Toinen omistamasi auto

[pernaveikko]

Tässä on nyt paljon herättänyt kalabaliikkia se ensimmäinen minkä jostain sait. Omani sain isältä, kun hän osti uuden. Kaikki tehtiin lakien ja asetusten mukaan. Otin sen nimiini, maksoin vakuutukset ja mitä ikinä tarvitsikaan, ja samaan aikaan isä hurjasteli uudella Peugeotilla. Tai no käytettynä hankittuna, mutta kuitenkin.

Mikä oli sinun toinen auto sitten, kun pääsit eroon siitä ensimmäisestä. Saa toki kertoa tähänkin mitä sille ensimmäiselle tapahtui ja miksi.

 

[benicio]

Mikä oli sinun toinen auto sitten, kun pääsit eroon siitä ensimmäisestä. Saa toki kertoa tähänkin mitä sille ensimmäiselle tapahtui ja miksi.

Oma raporttini tuosta Eka auto --ketjusta.

No sehän oli Saab 90, vuosimallia -85, valmistusvuosi -84. Ostin naapurin tädiltä 2002. Palveli hyvin ja pillua tuli ovista ja ikkunoista, voi pojat.
Kolaroin sen sitten joskus Turussa kun käännyin yövuoron jälkeen suoraan vastaan tulleen pakun alle. Jonkunlaista saabismia lienee se, että seuraavaksi autoksi ostin samanlaisen Saab 90:n, ainoastaan vuosimalli oli -86. Sekin oli hieno auto ja palveli seuraavaakin omistajaa vielä vuosia, omistaja tosin meinasi vaihtua jo suunniteltua aiemmin.

Täällä saattaa olla myös "Kaikki elämäsi autot"-ketju tms.

 

[Pekkis]

Saa toki kertoa tähänkin mitä sille ensimmäiselle tapahtui ja miksi.

Isältä ostin kaksi ensimmäistä autoani. Kun ensimmäiseen tuli kallista remonttia vaativa vika (kytkin), niin päätin laittaa kärryn myyntiin. Pianhan sieltä jo soitto tuli, ja nopean tenttauksen jälkeen sovittiin treffit. Kytkinvika aiheutti tanakkaa täristystä heti, kun nopeus hilattiin yli 80km/h. Tämä mahdollinen ostaja asui noin kilometrin päässä pikitiestä, joten kaupan onnistumisen ehdottomana edellytyksenä oli se, että mahdollinen koeajo ei jatkuisi mutkaista pikkutietä edemmäs.

Saavuttuani kohteeseen olikin perheen pää jo pihalla odottamassa, nahkaiset ajosormikkaat käsissä. Jaaha, moon hävitty tää peli, ajattelin. Mutta mitä helvettiä, äijä ajoi 100 metriä, käänsi kärryn ympäri ja kurvasi pihaan. Joo, varsin jämäkältähän tämä tuntuu!

Siitä sitten torppaan, ja ei kun papereiden laittoon. Muistaakseni 9000 markkaa oli pyyntöni, ja käteenhän ne rauhalliseen tahtiin ladottiin. Auto oli menossa perheen tytölle joka oli juuri saanut kortin. Äijä tarjosi minulle siitä sitten kyytiä keskustaan, mutta olin suunnitellut tämän tilanteen jo valmiiksi. Siinä olisi saattanut olla kärryssä vähän nihkeä tunnelma, kun pikitielle päästyämme olisi vatkaus alkanut. Juu ei tartte, teen tässä samalla päivän lenkin kun juoksen kotiin. Ja ei kun mettiä pitkin reilut 15 km himaan ja nopeat soitot lähipiirille, että en sitten vastaile soittoihin pariin päivään...:)

Olihan toi kyllä vittumaisesti tehty, mutta olen kyllä sitten myöhemmin saanut maistaa omaa lääkettäni. Täysin ansaitusti.

 

[Stevie]

Nissan Micra vm. 90. Oikein mukava auto varsinkin kaupunkiajoon, jossa sitä töidenkin puolesta tarvitsin. Pitemmät matkat sitten toinen tarina, mutta niistäkin selvittiin. Lopun alkua oli, kun ensimmäisen kerran kannen tiiviste petti myöhemmin. Ensimmäinen auto oli käytössä vaan muutaman kuukauden. Tämä useamman vuoden.

 

[Tuamas]

Volkswagen Corrado VR6, nuorna poikana sattui osumaan puolen vuoden palkoista säästämisen jälkeen kohdalle helmi, josta myyjien oli pakko päästä eroon, kun kimppa-autoilu ei muuttuneen taloudellisen tilanteen myötä ollut myyjille enää mahdollinen.

Sain sen muistaakseni lopulta 6 200€ hintaan, kun seuraavaksi halvin vastaava oli inan alle 10 000€.

Hain auton Lahdesta ja siinä sitten ulosmenotiellä alkoivat lämmöt nousemaan, onneksi siinä oli huoltoasema 500m päässä. Siihen sitten parkkiin ja soitto myyjälle, joka armeliaasti lupasi selvittää mikä vikana ja korjauttaa auton, termostaatti meni vaihtoon myyjän piikkiin ja sain auton viikon päästä takaisin.

Pistin auton sitten ahneena Suomen halvimpana vastaavana myyntiin hintaan 9500€ ja yllätys olikin melkoinen kun jossain vaiheessa puolisen vuotta myöhemmin joku nuori oululainen soitti ja halusi ostaa auton.

Kaupanteko sovittiin Tampereen rautatieasemalle ja ostaja sitten oli kovin kiireinen, eikä halunnut koeajaa autoa, vaan tehdä kaupat samantien. Olin vielä varautunut tinkaamaan 500€ hinnasta, kun kaveri olisi sanonut sanankin siihen suuntaan. Mutta ei, paperit kuntoon, paksu kirjekuori käteen ja matkalle.

Auto oli pirun kiva ajaa, pirun nopea,äänekäs ja kortti lähti kertaalleen kerrasta sen kanssa.
Hyvät muistot jäi kyllä raadosta.

Edit.
Ensimmäinen auto oli -88 1.6 Opel Ascona, sain ilmaiseksi ja palveli pirun hyvin käyttöikänsä loppuun asti, kun silloinen lankokokelas ajoi sillä hirvikolarin.

Siinäkin oli hienoja ominaisuuksia, mm. jossain vaiheessa mankka toimi ainoastaan jos vauhtia oli yli 90km/h, bensamittari ei koskaan toiminut ja lasinpyyhkimet putosivat pois käytöstä säännöllisin väliajoin.

 

[Sämppäri]

Ensimmäinen auto tuli tosiaan myytyä sitten hieman rahapulassa. Vein sen tonne Turun lähistölle ja sain siitä muistaakseni pitkälti yli 10k. No siinä sitten nuorena poikana ajattelin että tuhlaan pari tonttua hauskan pitoon ja ostan jonkun hyvän kotteron tilalle.

Muutaman kuukauden kuluttua lähes rahattomana pihaan saapui Mazda 626, tais olla 90vuodelta. Vaihteet rusahteli kun niihin näppinsä laittoi, öljyä sai tankata pari litraa 1000 kilometrin välein, autossa oli helvetinmoinen takapönttö (tottakai tuplaulostulolla) niin kuuli kaupungin kissat kilometrien päähän missä tämä uljas Mazda kulkee. Tottakai oli myös levikkeet ja tuning puskurit ja 10 subwooferia ympäri autoa. Motarille kun laskeutui niin tuntui kun olisit istunut jossain avaruus-sukkulassa, sen verran tärisi koko mökki et paikat lenti hampaista hevon vittuun. 120 kun oli lasissa niin männät tulivat jo kyselemään konepellin alta et mikä homma. Viimenen niitti oli kun rengas irtosi ajosta. Kärräsin koko paskan romuttamolle. Hyvä auto oli noin muuten..

 

[pikkuvaimo]

-89 Nissan Sunny. 1,6 LX. Helvetin kova peli. LX tarkoitti että oli sähkölasit edessä. SX-mallista niitä ei löytynyt. Basso takaluukussa painoi varmaan enemmän kuin itse auto.

 

[Tadu]

Ensimmäinen auto oli -99 Astra ja viime vuodet käytetty tarvittaessa vaimon autoa (2003 VW Bora). Nyt ensi viikolla saa työsuhdeautoksi ja omaksi toiseksi autoksi uuden 1.5 Octavian melkein kaikilla herkuilla. Tämän voisi laittaa myös iloisuusketjuun.

 

[Captain Slow]

Volkswagen Corrado VR6, nuorna poikana sattui osumaan puolen vuoden palkoista säästämisen jälkeen kohdalle helmi, josta myyjien oli pakko päästä eroon, kun kimppa-autoilu ei muuttuneen taloudellisen tilanteen myötä ollut myyjille enää mahdollinen.

Vähän kyllä valuu kuolaa nyt vaikken Volkswageneista muuten oo perustanut. Mutta VR6-koneellinen Golf on ollut joskus pohdinnassa et "sitten joskus kun lotossa voittaisi".

Toinen auto joka oli 3pv verran omistuksessa jkun oma auto levisi (ja olin tätä ostamassakin jos ei oman auton korjaus ois niin halvaksi tullut).... Seatin veronkiertopaku, oiskohan ollut Ibiza. Lisäpitkät jotka ei toimineet ja muutenkin umpiot sellaiset et hiontatahnalle olisi ollut tarvetta, joku halpa Pioneerin mankka ja rca-piuhat kontissa ilman subwooferia tai vahvistinta + muutama ruttu ja joku racingteamin tarra takalasissa. Oli kieltämättä fiilistä vetää tällä jouluna rinkiä kun maassa ei oo lunta, ne vähätkin nastat rapisee asvalttia vasten ja poppi pauhaa erillissarjasta niin lujaa kun kehtaa soittaa. Auton ajettavuudesta kyllä tykkäsin, kevyt kuin mikä.