No niin, se oli loppujen lopuksi oikein mukava tiistai-matsi. Hallissa oli mukavasti väkeä ja tunnelmakin oli ihan oikeasti hyvä, paljon parempi mitä yleensä näissä matseissa. Ässä-fanejakin oli paikalla runsaasti, joten pikku huutokilpailuakin siinä sai kuunnella.
Tappara tietysti kiinnosti ja olihan se kuin eri joukkue vanhaan verrattuna. Tunnetta ja voitontahtoa löytyy ja ennen kaikkea Tappara pelaa joukkueena sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan. Avauserän viimeinen kymppi oli pitkiin pitkiin aikoihin parasta Tapparaa ja niistä paikoista olisi pitänyt tehdä enemmän kuin yksi maali.
Loppumatsissa sitten kuitenkin näkyi, että Ässät on laadukkaampi joukkue. Toisessä erässä vaaran merkit olivat ilmassa jo pitkään sillä Ässät pääsi aivan liian helposti laadukkaille paikoille ja lopulta sai ne kaksi sisäänkin. Jani Nieminen oli maagisen kova ja takasi Tapparalle pisteet loistavilla torjunnoillaan.
Tapparan yleisilme oli positiivinen mutta kyllä se laadun puute ikävä kyllä näkyy vielä ja voi näkyä jatkossa pahemminkin. Joey Tenute on kyllä oikeasti pelimies mutta liikkuu todella hitaasti, syötöt sen sijaan lähtevät napakasti ja pari kertaa hän limutteli innokkaita Ässien jannuja aika nätisti. Makkonen pääsee nyt paikoille Tenuten ansiosta mutta ei osaa laukoa vaan sitä pitää viritellä ja viritellä. Juha Leimu on täysin kuutamolla ja toivottavasti saa pelinsä taas kasaan. Vänttinen ja Lähde ovat näköjään nopeasti nousseet Dufvan luottomiehiksi ja peliaikaa tuli PALJON, tosin ihan ansaitustikin.
Avauserän jälkeen ei laadukkaita maalipaikkoja tullut kuin ihan kourallinen, jos kohta Ässilläkään niitä ei mitenkään jatkuvalla syötöllä ollut, Tappara puolusti omaa aluetta mainiosti suurimman osan ajasta. Miesvartiointi oli vaihtunut aluepuolustukseen ja se toimi hyvin ja paranee varmasti vielä, kun pelejä tulee lisää alle. Varsinkin nyt kun on kuuma veskari takana, niin voi keskittyä rauhassa pelin opetteluun.
Omista lähdettiin keskustan kautta! Vau, fantastista, upeaa, mahtavaa. Minä oikeasti nautin jo pelkästään siitä aivan mielettömästi. Senttereiden laatu ei ole erikoinen, mutta perhana, että sieltä kuitenkin tultiin ajoittain komeasti rintamana ylös. Ja vastapainona oli sitten myös muutamat palautukset väärään aikaan omiin. Mutta kiekkokontrollin merkkejä leijui hivenen ilmassa, vaikkakin pääsääntöisesti lähdettiin nopeasti suoraan ylös tai puolinopealla yhden puolenvaihdon jälkeen. Hyökkäyspeli paranee vielä kunhan tuo kehittyy.
Hyökkäysalueella sen sijaan edelleen vaivaa se, että Tappara häviää kaksinkamppailuja eikä pääse siten oikein paikoille. Joukkue on pienikokoinen joten mielestäni tilanteita pitäisi rakentaa päädyn ja kulman kautta paikanvaihdolla ja pikkusyötöillä mutta siihen ei riitä kärsivällisyys ja toisaalta onhan se vaikeaa, kun ei saa kiekkoa kuin sekunniksi. No, kuitenkin paljon parempaa jo kuin näkemissäni Jokerit- ja TPS-peleissä.
Ässät pelasi aika riskittömän vieraspelin. Se oli hallitseva joukkue ottelussa, määräten pelin virtauksen mutta eipä sekään oikein päässyt hyödyntämään sitä. Ismo Lehkonen totesi joskus, että toinen erä näyttää missää kuosissa joukkueen peli on ja siinä mielessä Ässät on Tapparaan verrattuna paljon paremmassa tilanteessa. Maalipaikkoja oli paljon ja parhaasta sektoristakin useita mutta nyt Nieminen nollasi ne.
Summa summarum, viihdyttävä ottelu paikanpäällä Hakametsässä ja varmasti vierailen vielä monta kertaa, mikäli Tappara jatkaa samanlaisella ilmeellä.