Hieno voitto. Koska ainahan se on hienoa voittaa.
Juhan af Graanin astraaliprojektio ja kaikki muutkin taivankappaleet oli kuin olikin oikeassa, SaiPan kotivoittojen ja Ässien vierastappioiden sarjat saivat jatkoa. Ässä-leiristä aikamoista tuhkan ripottelua ja ihokkaiden repimistä, tosin olihan Ässät aika hukassa. SaiPankaan esitys ei ollut mikään ihmeellinen, mutta niinku Cornelius tossa jo sanoi niin onpa mukavaa tällainen että huonollakin pelillä raavitaan voittoja, aiemmin on saanut jo ihan liian kanssa tottua päinvastaiseen.
Piitulaiselta hieno punnerrus ja loppuun asti pelaaminen SaiPan ekassa maalissa, sieltä se kentän pienin kaveri vaan rynnisti omaan irtokiekkoonsa 16-metristen Ässä-pakkien keskellä. Hämäläisen maali oli ihan munkki, Davisilta taas maalintekijän kuti ja Riikolalta sellanen erikkarlssonmainen kiekon ylöstuonti, tosin saatto johtua näyttävyys siitä että kentällä maalin syntyhetkellä olleet Ässä-pakit ei näköjään osaa luistella yhtään, mutta nätisti Simo-Pekka silti hitsareiden välistä pujotteli. Hyvin pelattu tilanne SaiPalta, Giliatikin ajo hienosti maalin eteen riparin toivossa mutta valitettavasti Davisin kuti meni ohi maalivahdin ja suoraan maaliin.
Paalasen Villeä kun vielä säästellään niin Flinck on ottanut rymistelijän viitan itselleen, helvetin hyvää peliä ja sai Ässä-naamat kuumentumaan kerta toisensa jälkeen. Bonusta vielä lopun nahinoista jossa antoi Pihlmanille samalla mitalla takaisin nyrkkiä ja puutavaraa, tämmöstä sen olla pitää.
Näistä nahinoista voi kanssa kertyä seuraaviin kohtaamisiin mukavasti hampaankoloon, ja ehkä pelissä saatetaan nähdä jotain joka aiheuttaa nakkikastikkeiden ja hitsikaasupullojen lentelyä täällä Jatkoajan puolella. Nyt oli aika sivistynyt meininki, pientä jokerifanimaista tuomarityökommentointia puolin ja toisin ja näihin sitten vastapuukkoa mutta aika pientä.
