Olihan se tosiaan melkoisen tukkoinen esitys, positiivista toki Jukureiden kannalta voitto (johon ei luonnollisesti varsinainen peliaika riittänyt, ei ole ensimmäinen kerta kun voittamisen pelko käy toimintakyvyn yli ja johtaa vastustajan maaliin), nopea maali (jonka jälkeen piti toki koomailla vastustaja tasoihin) ja peräti neljä (4) tehtyä maalia! Toisaalta kaksi viimeistä taitavat olla molemmat lainamies Suhosen ansiota, piru vaan tietää millaista päätäseinään-meininkiä olisi kotijoukkueen tekeminen ollut jos siellä ei olisi ollut lainaukkoa jolla ei ole tukossa jalat, kädet eikä edes pää. Mukava katsoa kun sentään joku uskaltaa tehdä kiekollisia ratkaisuja ja jopa laukoa kun paikka aukeaa ja luulen että tuo tarttui pikkuhiljaa ottelun edetessä muihinkin jukuripelaajiin (jopa niin ihmeellisellä lopputuloksella että JESPER PIITULAINEN SAI AVOPAIKASTA KIEKON MAALIIN!!!).
Hankala sanoa kumman hallintaa, Sport painoi kyllä ajoittain todella kovaa pelin Jukurien päätyyn (etenkin 2-1 maalin jälkeen) ja sai myös pirteästi vastaiskut liikkeelle jukuripyöritysten ja ohi tai tarkoituksella ränniin pistetyn kiekon tuloksena (jopa siinä määrin että toisessa erässä alkoi olla pelko perssiissä jopa Jukurien pyörittäessä peliä kun aika harva oli pyöritys minkä päätteeksi saatiin edes aloitus Sportin päätyyn). Niin ja aloitukset on kyllä helvetillinen peikko Jukurien aloittajille, melkein luulisi että ykösvitjassa voisi laittaa kenet tahansa muun niitä raapimaan kun Turre ei tunnu saavan edes joka kolmatta (eikä etenkään omassa päädyssä aloitettaessa). Tilaa annettiin myös (jälleen) liikaa sekä nousuille että maalilla. No jos tappioputken katkaisu antaisi vähän henkistä selkänojaa jukuripelaajille, onneksi seuraavaan matsiin on taas useampi päivä aikaa levätä. Sitä olisi kuitenkin samoista sijoista taisteleva ja kuntopuntarissa pirun paljon korkeammalla oleva KooKoo vastassa keskiviikkona ja jälleen pelissä ne kuuluisat kuusi pistettä.