Rönnistä jäi vähän ristiriitainen fiilis. Rönn ei viheltänyt yhtään turhaa jäähyä, mutta ei mitenkään tiukkaakaan linjaa pitänyt. Sinäänsä positiivista, että jokainen kaatuminen ja hipaisu ei ole jäähy, mutta olisi noita estämisiä ja koukkuja voinut ottaa enemmänkin pois. Ehdottomasti kauden keskitasoa parempi esitys Rönniltä. Saa puolestani tulla uudemmankin kerran, ainakin sata kertaa Henrikssonia mieluummin.
Heiskanen pelasi muuten ihan hyvin, mutta mokasi aika pahasti Tapparan ainoassa maalissa päästämällä Öhmanin kiekon kanssa ohitseen. Lisäksi otti pari tyhmää kakkosta. Annetaan nyt Santerille aikaa. Suhonenkin näytti pari kertaa jopa pelaajalta. Gusse ei ollut kertaakaan kentällä Tapparan maalin aikana.
Ahonen pomputteli kiekkoja aika paljon, mutta sai itse paikattua hyvin pomputteluaan. Luottoa riittää vielä. Nikkilä ei mitenkään vakuuttanut, mutta eipä noita maaleja oikein viitsi veskarillekaan laittaa, sen verran heikosti Tapparan puolustus pelasi.
Itseäni yllätti Tapparan tietynlainen kurittomuus ja pelijärjestelmän vajavaisuus. Teemu Laine esitti enemmänkin junnuvuosiltaan tuttuja kiukutteluitaan kuin pelimiehen otteita, Mäntylä oli aivan pihalla omassa päässä. Pelinrakentelu oli välillä "pitkä päätyyn ja Ojanen perään" -tyyppistä taktiikan riemukulkua, jolla ei oikeasti voi pärjätä. Paljon on Uramalla ja Makkosella tehtävää, jos tämä kuvasi yhtään Tapparan nykytilannetta.
Heiskanen pelasi muuten ihan hyvin, mutta mokasi aika pahasti Tapparan ainoassa maalissa päästämällä Öhmanin kiekon kanssa ohitseen. Lisäksi otti pari tyhmää kakkosta. Annetaan nyt Santerille aikaa. Suhonenkin näytti pari kertaa jopa pelaajalta. Gusse ei ollut kertaakaan kentällä Tapparan maalin aikana.
Ahonen pomputteli kiekkoja aika paljon, mutta sai itse paikattua hyvin pomputteluaan. Luottoa riittää vielä. Nikkilä ei mitenkään vakuuttanut, mutta eipä noita maaleja oikein viitsi veskarillekaan laittaa, sen verran heikosti Tapparan puolustus pelasi.
Itseäni yllätti Tapparan tietynlainen kurittomuus ja pelijärjestelmän vajavaisuus. Teemu Laine esitti enemmänkin junnuvuosiltaan tuttuja kiukutteluitaan kuin pelimiehen otteita, Mäntylä oli aivan pihalla omassa päässä. Pelinrakentelu oli välillä "pitkä päätyyn ja Ojanen perään" -tyyppistä taktiikan riemukulkua, jolla ei oikeasti voi pärjätä. Paljon on Uramalla ja Makkosella tehtävää, jos tämä kuvasi yhtään Tapparan nykytilannetta.