Vaikka kahta runkosarjaottelua vielä uupuu tällä hetkellä, on IFK jo varmistanut runkosarjassa yhden välitavoitteensa, kotiedun. Emme tietenkään välitavoitteista puhuttaessa unohda saavutettua piirimestaruutta. On aika tarkastella, missä on onnistuttu ja missä epäonnistuttu tähän asti. Kausihan on vielä pahastikin kesken, joten kyseessä on ainoastaan 'välitilinpäätös' The Pelejä odotellessa.
Viime kaudella IFK päätti runkosarjaan sijoittuen seitsemänneksi. Silloin pisteitä herui 1.02 ottelutahdilla yhteensä 57. Vastaavat luvut tällä hetkellä ovat 1.3 ja 70. (Noin) viidentoista pisteen parannus kielii onnistuneesta runkosarjasta ja sitä se kieltämättä on ollutkin. Viime kaudella maaleja kaiveltiin hyökkäyspäässä 177 ja omista 165 kertaa, maalieron oltua +12. Tällä hetkellä tehtyjä maaleja on 173, joten niissä mentänee about samoihin. Päästettyjä nyt 136, joten maalierossa +37 on selkeää parannusta. Siinä näkyy Stathosin ehjä kausi maustettuna jo kahdeksalla nollapelillä. Siinä näkyy ehjä puolustus, pelaaminen viisikkoina ja onnistunut valmennus, muunmuassa.
Edellisessä näkyy huima ykkösnyrkkimme. Pistepörssin kaikki mitalisijat miehittyvät meikäläisnimillä Pärssinen, Kuhta ja Harkins. Ei tainnut enempää voida toivoa. Hienoja kavereita kukin yksin, kimpassa enemmän kuin osiensa summa ja pitelemätön kolmikko. Tekevät usein, mitä haluavat, kuin muut mitä osaavat. Olen usein seurannut vaihto vaihdolta Harkinsia. Viileä jannu. Ei tee mitään ylimääräistä. Kaikki, mitä tekee, on järkevää ja tähtää johonkin. Alituisesta muiden kiireestä riippumatta tämä jannu antaa kiekon tehdä työn ja käyttää liikettä, sijaintiaan ja eleitään hyväkseen, purkan pysähtymättä. Harvinainen herkku SM-Liigassa. Vuoden ulkomaalaispelaaja.
Ei puolustuksenkaan tarvitse suoritustaan hävetä. Sillä on merkittävä ansio Stathosin nolliin. Kauden valopilkkuja voisi retostella Turusesta Karalahteen tai Saarisesta Södeen. Viimeksimainitun puolustajien pistepörssin kakkossija hienoine plus-miinuksineen (+21) taannee kaverille töitä vielä kevään maajoukkuekuvioissa. Meillä on hienoa kapteeni, joka pelillisesti on muille esimerkkinä. Pukukopissa miehen kiekkouskottavuus on varmasti riittävä. C sopii rintaan kuin tangat Janinalle.
Epäonnistujia en tohdi niin yksitelllen ruotia, kun kerran välitavoitteeseen päästiin. Todettakoon vaan, että odotin enemmän ns omilta vanhoilta junnuilta. Nooh, vielä te ehditte tälläkin kaudella, antaa palaa vaan. Perseitä maalin eteen, sano.
Päätän toivottavasti keskustelua herättävän avaukseni viimeiseen, vaan ei vähäisimpään. Ara on onnistunut hyvin. Hän on saanut orastavasti esiin sitä IFKta, joka seuran pelille on aina ollut ominaista. IFK pelaa usein viihdyttävästi ja fyysisesti ja joskus on nähty maineelle sopivaa uuvattikäytöstäkin, mistä todisteena jäähypörssin mitalisijoilla tuttuja nimiä. Ara on tuonut IFKn tekemiseen tasaisuutta. Vaikka kaudessa on hyviä ja huonoja jaksoja, ei enää otteluihin ole tarvinnut mennä muniaan puristellen epätiedossa, että ''tässä voi taas käydä IHAN miten vaan''. Ja on menty. Talouden kannalta on erittäin tärkeää, että IFK ei ole menettänyt katsojia. Jos ihan pilkulla mennään, niin päinvastoin. Lisäystä edelliseen kauteen parikymmentä henkeä. Ugh. Ara on palkkansa (, korostan toistaiseksi ja tähän asti) ansainnut. Kelpo duunia ensimmäisellä valmennuskaudellaan.
Toivottavasti edessä oleva pleijarikarsintatauko on IFKlle hyväksi ja jengi (o)saa rauhassa hioa kuvioitaan ja valmistautua olennaiseen. Pleijareiden käynnistyessä sama tekeminen päälle, kuin on viime matseissa nähty, niin tästä voi vielä hyvä tulla. Palikat meillä näyttää olevan olemassa ja tällä hetkellä kutakuinkin kohdallaan. Vaikkakin vasta keväällä onkin sitten varsinaisen tilinpäätöksen aika.
Viime kaudella IFK päätti runkosarjaan sijoittuen seitsemänneksi. Silloin pisteitä herui 1.02 ottelutahdilla yhteensä 57. Vastaavat luvut tällä hetkellä ovat 1.3 ja 70. (Noin) viidentoista pisteen parannus kielii onnistuneesta runkosarjasta ja sitä se kieltämättä on ollutkin. Viime kaudella maaleja kaiveltiin hyökkäyspäässä 177 ja omista 165 kertaa, maalieron oltua +12. Tällä hetkellä tehtyjä maaleja on 173, joten niissä mentänee about samoihin. Päästettyjä nyt 136, joten maalierossa +37 on selkeää parannusta. Siinä näkyy Stathosin ehjä kausi maustettuna jo kahdeksalla nollapelillä. Siinä näkyy ehjä puolustus, pelaaminen viisikkoina ja onnistunut valmennus, muunmuassa.
Edellisessä näkyy huima ykkösnyrkkimme. Pistepörssin kaikki mitalisijat miehittyvät meikäläisnimillä Pärssinen, Kuhta ja Harkins. Ei tainnut enempää voida toivoa. Hienoja kavereita kukin yksin, kimpassa enemmän kuin osiensa summa ja pitelemätön kolmikko. Tekevät usein, mitä haluavat, kuin muut mitä osaavat. Olen usein seurannut vaihto vaihdolta Harkinsia. Viileä jannu. Ei tee mitään ylimääräistä. Kaikki, mitä tekee, on järkevää ja tähtää johonkin. Alituisesta muiden kiireestä riippumatta tämä jannu antaa kiekon tehdä työn ja käyttää liikettä, sijaintiaan ja eleitään hyväkseen, purkan pysähtymättä. Harvinainen herkku SM-Liigassa. Vuoden ulkomaalaispelaaja.
Ei puolustuksenkaan tarvitse suoritustaan hävetä. Sillä on merkittävä ansio Stathosin nolliin. Kauden valopilkkuja voisi retostella Turusesta Karalahteen tai Saarisesta Södeen. Viimeksimainitun puolustajien pistepörssin kakkossija hienoine plus-miinuksineen (+21) taannee kaverille töitä vielä kevään maajoukkuekuvioissa. Meillä on hienoa kapteeni, joka pelillisesti on muille esimerkkinä. Pukukopissa miehen kiekkouskottavuus on varmasti riittävä. C sopii rintaan kuin tangat Janinalle.
Epäonnistujia en tohdi niin yksitelllen ruotia, kun kerran välitavoitteeseen päästiin. Todettakoon vaan, että odotin enemmän ns omilta vanhoilta junnuilta. Nooh, vielä te ehditte tälläkin kaudella, antaa palaa vaan. Perseitä maalin eteen, sano.
Päätän toivottavasti keskustelua herättävän avaukseni viimeiseen, vaan ei vähäisimpään. Ara on onnistunut hyvin. Hän on saanut orastavasti esiin sitä IFKta, joka seuran pelille on aina ollut ominaista. IFK pelaa usein viihdyttävästi ja fyysisesti ja joskus on nähty maineelle sopivaa uuvattikäytöstäkin, mistä todisteena jäähypörssin mitalisijoilla tuttuja nimiä. Ara on tuonut IFKn tekemiseen tasaisuutta. Vaikka kaudessa on hyviä ja huonoja jaksoja, ei enää otteluihin ole tarvinnut mennä muniaan puristellen epätiedossa, että ''tässä voi taas käydä IHAN miten vaan''. Ja on menty. Talouden kannalta on erittäin tärkeää, että IFK ei ole menettänyt katsojia. Jos ihan pilkulla mennään, niin päinvastoin. Lisäystä edelliseen kauteen parikymmentä henkeä. Ugh. Ara on palkkansa (, korostan toistaiseksi ja tähän asti) ansainnut. Kelpo duunia ensimmäisellä valmennuskaudellaan.
Toivottavasti edessä oleva pleijarikarsintatauko on IFKlle hyväksi ja jengi (o)saa rauhassa hioa kuvioitaan ja valmistautua olennaiseen. Pleijareiden käynnistyessä sama tekeminen päälle, kuin on viime matseissa nähty, niin tästä voi vielä hyvä tulla. Palikat meillä näyttää olevan olemassa ja tällä hetkellä kutakuinkin kohdallaan. Vaikkakin vasta keväällä onkin sitten varsinaisen tilinpäätöksen aika.