No niin, tässä nopeita vaikutelmia pelistä kun pääsin taas vaihteeksi hallilla käymään.
Tämä oli semmoinen kympin matsi, siis kymmenen euron ja markankin ajoittain. Vähän sekavaa peliä molemmilta, paljon kulmissa nyhjäystä ja mitä kaikkea treenipeliin nyt kuuluu. Tempo oli sentään kohtalainen eli täysin puolivaloilla ei peliä vedetty, mutta molemmista ja varsinkin Ässistä näki että kauden alkua odotellaan. Blues olikin paikoin jopa yllättävän hyvä ja olisi paremmalla onnella saattanut jopa voittaa.
Ranskalaiset menevät näin:
- Järvenpää pelasi hyvin, mutta onneakin oli matkassa.
- Ykkösketju ja koko kenttä oli vaisu, taisi olla vielä säästöliekki päällä.
- Pakeista parhaat olivat Kudroc ja Taimi, jotka muodostivat toimivan parin. Taimi pelasi jopa kahdessa parissa Caldwellin tapeltua itsensä suihkuun.
- Jyrkkiö pelaa perushyvää, mutta käsijarru on päällä ja jotain puuttuu. Yhtä hyvää haastoa lukuunottamatta melko perusesitys.
- Stephen Dixon on pelimies. Jopa minä uskallan väittää näin yhden pelin perusteella. Ei takuulla mikään säkenöivä taituri, mutta älykäs kaveri kiekon kanssa ja ilman. Toistaiseksi peli vielä vähän hakemista, yhdessä av:ssa Kudroc joutui neuvomaan miehelle oikean sijainnin :) Yhteispelin löytyessä kuitenkin varma vahvistus.
- Smolenak ei oikein säväyttänyt. Kaveri yrittää kyllä, mutta jotain puuttuu häneltäkin, ero intensiteetissä vaikka Zaborskyyn on huima. Teki kyllä maalin kivalla lirutuksella ja tervehti sen jälkeen seisomakatsomoa, ehkä se siitä lähtee.
- Zabo, Mutanen ja Savinainen olivat minusta parhaat hyökkääjät. Muuten oli vähän sitä sun tätä, mutta ei siellä nyt kukaan huonosti pelannut. Ehkä Mäkilältä odottaisin vähän enemmän.
- Bluesista jäi mieleen nuori Miro Aaltonen, oli varsinkin alussa pirtsakka. Ylipäätään Blues pelaa jotenkin hyökkäävämmin kuin ennen, hyökkäykseen on tullut taitoa ja sen huomaa. Varsinkin toisessa erässä oli muutama tosi paha pyöritys, joista Ässät selvisi kuin ihmeen kaupalla.
Tässä nyt kaikki toistaiseksi, ehkä kohta tulee vielä mieleen lisää.
