IFK kaatui enemmän kuin saappaat jalassa. Upea peli IFK:lta. Mahtavaa taistelua koko pelin ajan. Tällaista olisi pitänyt olla sarjan alusta lähtien. Luistelua, taklauksia ja kaikkea mitä mahtavalta ottelulta voi toivoa - paitsi voitto. Tänään kiekko pomppi taas HPK:lle, kun IFK:lla oli mahdollisuuksia jo ensimmäisessä erässä mennä kahden maalin johtoon. HPK:n molemmissa maaleissa kiekko pomppi tavalla, jollaisesta IFK ei saanut nauttia kertaakaan koko sarjan aikana. Toisaalta kiekko pomppii hyvälle joukkueelle.
Tänään Porthen sai vitosen puhtaasta taklauksesta, josta Hassinen loukkaantui pahasti. Laakson päähän kohdistui olikohan se Moravecin taklaus, jonka jälkeen Laakso ulos pelistä. Porthen ei osunut edes päähän, mutta tästä Moravecille ei tullut ollenkaan jäähyä. Täysin käsittämätöntä. Koko sarjan ajan tuomarien tuomioissa oli hieman IFK-lisää. Tiistaina Kibe kaadettiin sääntöjen rajamailla olevilla otteilla ja vastahyökkäyksestä maali. IFK hyökkäsi kolmannessa ja samanlaisesta HPK:n pelaajan kaatamisesta aukesi IFK:lle paikka, mutta tietysti tästä tilannteessa vihellettiin jäähy.
IFK joutui painamaan Laakson loukkaantumisen jälkeen todella kapealla pakkikalustolla, jossa yksikin terve mies oli harvinaisuus. Hienoa taistelua, mutta voittoon olisi tarvittu, että kiekko olisi kerrankin vähän pomppinut.
HPK oli joukkueena parempi, mutta tänään pelaajat osoittivat, että heiltä löytyy iso IFK-sydän. Samaa osoittivat IFK-fanit, jotka television välityksellä katsottuna voittivat oman osuutensa mennen tullen. Vielä ottelun loputtua laulu raikasi, jossa kerrottiin syntymästä kuolemaan IIEFKOO, muita ei oo.
Kiitos IFK. Kiitos fanit. Kaikki ylittivät itsensä. Tänään sekään ei riittänyt, mutta tämä oli enemmän kuin kunniakas tapa lähteä kesälomalle.