En ole Kärppien pelejä tällä kaudella nähnyt, mutta lienee parantanut kummasti, sillä eilen Kärpät oli kyllä aika ilkeä vastustaja. Sai pidettyä HIFK:n 2 erää aika hyvin pihdeissään, vaikkakaan meillä ei se ihan paras päivä ollutkaan, ja Hamiltonin poissaolo ja Miken paluu sekoittivat taas jonkin verran ketjuja, mikä kyllä näkyi.
Kolmannessa taisi sitten kyse olla siitä, että hyvän kauden pelanneella HIFK:lla ei usko lopu koskaan kesken, ja vastaavasti heikommin pelanneella Kärpillä ei taas se itseluottamus ja henkinen kantti ihan parhaimmillaan ole, niin HIFK sai Haatajan kavennuksesta hengen päälle Kärppien tyytyessä seisoskelemaan jännäkakat housuissa. Lisäksi joukkue lähti Aramaiseen tyyliin kolmanteen vain puolustamaan johtoaan ja kuluttamaan aikaa, josta usein seuraa juuri tuollainen kivettyminen, jos homma ei ole viimeisen päälle hanskassa. Todella lähelle päästiin, mutta ei ihan riittänyt tällä kertaa, Ramstedtilla ja Söderholmilla taisi olla parhaat paikat.
HIFK:sta onnistujia olivat omissa papereissani Kuhta, Söderholm ja ehkä koko nelosketju. Järventie taklasi komeasti lopussa kärppäpelaajan HIFK:n vaihtoaitioon, joka ei vielä meinannut päästä pois sieltä, olisiko ollut Lennu, kun töni aina sopivasti kaverin ollessa lähdössä kapuamaan laidan yli. Kärppien ulkomaalaisista ainoastaan Tenkrat vakuutti, Krepskin oli ihan OK. Rosaa ja St.Pierreä ei juuri huomannut. Kummallakaan veskarilla ei ihan paras päivä ollut, Lundell saa ottaa ainakin ensimmäisen ja toisen maalin osittain piikkiinsä, ja HIFK:n avausmaalihan oli todellinen lahja, mutta toisaalta hyvät torjunnat mainitsemiini tasoituspaikkoihin Karhunen kyllä esitti. Lundel taas piti meitä toisessa erässä pitkään hengissä 1-2 tilanteessa, mutta ei kestänyt erän loppuun asti sekään. Parempi voitti taas.