Tappara pelasi varmasti yhden kauden huonoimman pelinsä mutta ei se silti Lukon voittoa himmennä yhtään. Muutenkin loppukuu sujui varsin mukavissa merkeissä kun ensin kaatui sarjakakkonen ja sitten sarjajohtaja.
Mutta peliin. Eihän tuo Lukon peli edelleenkään mitään loistavaa ole mutta jos vastustaja tulee takki auki niin siihen on iskettävä ja nyt tehtiin niin. Ensimmäinen erä, vaikka Tapparalle päättyikin 2-0, oli kohtalaisen tasaista mielestäni, olisi siinä Lukkokin yhden maalin ansainnut. Jere Friberg oli lähimpänä kun ensin pääsi ohjaamaan siniviivavetoon ja sitten saman tilanteen jatkona sai maalivahdin torjuman kiekon haltuun mutta käänsi sen rystyltä ohi.
Tapparan ensimmäinen maali oli erikoinen kun peli vihellettiin sekunti ennen maalia poikki. Väärä vaihto siinä Lukolla oli, mutta ihmettelen sitä että kun vihellys kuitenkin selvästi ennen maalia tuli niin miksi maali hyväksyttiin? Maalia edelsi Sami Lähteenmäen kohellus omalla siniviivalla, kiekko oman puolustajan luistimen kautta Revolle joka teki hienon maalin.
Toinen maali puolestaan tuli mahdollisimman pahaan paikkaan, erän loppuun. Puoli minuuttia oli erää jäljellä kun Repo teki toisen maalinsa ja komea veto oli tämäkin. En sitten tiedä, pienestä reijästä se näytti menevän että meneekö Kaapon piikkiin vai ei?
Toinen erä oli Lukolta hyvä. Ensin Toni Koivisto kavensi tarkalla vedolla, ja sitten erän viimeisen viiden minuutin aikana rupesi niitä jäähyjäkin tulemaan. Tappara sai niitä kolme putkeen, kaksi jopa päällekkäin ja Lukko käytti viidellä kolmea vastaan pelinsä hyödyksi. Ensin Janne Niskala tasoitti samanlaisella vedolla kuin Koivisto aiemmin, ja sitten heti perään viidellä neljää vastaan Sami Lähteenmäki nosti maalivahdin torjuman vedon sisään ja Lukko johti peliä 3-2 mikä oli myös toisen erän jälkeinen tilanne. Teemu Nurmi yritti siinä jossain vaiheessa erää hiukan samanlaista maalia kuin Repo ensimmäisessä erässä, veto pienestä kulmasta kilahti Lukon onneksi tolppaan. Tilaa siellä Kähkösen olkapään yllä kyllä oli vaikka miten.
Tapparan kolmatta kakkosta, jonka sai Aleksi Salonen toisen erän loppuun hiukan Lukon paitsiolta haiskahtaneesta tilanteesa, jäi kärsimättä kolmanteen erään vielä reilun minuutin. Ei siinä Lukko muuta aikaiseksi saanut kuin sen että Jesse Virtanen menetti kiekon siniviivalla Jukka Peltolalle, Peltola vapautti Otto Rauhalan läpiajoon ja sinne löpsähti samalla sekunnilla kun Tappara tuli täysilukuiseksi.
Kolmas erä jatkui kovalla Tapparan painostuksella ja kuten niin monta kertaa aiemminkin tällä kaudella Lukko vaikutti olevan kovassa paniikissa eikä siinä 3-3-tilanteessa tosiaankaan tullut muuta mieleen kuin se että koskahan Tappara menee johtoon ja saman tien menojaan. No ei mennyt, enkä tiedä sitten oliko siinä lopulta Tapparalla niitä vaarallisia tekopaikkojakaan kovin montaa. Vetoja tuli paljon mutta hyvin Kähkönen ne koppasi.
Jesse Virtanen paikkasi Tapparan tasoitusmaaliin johtanutta harhasyöttöään laukomalla Lukon uudelleen johtoon kun vajaa kahdeksan minuuttia oli erää pelattu. Pitkästä aikaa Jessekin osui tolppien väliin, veto oli pelin tyylin mukaisesti tarkka ja yläkulma soi. Loppunumerot 5-3 viimeisteli Aleksi Saarela tyhjiin, ei ole Saarelakaan viime aikoina maalinteossa kunnostautunut.
Kolmannessa erässä Tapparaa koitteli paha takaisku kun Jere Karjalainen loukkasi laitaväännössä olkapäänsä. Kipeää teki, mahtoikohan hajota oikein isostikin jotain?
Joo. Voitto siis kelpaa ja jos ei muuta niin ainakin Lukko nousi hetkeksi jumbosijalta pois. Merkillinen peli siinäkin mielessä että Lukkohan ei pelissä saanut yhtään jäähyä. Hyvin pitkän matkaa pitää mennä ajassa taaksepäin että tämmöinen peli tulee eteen, en minä muista ainakaan Äijänsuolla koskaan nähneeni jäähyttömästi pelaavaa Lukkoa. Olisi kai siinä tarkemmalla linjalla Lukollekin jonkun jäähyn voinut viheltää.
Janne Niskala oli Lukon ykköspakki ja paras pelaaja. Janne pelasi jo lauantaina Turussa todella hyvän pelin ja jatkoi siitä mihin silloin jätti. Toni Koivisto näyttää heränneen kevääseen Ville Vahalahden rinnalle päästyään, ja sitten tietysti nämä tutut Valentin Claireaux ja Toni Suuronen raatoivat tuttuun tapaansa hyvin. Jere Friberg ansaitsee myös maininnan, jos ei muuten niin ensimmäisen erän pelinsä ansiosta.
Homma jatkuu torstaina Jyväskylässä. Sieltä sitten samaa kyytiä kolmas voitto putkeen niin jo on tietäminen.