HPK oli hyvä
Sanokaa mitä sanotte, mutta HPK oli yksi parhaista Espoossa tällä kaudella nähdyistä vierasjoukkueista. Jengi oli alati vaarallinen hyökkäyspäädyssään ja pystyi, toisin kuin muut jengit, luomaan kovalla karvauksella jatkuvaa painetta Blues-pakkeihin, joista erityisesti Alanko ja Rönnberg olivat täysin kuutamolla useaan otteeseen. Omassa päädyssään Kerho ei sitten ihan niin vakuuttava ollutkaan, mutta keskialueen hallinta meni todella tasan Bluesin kanssa.
HPK tulee nousemaan vielä kirkkaasti tonne kuuden joukkoon, ehkä korkeammallekin, jahka saavat himapelejä sopivan määrän alle.
Bluesin peli ei tänään vakuuttanut, mutta tarvittava kuitenkin tehtiin. Jännä juttu oli, että HPK:n tasoitus käytännössä roikkui ilmassa kolmannen erän puolivälin jälkeen, mutta lopussa kun sitä varsinaista painetta odotti, ei HPK saanut edes veskaansa pois maalinsuulta, vaikka sitä pari minuuttia yrittivät. Sitten lopulta se kuudes mies tuli kuitenkin sinne jäälle, muttei huomannut Lassilan olleen edelleen maalinsuullaan.
Bluesista on pakko sanoa sen verran, että Sallisen Tomi olisi todella hyvä pelaaja - JOS SE OSAISI KATSELLA KENTTÄÄ KIEKON SIJAAN. Lukko-pelissä Sallinen tuhlasi paikkoja kahden käden sormien verran, tänään ne jäivät vain kahteen, mutta on käsittämätöntä, että pelaaja ajettuaan b-pisteen ja maalin väliin, ei nosta kiekosta katsettaan etsiäkseen syöttö- tai laukaisupaikkaa vaan kurvaa takaisin laitaa kohden katse edelleen tiukasti kiekossa. Ero johonkin Öhmanin ja Eavesin pelinlukutaitoon on järkyttävä. Toki Sallinen on huomattavasti kokemattomampi ja tullee kyllä vielä, mutta nyt Tomi prkl: pää ylös, kyllä se kiekko siinä lavassa pysyy.