Titaanit 2015–2016

[The Rock]

Voittoputki tylysti poikki

Titaanit pääsi lopulta kahdeksaan perättäisten voittojen määrässä, kiitos Haukkojen. Järvenpäässäkin voitto oli jo tulossa tilille, mutta lopun jäätyminen ja isäntien päälle saama kova draivi tuhosivat nämä haaveet Antti Suomisen laukoman 4-3-jatkoaikamaalin myötä (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Tappioitahan tulee aina, mutta tapa, jolla Titaanit viime lauantaina hävisi harmittaa. Jos Haukat olisi ollut selkeästi parempi, ei tappio korpeaisi läheskään näin paljon, mutta kun nyt näin ei todellakaan ollut (pl. vika vitonen + jatkoaika). Titaanit vei peliä vajaat 55 minuuttia, mutta jääkiekko-ottelun kestäessä 60 minuuttia, kyseinen hallinta ei aina riitä.

Tokihan tästä nuori joukkue sai hyvää oppia, kuten päävalmentaja Marko Oksanenkin sanoi, mutta nyt avainasemaan nousee se, miten titaanipelaajat Haukoilta saadun oppitunnin käsittelevät ja poimivat siitä muistilokeroihinsa tarvittavan tiedot, jottei jatkossa enää vastaavanlaisia romahduksia pääsisi käymään.

Onneksi tällainen "romahdus" sattui runkosarjassa, eikä kevään ratkaisupeleissä, sillä nyt siitä on aikaa nousta ja rakentaa itseluottamus uusiksi, johon taas hektisessä pudotuspeli-ilmapiirissä ei niin vain olisi välttämättä kyennyt.

Myös se on hyvä juttu, että Titaanit saa kuluvana viikonloppuna testata itseään ja pääkoppiensa kestoa lähes parhaalla mahdollisella tavalla, kun vastaan asettuu kaksi sarjataulukon pahnanpohjimmaista. Mikäli punanutut vain haluavat tehdä töitä ja pistää jalat sekä kiekon liikkeelle, tulevat lopputulokset niin NASKI- kuin PEPO-peleistä olemaan aivan varmasti suotuisat.

Jos taas luulotauti iskee ja palttoon napit aukeavat, pystyy kumpikin viikonlopun vastustaja lyömään luun syvälle Titaanien kurkkuun sekä nauramaan makeasti päälle.

Rautaliigassakaan mikään ei tule kuin Manulle illallinen, vaan voittojen eteen on tehtävä paljon muutakin pelkän pelipäivänä paikalle saapumisen lisäksi.

 

[Mikke73]

Tappioitahan tulee aina, mutta tapa, jolla Titaanit viime lauantaina hävisi harmittaa. Jos Haukat olisi ollut selkeästi parempi, ei tappio korpeaisi läheskään näin paljon, mutta kun nyt näin ei todellakaan ollut (pl. vika vitonen + jatkoaika). Titaanit vei peliä vajaat 55 minuuttia, mutta jääkiekko-ottelun kestäessä 60 minuuttia, kyseinen hallinta ei aina riitä.

Jos en paremmin tietäisi, epäilisin oletko nähnyt ko. ottelua ollenkaan. Ehkä sinne värilasien läpi näytti siltä että Titaanit hallitsi, mutta kolmen maalin johdosta huolimatta ottelu oli Haukkojen kavennukseen asti hyvin tasainen. Kaksi kotkalaismaaliahan tuli Haukkojen sekoilusta omalla yv:llä, ja ensimmäisen 55 minuutin aikana maalipaikat olivat suunnilleen tasan.
Sen jälkeen kun Haukat sai tuon 1-3 kavennuksen, ei kentällä sitten ollutkaan kuin yksi joukkue. Jos tuosta lopputuloksesta jotain pitäisi Titaanien leirissä harmittaa, niin korkeintaan se Juntheikin 3-3 tasoitus joka oli titaanivahdilta aika uskomaton imurointi. Vaikea torjua pää kylmänä kun on lasti housuissa...?

Tilanteisiin nähden tulos oli siis ihan oikeutettu, siinä vain meni tällä kertaa vajaat kolme erää ennenkuin Haukatkin alkoi osua omista paikoistaan. Jos Titaanit olisi ollut sen 55 min selkeästi parempi, niin teillä olisi syytäkin olla pettyneitä, mutta kun nyt näin ei todellakaan ollut. Jos joukkueella on ollut sama harhakuvitelma, niin sitten tulee tuollaista tulosta kun vastustaja saa hengen päälle.

Titaanit oli hyvällä jalalla liikkeellä, mutta ei tästä huolimatta päässyt oikein paikoille. Toki se voi näyttää hallinnalta kun pääsee koko ajan hallitusti ja roiskimatta hyökkäysalueelle, mutta sitten kun siellä puolustus painaa pelin järjestään kulmiin on se lopulta aika näennäistä hallintaa.

 

[The Rock]

Ehkä sinne värilasien läpi näytti siltä että Titaanit hallitsi, mutta kolmen maalin johdosta huolimatta ottelu oli Haukkojen kavennukseen asti hyvin tasainen.

Tasainenhan se matsi oli, mutta kuten aiemmin kirjailin, oli Titaanit sen vajaat 55 minuuttia pelin hallintakahvassa tiukasti kiinni ja vei ottelua nimiinsä. Loppu olikin sitten Haukkojen näytöstä ja tulos jatkoajan jälkeen oli oikeutettu.

Nämä ovat kuitenkin yksittäisen henkilön mielipiteitä ja joku viisashan on aikanaan sanonut, että mielipiteet ovat kuin persereikiä, jokaisella on omansa. :)

 

[The Rock]

Titaanit selvitti karikot liiemmin sukkiaan kastelematta

Viime viikonlopun peleistä tuli juuri niin vaikeita, kuin ennakkoon osasin epäillä. Lauantaina Titaanit oli selkeästi huomioinut jo etukäteen, että vastassa on sarjajumbo, joka on Kotkassa matkalla vain 13 kenttäpelaajan turvin.

Siltä se pelaaminen myös ensimmäisen 10 minuutin aikana näytti ja hieman paremmalla tuurilla NASKI olisi voinut johtaa enemmänkin, kuin vain yhdellä maalilla. Onneksi Titaanit kuitenkin heräsi pelaamaan ja käänsi taiston suunnan selkeästi terävämmän liikkeensä sekä taitokapasiteettinsa turvin.

Lopun rähinöinti oli varsin huvittavaa seurattavaa, varsinkin kun se lähti liikkeelle aivan puhtaasta vahinkotörmäyksestä. Onneksi kenellekään ei tunteiden kuumentuessa käynyt kuinkaan, sillä se tuosta olisi vielä puuttunut, että pelin jo ratkettua miehiä putoaisi jonkun idioottimaisuuksien johdosta lasaretin puolelle.

Ai niin... se lopputulos oli tosiaan Titaanien tyylipuhdas kotivoitto NASKI:sta maalein 7-2 (Titaanien kotisivujen raportti), joka lähes jäi kolmannen erän kahakoiden varjoon.

Sunnuntaina Lappeenrannassa Titaanit oli onneksi paljon pelivalmiimpi heti alusta lähtien, sillä NASKI-kamppailun tyylinen lepsuilu olisi PEPO:n vieraana maksanut, jos ei nyt maltaita, niin ainakin paljon enemmän kuin edellisiltana kotona.

PEPO oli mennyt harppauksen jos toisenkin omassa tekemisessään eteenpäin ja se näkyi jäällä. Titaanit joutui oikeasti paiskimaan hommia koko joukkueen voimin ja kannatti, sillä toisessa erässä vajaassa puolessatoista minuutissa räiskittyjen kolmen pikamaalin ansiosta kolme sarjapistettä lähti mukaan Kotkaan 6-4-lopputuloksella (Titaanien kotisivujen raportti).

Kaksi perättäistä voittoa takasi sen, että Titaanit pysyy sarjakärjessä, vaikkei joukkue ensi viikonloppuna pelaa peliäkään. Käynnissä olevan "tauon" aikana kotkalaiset keskittyvät päävalmentajansa Marko Oksasen mukaan harjoitteluun, jonka on määrä näkyä kevään tärkeissä peleissä.

 

[The Rock]

Tauko ei Titaanien tahtia hyydyttänyt

Titaanit palasi viime viikonloppuna jälleen pelien pariin, kun kaksi viikkoa kestäneen tauon selättäneet kotkalaiset nappasivat täyden kuuden pisteen potin kahdesta koitoksestaan.

Lauantaina Kotkassa vieraillut HC Giants laittoi heti alussa Titaanit todella ahtaalle, mutta avauserän puolivälissä tulleet nopeat osumat avasivat isäntien "hanat" ja sen jälkeen mentiin tiukasti kotijoukkueen komennossa aina hamaan loppuun asti. Komean 5-1-kotivoiton (Titaanien kotisivujen raportti) ainoaksi tahraksi jäi Topi Paappasen saama 5+20 minuutin rangaistus laitataklauksesta, joka oli täysin puhdas vahinko, mutta muita vaihtoehtoja ei kait tuomareilla ollut(?) vierasjoukkueen pelaajan loukatessa rytäkässä kasvojaan.

Sunnuntaina Titaanit kävi jo toistamiseen Vantaalla ja voitti jälleen yhdellä maalilla, kun toisessa erässä hankittu kolmen maalin johto kuivui päätöserässä kokoon. Onneksi kotkalaisilta löytyi kuitenkin 4-4-tilanteessa vielä yksi ylimääräinen vaihde ja kotijoukkue HC Vantaa ei enää Juho Paavolan laukoman 5-4-voittomaalin (Titaanien kotisivujen raportti) jälkeen noussut jäänpinnasta ylös.

Kyseiset lopputulokset kasvattivat Titaanien nykyisen voittoputken neljän ottelun mittaiseksi ja joukkue lähteekin tavoittelemaan lisää merkintöjä voitto-sarakkeeseen lauantaina vieras- sekä sunnuntaina kotikaukalosta.

Mikäli Titaanit vain saa samanlaisen peli- ja jalkanopeuden päälle, kuin joukkueelle on tällä kaudella ollut tapana, en näe mitään syytä sille, mikseivät kotkalaiset poistuisi voittajina kummastakin viikonlopun kamppailustaan.

Se on kuitenkin jo tässä kohtaa selvää, että muutoksia pelaavaan kokoonpanoon on jälleen tulossa, sillä aiemmissa otteluissa isoissa rooleissa olleet Paappanen ja Paavola eivät HC Giants- saati HCK Salamat-otteluissa esiinny, sillä miehet saivat kumpainenkin kahden ottelun mittaiset pelikiellot viime viikonlopun peleissä tapahtuneiden ulosajojensa seurauksena (uutinen).

Titaanien mukana ei myöskään enää jatka vain yhden ottelun tällä kaudella työkiireidensä takia pelaamaan ehtinyt maalivahti Eero Vilkas, joka purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä seura- ja valmennusjohdon kanssa (uutinen).

 

[The Rock]

”Tusinanpuolikas” jälleen koossa

Vuoden pimein ja synkin aika eli marraskuu sujui Titaanien kannalta todella valoisissa merkeissä. Punanutut kun eivät suostuneet luovuttamaan muille Etelä-lohkon kilpakumppaneille pistettäkään jaossa olleista 18:sta mahdollisesta.

Tämä tarkoittikin sitä, että Titaanit onnistui viime viikonloppuna kasvattamaan uudelleen rakenteilla olevan pitkähkön voittoputkensa kuuden ottelun mittaiseksi, kun sekä vieraissa kohdattu HC Giants kaatui 6-4-lukemin (Titaanien kotisivujen otteluraportti) että kotona vastaan asettunut HCK Salamat polvistui kotkalaisten edessä maalein 6-1 (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Vaikkeivät ottelut pelillisesti olleetkaan parasta mahdollista titaanikiekkoa, kiitos isojen kokoonpanomuutosten, irtosi täysi pistepotti kumpanakin iltana yllättävän kivuttomasti. Sen seurauksena Titaanit onnistui kuromaan lisää eroa takaa-ajajiinsa, sillä Haukat hävisi lauantaina kotonaan GrIFK:lle ja jäi näin ollen jo kuuden pisteen päähän sarjataulukossa.

Mukiinmenevästi sujuneen ja kuusi peliä sisältäneen marraskuun vastapainoksi Titaanit pelaa joulukuussa vain kolmesti, ennen kolme viikkoa kestävää joulutaukoa, joka päättyy punanuttujen osalta vasta vuoden 2016 paremmalla puolen (9.1. vs. Viikingit).

Kinkun maistelu saa siis vielä hetkisen odottaa, sillä vastaan asettuvat KJT Miehet (5.12.), HC Vantaa (12.12.) ja NASKI (13.12.) olisi mukavaa kaataa ihan jo sen vuoksi, ettei Haukat saati GrIFK saisi kirittyä piste-eroa sarjataulukossa aiempaa pienemmäksi.

Toki voitot edessä olevista koitoksista olisivat myös siksi makeita, jotta Titaanit pääsisi vuodenvaihteen jälkeen tavoittelemaan Haukkojen tällä kaudella pisimmäksi rakentamaa perättäisten voittojen putkea (10 ottelua) ja muutenkin hyvillä mielin viettämään ansaittua lomaa lahjoja availlen sekä jouluherkuista nautiskellen.

Keskittyminen on siis syytä olla vielä hetken aikaa pelkästään olennaisessa, sillä lauantaina kotiluolassaan revanssia janoava KJT Miehet on varmasti erittäin visainen kanto kaskettavaksi, eivätkä HC Vantaa ja NASKI:kaan tulee Titaaneita helpolla päästämään.

 

[The Rock]

Joulukuu tappiolla käyntiin

Niinhän siinä sitten kävi, että Titaanien kuuden ottelun mittaiseksi kasvanut voittoputki napsahti pitkän kaavan mukaan Keravalla pelatussa kamppailussa poikki. KJT Miehet oli selkeästi nälkäisempi ja ansaitsi voittolaukauksilla kotkalaisilta hankkimansa kaksi sarjapistettä sen suuremmin nokkaa koputtelematta maalein 4-5 (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Titaanien peli-ilme oli Keravalla jo aiemmista otteluista tutun ailahtelevaa, eikä joukkue saanut aikaiseksi ehyttä 60 minuutin suoritusta. Päävalmentaja Marko Oksanen sanoikin kotkalaisten pelanneen omalla tasollaan rapiat 20 minuuttia ja se ei ikävä kyllä riitä edes Rautaliigassa pisteisiin, mikäli vastustaja vain on riittävän laadukas.

Noh... tappiot totta kai harmittavat aina, mutta toisaalta KJT Miesten antama näpäytys on toivottavasti riittävä palauttamaan Titaanit takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, joka pitää sisällään työntekoa ja taistelua vielä ennen joulutaukoa edessä olevissa otteluissa.

En nimittäin epäile hetkeäkään, etteivätkö HC Vantaa ja NASKI kaatuisi, jos Titaanit vain löytää pelaamiseensa saman sykkeen mikä sillä on ollut päällä suurimman osan kulunutta syksyä/alkutalvea.

ps. Eihän se Haukkojen 10 ottelun voittoputki käyttänyt edes läheltä, mutta toisaalta nyt on jälleen hyvä tilaisuus alkaa rakentaa uutta voittoputkea, jolla muurataan se oma paikka sarjan kärjessä entistä jykevämmälle pohjalle.

 

[The Rock]

Voittojen kera joulun viettoon!

Jos alkoi joulukuu Titaanien osalta mollivoittoisissa sävelissä, lopetti KJT Miehille kärsitystä jatkoaikatappiosta sisuuntunut titaanimiehistö sen kahden vakuuttavan voiton siivittämänä.

Syyskauden päätösviikonloppu alkoi Titaanien osalta kotihallissa, jossa pelattiin suurella todennäköisyydellä yksi kuluvan kauden kovatasoisimmista ja vauhdikkaimmista Rautaliiga-peleistä. Kotkalaisten vieraana kaukalossa häärinyt HC Vantaa pisti Titaanit jälleen todelliseen testiin, mutta niin vain vaakakuppi kääntyi jo kolmannen kerran Marko Oksasen ohjastaman revohkan eduksi lopulta lukemin 4-2 (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Titaanit osoitti kotiyleisönsä edessä jälleen kerran sitkeyden sekä taistelutahdon merkityksen, sillä edes hetkellinen toisen erän alussa tappioasemaan joutuminen ei horjuttanut joukkueen itseluottamusta. Mikko Lehtisen taituroiman 2-2-tasoituksen jälkeen pelin suunta kääntyi selkeästi Titaaneille ja HC Vantaa putosikin päätöserässä näyttävästi kelkasta.

Makean kotivoiton jälkeen edessä oli matka Nastolaan, jossa Titaanit ei saanut samanlaista rallia päälle kuin edellisenä iltana, mutta siitä huolimatta NASKI jäi vieraiden jalkoihin varsin selkeästi maalein 8-3 (Titaanien kotisivujen otteluraportti). Ottelun ensimmäinen puolikas läpsyteltiin tasatahtia, mutta sitten Titaaneille mitä ilmeisimmin riitti ja isäntien maaliverkko alkoi pöllytä kovaan tahtiin.

Kyseiset ottelut olivat oivia osoituksia siitä, miksi Titaanit on joulutauolle lähdettäessä Rautaliigan Etelä-lohkon kärjessä, mutta samalla ne näyttivät myös sen, ettei mitään saa ilmaiseksi edes sarjataulukossa selkeästi alempana olevilta joukkueilta.

Kulunut syyskausi oli kokonaisuudessaan todella vahva taidonnäyte Titaanien valmennukselta ja pelaajistolta, mutta liian tyytyväinen ei kuitenkaan voi olla... herran jumala sentään, tulihan niitä tappioitakin muutama tilille (ps. ei tosin yhtään kolmen pisteen tappiota, ei huano!).

Jos Joulupukilta saa jotain pientä toivoa, niin ne asiat olisivat terveyttä titaanimiehistölle sekä erikoistilannepelaamiseen lisää terävyyttä. Tällä hetkellä Titaanit antaa kovista maalimääristä huolimatta ihan liian paljon tasoitusta lähimmille uhkaajilleen etenkin ylivoimapelin saralla.

Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa pienen lepotauon jälkeen kohti kevään jännittäviä karkeloita, jotka toivottavasti tulevat tarjoamaan aina vain lisää herkutteluhetkiä niin Titaaneille kuin kotkalaiselle kiekkoyleisöllekin.

Hyvää joulua kaikille titaanikannattajille – taistelu jatkuu 9.1.2016!

 

[The Rock]

Yksi hyökkääjä sisään ja toinen ulos

Titaanien miehistö koki tänään lopullisesti päättyvän joulutauon aikana muutaman muutoksen. Talvisalo Traitorsin riveissä syksyn pelannut oma kasvatti Tomi Salovaara palasi takaisin Kotkaan ja vastavuoroisesti vain neljässä pelissä titaanipaita päällä esiintynyt Joakim Mickos päätyi purkamaan sopimuksensa seuran kanssa (Titaanien kotisivujen uutinen).

Jos tästä vaihdoksesta nyt jotain omia aatoksia kirjailisi, niin Salovaaran paluu on mielestäni hieno asia, sillä hän tuo joukkueeseen juuri sen tarvitsemaa rosoisuutta ja duunariasennetta puolustaviin ketjuihin sekä myös tulitukea taklauspelaamiseen kapteeni Jokilan rinnalle. Samalla myös omien kasvattien prosenttiosuus kasvaa jälleen hitusen verran ja eihän siitä nyt tietenkään voi olla tykkäämättä.

Mickoksen panos Titaaneissa jäi tosiaankin edustusjoukkueen puolella varsin vähäiseksi, mutta A-nuorissa hän täytti paikkansa hyvin ja oli heille apu aina kaukaloon astuessaan. Harmi vain, että ikävä vamma haittasi ja oikeastaan samalla myös päätti miehen pelit ainakin tämän kauden osalta, sillä olisi ollut mielenkiintoista nähdä mihin hän oli kevään korvilla terveenä ollessaan pystynyt.

 

[Oakley]

Sensaatiotappio sarjajumbolle. Asenne ollut joulutauon jälkeen perseestä. Viikingit-ottelusta tuli hieman onnekkaastikin voitto, sillä Viikingit oli siinä ottelussa parempi. Joulutauolla olisi kaivannut kokoonpanoon 1-2 puolustajaa lisää, yksi hyökkääjä saatiin. Täytyy myös ihmetellä viime kausina sisäisen pistepörssin voittaneen Lampisen pelivirettä tällä kaudella, mies ollut kuin haamu entisestä. Jotain vaivaa taustalla?
Ensi viikonloppuna tulee lunta tupaan oikein kunnolla jossei jotain ihmeitä tapahdu.

Laitetaan nyt jotain positiivistäkin, maalivahteihin ei joukkue tällä kaudella kaadu.

 

[The Rock]

Klassinen ”ulospuhallus"

No niin... nyt se sitten viimein tapahtui. Ai mikä? Titaanit kärsi ensimmäisen tappionsa kuluvalla Rautaliiga-kaudella normaalilla peliajalla, kun PEPO kävi nöyryyttämässä sarjajohtajaa kotihallissaan maalein 1-3 (Titaanien kotisivujen otteluraportti). Näkisin, että kyseessä oli klassinen "ulospuhallus", jollaisia tulee pitkän sarjakauden aikana ihan jokaiselle joukkueelle. Turha tästä tappiosta on sen takia mitään otsikoita suuremmin revitellä, vaikka sarjajumbolle se kärsittiinkin.

Enteitä tulevasta kyykkäyksestä saatiin jo edellisviikonloppuna Viikinkejä vastaan pelatussa ottelussa, joka ei tosiaankaan ollut ylivoimapelaamista lukuunottamatta mitään kovin kaunista lätkää ja lopulta vain Mikko Lehtisen henkilökohtainen taidonnäyte jatkoajalla antoi Titaaneille mahdollisuuden kahden pisteen nappaamiseen 4-3-lopputuloksen siivittämänä (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Titaanit ei Viikinkejä vastaan ollut kovin hyvä ja voiton pudottua tilille vähän kuin vahingossa, ei mikään muuttunut PEPO-peliin mentäessä, jossa sitten tärähtikin oikein huolella vastapalloon, jonkun katsojan huutaessa taustalla "HERÄTYS TITAANIT, SIELLÄ ON PELI!"

Titaanien otteista on tauon jälkeen paistanut lievä leipääntyminen, joka yllättävän usein puskee joukkuelajeissa pintaan jatkuvan voittamisen ansiosta. Toki oma osansa tuohon pelaamisen tason alenemiseen sitten syksyn parhaiden päivien on joukkueen suorittama kova harjoittelu joulutauolla ja vuoden vaihteen jälkeisenä aikana, jolla tähdätään kevään tärkeisiin peleihin.

Yhtälailla myös muut joukkueet ovat alkaneet saamaan omaa pelaamistaan aina vain paremmalle tolalle ja samalla pelaajienkin kunto on noussut. Jos Titaanit sai vielä syyskauden aikana todella helpolla voittoja tililleen, ei enää kevään korvilla sellaisia armopaloja ole luvassa, vaan nyt jokaisen pisteen ja voiton eteen on oikeasti tehtävä töitä ja pistettävä kroppaa likoon.

Itse ainakin henkilökohtaisesti uskon, että PEPO:lle kärsitty yllätystappio oli jopa hyväkin asia, sillä nyt titaanimiehistö ei oleta enää yhtikäs mitään. PEPO näytti, että sarjasijoituksilla ei ole mitään merkitystä, mikäli tahto ja halu voittaa ovat luokkaa 110 prosenttia.

Titaanit on varmasti hiffannut tämän ja jo tulevana viikonloppuna nähdään kaukalossa jälleen se sama kovalla asenteella pelaava joukkue, joka teki syksyn aikana kunniaa punanutulle.

Timo Jutilan sanoin "nukutaan ja mennään eteenpäin!", sillä tästä on tulossa vielä pitkä ja punainen kevät. Mark my words.

 

[The Rock]

Sensaatiotappio sarjajumbolle. Asenne ollut joulutauon jälkeen perseestä.

Ikävä tappio kieltämättä, mutta en nyt tästä sensaatiota lähtisi hakemaan. PEPO on oikeasti parempi joukkue kuin sen sarjasijoitus oli ennen Titaaneita vastaan käytyä ottelua. Asenne tosiaan oli heikko ja se kävi selväksi, kun vastapuolen asenne oli tapissa.

Rautaliigassakaan ei mitään saa ilmaiseksi, mikäli vastustaja on täydellä sydämellä ja tarmolla pelissä mukana. Hiton hyvä, että muistutus tästä tuli Titaaneille nyt, eikä vasta pudotuspeleissä.

Joulutauolla olisi kaivannut kokoonpanoon 1-2 puolustajaa lisää, yksi hyökkääjä saatiin.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin haku on kyllä päällä joukkueen vahvistamiseksi, mutta Rautaliigaan on suhteellisen vaikeaa houkutella ketään vain pelaamaan. Rahaahan Titaaneissa pelaamisesta ei ole enää saanut sitten viimeisimmän keikauksen ja hyvä niin.

Rakkaudesta lajiin tätä touhua alasarjoissa kuitenkin hyvin pitkälti tehdään.

Täytyy myös ihmetellä viime kausina sisäisen pistepörssin voittaneen Lampisen pelivirettä tällä kaudella, mies ollut kuin haamu entisestä. Jotain vaivaa taustalla?

Onhan Aapolla pelistä toiseen tuhottomasti paikkoja iskeä kiekko reppuun, mutta jostain syystä kudit menevät järjestään joko yli, ohi tai veskaria päin. Itseluottamuksesta sanoisin homman loppuviimeksi kiikastavan, sillä ainakaan omiin korviini ei ole kantautunut juttuja minkäänlaisesta vammasta.

Vai olisiko sittenkin niin, että Aapo säästelee osumia ratkaisupeleihin... :)

Laitetaan nyt jotain positiivistäkin, maalivahteihin ei joukkue tällä kaudella kaadu.

Tähän mennessä nähtyjen pelien ja niissä esitettyjen otteiden seurauksena veskariosasto on täyttä sementtiä ja kaiken lisäksi vielä täynnä omia poikia.

Tähän kivijalkaan on Titaanien hyvä rakentaa joukkuetta tulevien kausien aikana, sillä kolmikon Pussinen–Taari–Saarenmaa keski-ikä on rapiat 20 vuotta, jonka ansiosta pelivuosia kavereilla on edessään vielä yllin kyllin ja kehitystäkin tulee tapahtumaan rutkasti.

 

[The Rock]

Täydellinen "kasvojen pesu"

Titaanien konttaaminen jäi sitten lopulta yhden ottelun mittaiseksi. Tämä oli tosin varsin odotettua, sillä PEPO:a vastaan nähty kömmähdys toimi juuri oikeanlaisena sytykkeenä kotkalaisjoukkueen bensakanisterissa, joka sitten räjähtikin komeasti niin maalein 5-2 kaatuneen GrIFK:n (Titaanien kotisivujen otteluraportti) kuin 4-1-lukemin polvistuneiden Haukkojen (Titaanien kotisivujen otteluraportti) kasvoille.

Titaanivalmentaja Marko Oksanen penäsi joukkueeltaan ennen tärkeää viikonloppua nöyryyttä, asennetta ja työntekoa. Niitä mies myös sai nähtäväkseen, sillä Titaanit suoranaisesti jyräsi paremman fysiikkansa ja joukkuepelaamisensa avulla vastapuolten ylitse.

Juuri tuollaisella lätkällä Titaanit tulee olemaan keväällä erittäin vaikea voitettava ja jo aiemmin ennustamani punainen kevät on täyttä realismia. Pientä viilausta vielä etenkin puolustus- ja erikoistilannepelaamiseen, niin homma pelittää entistä näyttävämmällä tavalla.

Kovien vastustajien jälkeen Titaanien eteen asettuu joukko peräpään valvojia ja tässä kohtaa edellä mainitut asiat astuvat jälleen esiin, sillä ylimielisyyteen ei edelleenkään ole varaa, vaikka runkosarjan voitto alkaakin olla jo omissa näpeissä.

NASKI, PEPO ja HC Giants tarvitsevat erittäin kipeästi pisteitä omiin pusseihinsa, joten ne tappelevat aivan varmasti hurjalla tarmolla viimeiseen pillin vihellykseen asti. Se on kuitenkin selvää, että jos ja kun Titaanit pystyy pelaamaan omaa peruspeliään, saavat kyseiset vihulaiset vastavuoroisesti pelata omat parhaat pelinsä, mikäli mielivät edes jatkoajalle asti selviytyä punanuttujen vauhtimyllyssä.

Lopuksi on vielä iskettävä näkyville vähän ikävämpi uutinen, sillä vahvasti viimeisimmissä otteluissa esiintynyt Jani Vilkas huilaa loppukauden leikkaushoitoa vaativan vamman ansiosta, jonka mies sai Haukat-kamppailun kolmannessa erässä (Titaanien kotisivujen uutinen).

Sota ei tunnetusti yhtä miestä kaipaa, mutta nuoren pelaajan kohdalla pitkä sairausloma on aina iso harmi ja kyllähän Vilkkaan mukanaan tuomaa luisteluvoimaa ja ennakkoluulottomuutta olisi kevään kahinoissa tarvittu.

 

[Oakley]

Iso ero oli pelaamisessa näiden PEPO-matsien välillä. Asenne ja nöyryys oli kaivettu takaisin. Runkosarjan voittokin ratkesi viikkoja ennen loppua.
Lampisen Aapokin alkaa lämmetä pikku hiljaa, kevät siis lähestyy. Toivottavasti Luukkoselle nyt ei pahemmin käynyt, runkosarjan lopun kun saisi vedettyä läpi ilman ns. turhia loukkaantumisia.

 

[The Rock]

Piikkipaikalta kevään kahinoihin!

Titaanit varmisti viikonloppuna Etelä-lohkon ykköstilansa, kun se kaatoi sekä NASKI:n vieraissa maalein 6-5 (Titaanien kotisivujen otteluraportti) että PEPO:n kotona peräti 12-2-lukemin (Titaanien kotisivujen otteluraportti). Tokihan tuo varmistaminen oli vain muodollisuus, sillä runkosarjan voitto ratkaistiin jo tuossa Kotkassa pelatussa Haukat-ottelussa pari viikkoa takaperin.

Tärkeintä on kuitenkin, että homma on nyt runkosarjan osalta saletissa ja jäljellä olevissa peleissä Titaanit voi keskittyä valmennuksen taholta pelin hiomiseen entistä parempaan tikkiin sekä samalla myös hieman kokeilemaan löytyisikö varsinkin alempiin vitjoihin toimivia koostumuksia, sillä pudotuspeleissä näitä kokeiluita ei enää kovin hanakasti sopisi lähteä tekemään.

Kuluneen runkosarjan aikana on ollut ilo huomata, että Titaanit pystyy hieman heikommallakin pelillä kaapimaan itselleen voittoja ja se on iso voimavara keväällä. Myös se on silmiinpistävää, että tehoja löytyy lähes jokaiselta kentälliseltä illasta toiseen, joten materiaalin leveys on hieman eri luokkaa, kuin edelliskaudella.

Nyt kun vielä se tarvittava pohjakosketuskin on otettu ja siitä noustu komeasti takaisin satulaan, ei tässä oikein voi keväältä odottaa mitään muuta vaihtoehtoa, kuin joukkueen sloganin mukaista päätyyn asti menoa.

LOISTAVAA PUNANUTUT!

 

[The Rock]

Iso ero oli pelaamisessa näiden PEPO-matsien välillä. Asenne ja nöyryys oli kaivettu takaisin.

Kuten jo aiemmin kirjailin, oli se Viikinkejä ja PEPO:a vastaan vuodenvaihteen jälkeen nähty kompurointi ihan perinteistä pitkän hyvän jakson jälkeistä "ulospuhallusta", jonka seurauksena työhaalarit oli aika kaivaa kaapinperukoilta takaisin niskaan ja alkaa jälleen keskittyä pelkästään olennaiseen.

Sen enempää takkia avaamatta on sanottava, että Titaanien löytäessä pelaamiseensa oikeanlaisen asenteen, nöyryyden ja työnteon-mentaliteetin sekä laittaessa luistimet liikkeelle, ei näillä häntäpään joukkueilla tulekaan olla mitään jakoa punanuttuja vastaan, mikäli tässä oikeasti tahdotaan nostaa kotkalainen jääkiekkoilu kauden päätteeksi sarjaporrasta ylemmäs.

Lampisen Aapokin alkaa lämmetä pikku hiljaa, kevät siis lähestyy.

Diesel lämpenee tunnetusti hitaasti ja keväällä kokemus nousee arvoon arvaamattomaan. Hienoa, että Aapo sai tehoja aikaan, sillä onnistumisilla on kumma vaikutus itseluottamukseen ja se taas näkyy suoraan suoritusvarmuutena.

Parhaiten tämä itseluottamuksen kasvu ja hyvän sekä rennon fiiliksen palaaminen takaisin Lampisen pelaamiseen näkyi PEPO-pelin kolmannen erän alivoimamaalissa, jossa kiekko tärähti juuri sinne minne sen pitikin eli oikeaan yläpesään.

Jos alla ei olisi ollut jo siihen mennessä onnistunutta iltapuhdetta, niin veikkaan, että kyseinen veto oli mäjähtänyt PEPO-vahdin rintaan ja vaihtoon olisi sen jälkeen lipunut kirosanoja suustaan päästellyt numero 6.

Titaanit on pärjännyt yllättävänkin hienosti koko runkosarjan, vaikkei sen etukäteen "suurin tykki" olekaan laulanut viime kauden malliin. Nyt kun nalli on alkanut jälleen palaa, saanevat punanutut jo ennestään raskaasti aseistettuun hyökkäykseensä yhden täsmäpommittajan lisää... ei siis huono juttu ollenkaan, paitsi tietysti vastustajien kannalta.

Toivottavasti Luukkoselle nyt ei pahemmin käynyt, runkosarjan lopun kun saisi vedettyä läpi ilman ns. turhia loukkaantumisia.

Puujalalla ja henkisellä tärskyllä luultavimmin tässä kohtaa selvittiin ja eiköhän Luukkonenkin oppinut kyseisestä episodista toivottavasti jotain. Siniviivalla et vain yksinkertaisesti voi leikata kiekon kanssa poikittain tai nukkumatti tulee. Nyt ei onneksi osunut kunnolla ja hyvä niin, sillä Titaanit tarvitsee Luukkosta keväällä kaukalon puolella.

 

[The Rock]

Marssitahti ei muutu

Titaanien marssi kohti kevään huipennusta, Rautaliigan pudotuspelejä, jatkuu vakaana, vaikka peleissä ei enää runkosarjan osalta suurempia panoksia olekaan. Joukkue haluaa kuitenkin puristaa tyylikkäästi loppuun asti, eikä jaella ylimääräisiä pisteitä saati voittoja alempana sarjataulukossa oleville joukkueille ja hyvä niin.

Viimeisin osoitus tästä saatiin eilen, kun Titaanit jyräsi kaksi erää HC Giantsia kumoon todella komeasti, nosti sen jälkeen jalkaa hieman kaasulta, huomasi tämän taktiikan kostautuvan, jonka jälkeen taas tiivistettiin omaa pelaamista ja vietiin kaikki kolme sarjapistettä Kotkaan maalein 6-2 (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Varsinkin Titaanien ykkösvitja oli liekeissä ja tekaisi neljä maalia: Santeri Kunttu (1+2) – Joni Kainulainen (2+1) – Aapo Lampinen (1+2). Tämä jos mikä on loistava asia, sillä joukkue tarvitsee isoimmilta tykeiltään vahvaa tuloksentekoa, kunhan pudotuspelit käynnistyvät.

Muut kentälliset kyllä tarjoavat tälle kolmikolle tasaisesti tarvittavaa tulitukea, mutta katseet kääntyvät tiukoissa paikoissa odotetusti aina pistepörssin kärkikolmikon suuntaan ja se nyt vain on aivan normaalia käytöstä joukkueurheilussa.

Maukkaan vierasvoiton vastapainoksi Titaanit koki jälleen yhden ikävän loukkaantumisen, kun Juho Paavola otti osumaa taiston tuoksinassa. Toivoa todellakin sopii, ettei Paavolan pelit ole kevään osalta pelattu saati tiedossa ole kovin pitkää sairauslomaa, sillä kaikkia miehiä tarvitaan keväällä, mikäli sarjanoususta aiotaan tosissaan haaveilla.

 

[The Rock]

Pylväläläinen framilla ja leidit lauteilla

Runkosarja pistetään tänään vihdoin ja viimein pakettiin. Kyllä tässä itselläkin on ollut jo kova hinku pudotuspelien alkamiselle, jotta päästäisiin oikeasti pelaamaan niitä pelejä, joissa pienikin herpaantuminen voi olla kohtalokas. Sitä jännityksen tunnetta ei vain voita mikään.

Itse peli HC Vantaata vastaan tulee tuskin nousemaan miksikään klassikoksi. Pääasia olisikin, että Titaanit pystyy pelaamaan nimenomaan hyvän pelin joukkueena ja saa täten entistä paremmat eväät lähteä tulevien viikkojen aikana metsästämään sitä Etelä-lohkon mestaruuspystiä sekä Suomi-sarjakarsintoihin oikeuttavaa piljettiä.

Peli on toki keskiössä, mutta ottelun ympärille on rakennettu mukavasti muutakin häppeninkiä. Varsinkin tuo Titaanien tälle illalle järjestämä teematapahtuma Ladies Night on mielenkiintoinen veto houkutella lisää naiskauneutta muuten niin maskuliinisen lajin pariin. Toivottavasti "kala käy pyydykseen" ja myös jatkossa yleisön sukupuolijakauma tasoittuisi ja täten myös yleisömäärät kasvaisivat.

Tähän kun yhdistetään vielä sopivasti lauantaina 300 pelattua peliä titaanipaidassa täyteen saava varakapteeni Tomi Pylväläinen, ei paatuneinkaan kannattaja tai kotkalainen jääkiekon seuraaja voi muuta sanoo ku hattuu nostaa. Pylväläisen tyyliset kaverit alkavat nimittäin olla nykypäivänä harvassa alasarjatasoilla, sillä kovin moni ei enää jaksa edes tahkota useita kausia Suomi-sarjassa, jollei näytä siltä, että taidot riittäisivät ylempään sarjaan tai ulkomaille.

 

[The Rock]

Runkosarja päätökseen – HCK Salamat puolivälierävastustajaksi

Rautaliigan runkosarjakahinat päättyivät Titaanien osalta eilen, kun HC Vantaa kaatui Ilona Areenalla pelatussa ottelussa maalein 4-1 (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Illan suurimman valokeilan nappasi päälleen luonnollisesti matsirohmu Tomi Pylväläinen, joka oli myös suuressa roolissa pelin ratkaisua leivottaessa. Ottelu oli kaikkinensa todella viihdyttävää lätkää ja kovin paljoa ei tarvitse kamppailupelaamista, turpakäräjöintiä ja yleistä vääntöä lisätä, niin puhuttaisiin perinteisestä pudotuspelikiekosta.

Oli myös ilahduttavaa huomata, että hallissa oli väkeä normaalia enemmän (itseasiassa kauden ennätysyleisö 470 katsojaa), joten seuran panostuksen oheistapahtumaan selkeästi kannattivat. Samanlaisia yleisömääriä soisi näkevän myös jatkossa, jotta pudotuspeleissä kotihallista saataisiin vieraille entistä ilkeämpi paikka.

HC Vantaa-peli viimeistään osoitti sen, että Titaanit on valmis kevään koviin karkeloihin, joissa se saa ensi viikon lopulla pelattavissa puolivälierissä vastaansa HCK Salamat. Runkosarjakohtaamisten perusteella tulossa on tiukka pleijarisarja ja nähtäväksi jää, miten hyvin kokenut kirkkonummelaispoppoo kykenee pistämään Titaaneille kampoihin etenkin kotihallissaan.

Joka tapauksessa pitkä ja puuduttava odotus alkaa olla ohi, sillä tästä edespäin jokainen ottelu on tärkeä, eikä vapaailtoihin ole enää varaa.

 

[The Rock]

Tästä se lähtee!

”Hyväntahtoinen kevätaurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heihin pettynyt, vaan kannusti heitä yrittämään parhaansa jokaisessa pudotuspeleissä eteen tulevassa vaihdossa – Aika velikultia.”

Kun kiekko aika tarkkaan kello 18:30 tipahtaa Varuboden Areenan jäähän alkaa Titaanien osalta koko kauden tärkein vaihe, eli matka kohti sitä seurajohdon ja myös itse joukkueen tavoitteeksi asettamaa päätyä (= nousua Suomi-sarjaan).

Titaanit petasi runkosarjassa parhaat mahdolliset lähtökohdat Rautaliigan pudotuspeleihin, mutta tässä kohtaa runkosarjapeleillä ei ole enää mitään merkitystä. Nyt pelataan vain ja ainostaan voitoista, joiden eteen pitää laittaa kaikkensa likoon joukkueen eteen sekä unohtaa henkilökohtainen glooria.

HCK Salamat on viheliäinen vastustaja, mutta voitetavissa täysin samoin eväin kuin runkosarjassa – hurjalla neljän kentän vauhti-, taklaus- ja karvausmyllyllä sekä niistä siunaantuneista tekopaikoista viimeistelyllä.

Kaikki kevään, kesän, syksyn ja alkuvuoden pitkät sekä puuduttavat harjoitteet, yhteiset kokemukset, voitot, tappiot yms. ovat valmistaneet vain tähän hetkeen, sillä nyt jokaisen pitää olla valmiina kamppailemaan ja pelaamaan titaanilogolle.

Tässä vielä pureskeltavaksi kasa Titaanien kotisivujen puolivälieräennakoita:

• Titaanien taistelu on valmiina alkamaan
• ”Sitä hommaa tehdään, jota valmennus käskee”
• Tilastojen taikaa: Titaanit – HCK Salamat

Nyt mennään, eikä todellakaan enää meinata – CAMA TITAANIT!

 

[The Rock]

Titaanit pyyhkäisi Salamat tieltään – välierissä vastassa HC Vantaa

Puolivälieräsarjasta tuli juuri odotetunlainen kaksiosainen näytös. HCK Salamat panosti kaikkensa kotiotteluun ja etenkin sen alkuun, jonka aikana Titaanit oli helisemässä, selviten kuitenkin kuivin jaloin.

Tämän jälkeen ei sitten ollutkaan enää minkäänlaista epäselvyyttä siitä, kumpi joukkueista marssii välieriin. Titaanit luisteli, taklasi ja karvasi mehut pois Salamoilta, joille taisi jälleen jo runkosarjan päätteeksi varmistunut sarjasopimuksen uusiminen ollut riittävä palkinto kuluneesta kaudesta.

Pelillisesti kumpikaan otteluista ei noussut mitenkään ihmeelliseksi, eikä Titaanit esittänyt läheskään parastaan. Tästä huolimatta punanutut takoivat Kirkkonummella tauluun 6-1-voittolukemat (Titaanien kotisivujen otteluraportti) ja jatkoivat Kotkassa siitä mihin edellisiltana jäivät sekä marssivat välieriin selkeällä 9-2-voitolla (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Tokihan vähempikin tällä haavaa riitti, mutta välierissä vastaan asettuvaa HC Vantaata vastaan on syytä terävöittää otteet lähelle maksimia, sillä lohipaidat haluavat varmasti kostaa runkosarjassa kokemansa tappiot korkojen kera takaisin.

Tulossa on varmasti kovatasoinen -ja vauhtinen sekä todella viihdyttävää jääkiekkoa sisältävä välieräsarja, enkä kyllä epäile hetkeäkään, etteikö Titaanit jatkaisi tästäkin parista matkaansa Rautaliigan finaaleihin.

 

[The Rock]

Finaalinkiilto silmissä

Jälleen alkaisi olla yksi harjoitusviikko takana ja viikonloppuna edessä tähän mennessä kuluvan kauden tärkeimmät pelit – nimittäin HC Vantaata vastaan pelattavat välierät.

Titaanit meni selvän taso- ja kuntoeron saattelemana omasta HCK Salamat-puolivälieräsarjastaan jatkoon ja saman tempun teki omalla tahollaan HC Vantaa, joka pisti GrIFK:n kylmästi kesälomalle.

Titaanit taisteli runkosarjassa neljä voittoa neljästä HC Vantaa-kohtaamisesta ja niistä voi varmasti ammentaa lisää uskoa sille, että myös pudotuspeleissä vantaalaiset jäävät kaukalossa jälkeen, mikäli hommat tehdään sovitusti. Sooloiluun ei ole yhtään varaa, sillä HC Vantaa rankaisee aivan varmasti, jos Titaanit sille vain tarpeeksi tilaisuuksia suo.

Välieräotteluista on näin ennakkoon ajateltuna tulossa todella vauhtipitoisia, sillä vastakkain ovat koko Etelä-lohkon kovakuntoisimmat ja kovinta pelitempoa ylläpitävät joukkueet, jotka eivät liiemmin peruuttele, vaan puskevat täydellä höyryllä kiekkoa kohti vastapuolen maalia.

Viihdearvo tulee siis olemaan varsin korkea, enkä uskoa kenelläkään katsomoon vääntäytyvällä olevan tylsää pelejä seuratessaan.

Kun kaukaloon isketään ottelusarjaa pelaamaan kaksi samankaltaista ja pelityylistä joukkuetta, mitä silloin yleensä saadaan? Tiukkaa taistelua ja jännittäviä hetkiä ainakin 120 minuutin ajan. Tuloillaan onkin näin ollen hurja kamppailu tarjolla olevasta finaalipaikasta.

Titaanien kotisivuilla on jälleen luettavana kolmen jutun ennakkopaketti välieristä:

• ”Kahta voittoa lähdemme hakemaan”
• Kuin luotu pudotuspeleihin
• Tilastojen taikaa: Titaanit – HC Vantaa

TAISTELE TITAANIT!

 

[The Rock]

Titaanit marssi Rautaliigan finaaleihin – vastustajaksi seuloutui KJT Miehet

Olipahan välierät! Tässä kohtaa ei voi oikein muuta sanoo ku hattuu nostaa sekä Titaaneille että HC Vantaalle. Kumpikin joukkue pisti kaikki paukkunsa peliin ja tarjoili kaksi todella tasaista sekä erittäin jännittävää koitosta, ettei paremmasta väliä.

Lauantaina Vantaalla isännät veivät kaksi erää näennäisesti peliä nimiinsä, mutta Titaanit puolusti ja maalivahti Niilo Pussinen (30 torjuntaa) hoiti loput. Titaanit jaksoi tehdä koko joukkueen voimin töitä sekä odottaa yhtä huipputonttia ottelun ratkaisemiseksi. Sitten kun se siunaantui, iski Ville Myyryläinen verkon kireälle ja kotkalaiset arvokkaaseen 1-0-vierasvoittoon (Titaanien kotisivujen otteluraportti).

Sunnuntaina homman nimi oli täysin sama, mutta nyt erikoistilanteet näyttelivät selvästi suurempaa roolia kuin edellisiltana. Varsinkin Titaanit sai urakoida pitkiä toveja alivoimalla, sillä Tomi Salovaara sai ensimmäisessä suihkukomennuksen, taklattuaan HC Vantaan Miikka Huotarin hämärän rajamaille.

Titaanit kuitenkin taisteli hurjalla raivolla rangaistukset pois ja iski sitten tasakentällisin Santeri Kuntun toimesta kiekon vieraiden maaliin. Toisessa erässä jäähyjä otettiin taas vuorotahtiin, mutta kumpikaan osapuoli ei saanut ylivoimakuvioitaan riittävän toimiviksi, jotta ne olisivat tuottaneet lisäosumia.

Tarvittiin taas 5vs5-peli, jotta Titaanit pääsi lyömään lisää pökköä pesään. Joni Jokilan tekaisema 2-0-maali oli todella komea ohjaus, jollaisia näkee yleensä vain NHL:ssä. HC Vantaalle jäi siis kolmen maalin verran kirittävää kolmanteen erään, jotta kausi ei päättyisi Kotkan pimenevään iltaan.

Vantaalaiset kyllä yrittivät, mutta Kalle Kolehmaisen viivapommi sammutti lopullisesti vieraiden toivonkipinän ja lopussa Eppu Oksasen tyhjiin napauttamat 4-0-päätöslukemat (Titaanien kotisivujen otteluraportti) olivat vain enää pelkkää kosmetiikkaa. Titaanit pelasi näin toisen perättäisen nollapelin, joka merkittiin tällä kertaa tolppien välissä olleen Oskari Taarin nimiin (34 torjuntaa).

Titaanit osoitti tällä HC Vantaan nollaamisella sen, että joukkue osaa myös tarvittaessa puolustaa kärsivällisesti ja tehdä kaikkien kentällisten voimin töitä sekä ennen kaikkea voittoon tarvittavia pieniä ratkaisevia asioita pudotuspelien vaatimalla tavalla.

Finaaleissa Titaanit saa vastaansa KJT Miehet, joka pudotti omassa välieräsarjassaan Haukat tylysti kesälomalle jälkimmäisen ottelun päätteeksi pelatussa jatkoerässä. Onkin mielenkiintoista nähdä miten Titaanit lähtee pelaamaan KJT Miehiä vastaan, sillä keravalaiset ovat vähän kuin hybridi, kotkalaisten aiemmin kohtaamista HCK Salamoista ja HC Vantaasta – kokenut, taitava, ovela, tarpeeksi veemäinen ja fyysinen.

Oikeastaan ainoat asiat, jotka KJT Miehiltä työkalupakistaan osittain puuttuvat, ovat kova luisteluvoima ja sen mukanaan tuoma pelitempo sekä hyvä peruskunto. Vastapainoksi taas keravalaisilta löytyy rutkasti tuli- ja ratkaisuvoimaa, joten lahjoja ei paljoa parane antaa.

Tulossa on hurja taistelu mestaruuskannun lopullisesta osoitteesta, jonka uskon jäävän Kotkaan, vaikkei se helpolla tulekaan tapahtumaan.

Finaalit pelataan perjantaina (11.3.) Keravalla ja lauantaina (12.3.) Kotkassa. Mitä olen joukkueiden koti- ja facebook-sivuja päivän aikana tutkaillut, on kumpikin osapuoli tuomassa vieraspaikkakunnalle kannattajansa mukanaan (Titaanien kotisivujen uutinen), joten kilpalaulantaa on luvassa ja tunnelma tulee olemaan mitä mainioin.

 

[The Rock]

Winner takes it all!

Kaksi päivää, kaksi Rautaliigan Etelä-lohkon finaalipeliä. Siinä käynnistyneen viikonlopun koko kuva näin titaanileiristä katsottuna.

Titaanit aloittaa siis tänään kello 18:30 Keravalla starttaavassa finaalisarjan avausosassa metsästämään mestaruuspystiä palkintokaappiinsa. Kyseisen pytyn lisäksi punanutuilla on tähtäimessä vielä kertaluokkaa isompi tavoite, sillä voittajalle on luvassa paikka Suomi-sarjan karsintasarjaan, josta taas on mahdollisuus lunastaa itselleen paikka ensi kaudeksi Suomi-sarjaan.

Panokset ovat siis todella kovat ja virheisiin tai alisuorittamiseen ei tässä kohtaa ole varaa. Nyt pitää olla parhaimmillaan ja luottaa siihen, että homma hoituu kotiin koko kauden ajan harjoituksissa sekä tähän mennessä pelatuissa otteluissa hiotuilla pelikuvioilla -ja taktiikoilla.

Kotkalainen kiekkoyhteisö seisoo aivan varmasti selkä suorana Titaanien takana, joten nyt on paikka näyttää, mistä punanutut on oikeasti tehty. KJT Miehet on ehkäpä kovin mahdollinen vastustaja finaaleihin, mutta kyllä sekin kaatuu, kunhan vain vedellään oikeista naruista sopivissa kohdissa.

Titaanien kotisivut tarjovat jo totutun kolmen jutun paketin edessä olevasta finaalisarjasta:

• ”Finaaleita on aika hölmöä lähteä häviämään”
• Pytyn metsästys alkakoon!
• Tilastojen taikaa: Titaanit – KJT Miehet

CAMA TITAANIT – päätyyn asti!

 

[Finnhopper]

Onnitelut Titaaneille Rautaliigan Finaalien klaaraamisesta! Jatkoa odotellessa.