Tuli käytyä pitkästä aikaa Kisapuistossa peliä katsomassa ja tappiosta huolimatta oli varsin viihdyttävä torstai-ilta. Joitain huomioita pelistä
Ensimmäisessä erässä Jokerit oli täysin vastaantulija. Taisi olla jossain reilusti puolenvälin jälkeen, kun Jokerit sai ensimmäisen kunnon laukauksen tasakentillä Ullbergiä kohti. Toisaalta SaiPalla oli hyvä painostus ja paikkoja tehdä enemmänkin kuin se yksi maali. Erän lopulla Jokerit piristyi.
Ottelun ensimmäinen jäähy tuli Armstrongille ja mielestäni siinä ei ollut pienintäkään rikettä. Armstrong karvasi vahvasti hyökkäyspäädyssä, aivan oikeaoppisesti meni pelaajan ja kiekon väliin, painoi mailansa väkisin kiekkoon ja sai riistettyä kiekon kaatuvalta Jokeri-pakilta. Palkintona jäähy koukkaamisesta! Samanlaisia tuomarivirheitä tuli "yllättäen" lisää illan aikana ja niistä kärsivät molemmat joukkueet.
Toinen erä oli taas selkeästi Jokereiden. Tuntui, että Saipan nopea avaus- ja suunnanmuutospeli katosi erätauolla johonkin ja kiekkokontrolli siirtyi vastustajalle. Jokerit sai kaksi maalia ja molemmat vähän yllättäen tulleista, vaarattoman oloisista tilanteista. SaiPan ylivoima oli järjestään surkeaa. Hauska huomio jäi toisesta erästä mieleen: SaiPan hyökkäys päättyi kiekonmenetykseen hyökkäysalueella ja Jokerit lähti nostamaan hyökkäystä. SaiPasta Levokari jäi Jokerien Mäen kanssa hieman jälkeen (vaihtoon menossa) ja Pauli kylmästi piti kiinni Mäen olkapäästä, ettei tämä päässyt liikkeelle. Tuomarit seurasivat hyökkäystä, eivätkä reagoineet mitenkään täysin ilmiselvään kiinnipitämiseen.
Kolmas erä mentiin taas SaiPan tahdissa ja paikkoja oli ratkaista peli. En muista pelaajia, mutta joku Jokeri-pakki kompuroi omalla alueella ja kirjaimellisesta konttasi kiekon perässä. SaiPalaiset saivat kiekon, mutta tuostakin lahjana auenneesta, erinomaisesta paikasta ei syntynyt juuri mitään. Sääli.
Voittomaalikisaan mennessä alkoi tappio olla selviö. Koho kuitenkin sytytti aikamoisen toivonkipinän upealla maalillaan. Harmi, ettei Ullberg pystynyt pysäyttämää seuraavaa Lahden vetoa (joka oli kyllä myös hienosti tehty maali). Kaksonen teki ihan hallitun näköisen yrityksen. Laukaus lähietäisyydeltä kohti kilpikäden ylänurkkaa. Ikävästi vain kilpi oli edessä.
Lupaschuck teki kylmänviileän ratkaisun. Luistelu suoraan kohti maalia ja laukaus ylänurkkaan. Ei näyttänyt maalinteko olevan vaikeaa. Tämän jälkeen SaiPa vaihtoi maalivahtia ja Jere koppasikin ensimmäisen (Rita?) yrityksen. Vielä kun Saarinen teki nätin veivin jälkeen maalin, niin mieleen alkoi jo hiipiä epäuskoinen tunne mahdollisesta vl-kisan voitosta. No, Lahti sitten pilasi nämä juhlat juuri-ja-juuri maaliin menneellä laukauksellaan. Koho kun ei toisella yrityksellään enää maalia saanut.
Jokeri-pelaajista tuli seurattua näitä kahta uutta pakkia. Lupaschuk istui useamman kertaa jäähyllä ja Boumedienne pätki mailoja ihan urakalla. Myös SaiPan eka maali taisi mennä #78 piikkiin. Vaan kyllä molemmat osaavat kiekon kanssa pelata, vaikka tätä vain välähdyksittäin näkyikin.
Pakeista muuten Dehner vaikutti varsin pätevältä. Kiekko pysyy lavassa ja kaveri tuntui olevan koko ajan aika lailla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Väänänen jäi mieleen rauhallisuudellaan ja hyvällä oman pään pelillä. Avaukset olivat ajoittain melko heikkoja.
SaiPasta onnistuivat tutut nimet, vaikkei viimeistely ollutkaan huippua. Bruun pelasi mielestäni jo selkeästi paremmin kuin HIFK-pelissä. Silmiinpistävää oli (ainakin 1. ja 3. erässä) SaiPan itseluottamus kiekon kanssa. Omalla alueella, paineen alla syöteltiin ja saatiin järkevästi rakennettu hyökkäys sen sijaan, että olisi vain roiskittu kiekkoa pois. Myös henkilökohtaista haastamista ja harhautusyrityksiä nähtiin useammalta pelaajalta.
Kiitos ja onnea vielä Koholle. Harmi, ettei se rankkarimaali jäänyt ottelun ratkaisuksi - olisi ollut hieno päätös ottelulle.
P.S. Mitähän siinä tifossa/lakanassa luki, mikä ottelun alussa levitettiin seisomokatsomoon. Sitä kun alapuolelta oli vaikea tulkita :)