Omaan mieleen tuli että Tapparahan yrittää pelata nykyään jääkiekkoa kuin Italia jalkapalloa, antaa vastustajan hyrrätä suht vaarattomissa paikoissa ja iskee itse nopeilla ja terävillä vastoilla muutaman taikurin voimin. Valitettavasti moiseen konemaisuuteen ei vielä pysty 60min. Se on kyllä sanottava että HIFK:n ylivoima oli pelottavaa ja kokoajan oli paskat housussa.
Voisin ottaa kantaa näihin pelaajiin joita Tapparalaisilla on tapana morkata. Itse olen tuominnut Tillu Koskelan jo mutta kyllähän kaveri yrittää ja uhrautuvasti pelasi alivoimaa, joten jospa se siitä puhkeaa kun Ojanen palaa. Korhos Lasse pelasi hyvin, aina olen pitänyt hänen yritteliäisyydestä millä koittaa korvata muita surkeita avujaan, välillä se sitten näkyy virheinä. Pentikäinen pelaa sitä omaa peliään, ei pelota ku kaveri on kentällä mutta eipä tarvitse hyviä avauksiakaan odotella, ja parhaiten jäi mieleen alivoima jossa kaveri on totaalisen puhki.
Pakko se on jälleen vain hehkuttaa Jori Lehterää, en ole oikein tajunnutkaan kuinka vahva hän on nykyään, hyvin vaikea miestä on horjuttaa ja kammeta kulmatilanteissa ja kiekko pysyy mukana. Ja ne maagiset syötöt... Mikähän vamma Niemisen Villellä on? Yrittää painaa ja polkea mutta ei vain saa itsestään irti ja myöhästyy tilanteista. Yrityksestä se ei jää kiinni jotain sellaista on oltava taustalla jota ei ole kerrottu.
Vai oli se Granlund joka siinä sinisellä veti ne jäätävät veivit, katsoin aluksi että se oli Hirso. Huikeata oli, taitaa "poika" olla jo lähestulkoon HIFK:n tärkein pelaaja, sen verran maagisia syöttöjä jakelee. Toinen joka jäi mieleen IFK:sta oli Wirtanen, kaveri poimi joka saatanan aloituksen ja muutenkin tuo oli selvästä osa-alue missä IFK oli valovuoden edellä.