Hallilla vaihteeksi minäkin. Ehkä olisi kannattanut jättää peli väliin. Tai sitten lähteä hieman matalammalla odotustasolla liikkeelle. Edelliset kymmenkunta peliä kun olivat NHL-otteluita. Nyt oli tarjolla s/m-liigaa.
TPS:n paras pelaaja oli Hurme. Ei yllätys kenellekään, sillä jos hankkii NHL-tason maalivahdin, saa SM-liigaan ylivoimaisen torjujan. Kaksi loistavaa torjuntaa, se riitti. Ne tapahtuivat siinä vaiheessa kun väännettiin pelin voitosta. Jolloin nämä kuuluisat voittavat maalivahdit ottavat omansa. Toiseksi paras TPS:n pelaaja oli joukkuepelaaminen. Jortikka oli hyvin pohtinut sen, miten Jokerit tukahdutetaan. Kiinni kiekolliseen kaveriin, hyvä karvaus ylhäältä, avausten tukkiminen, ei höntyillä ja omista pois. Helppoa! Onnittelut Turkuun.
Jokereista sitten. Ylivoima on karmeaa. Ei tämäkään ole yllätys, ei edes uutinen. Miten ylivoima voisikaan olla parempaa kun ei ole käsiä sen pyörittämiseen. Joka kerta kun Jokerit pelasi ylivoimaa, TPS painosti riskilläkin kiekollista pelaajaa ja oli muutenkin sen verran aktiivinen, että minkäänlaista ylivoimakuviota ei yleensä saatu aikaiseksi. Valtosen maali oli hänen yksilösuorituksensa ja se lähti kiekon riistosta liikkelle. Ylivoimalla Tomekilla oli tilaa nousta maalille. Hyvä niin, mutta minkäänlaista pelillistä parannusta ei Jokerien ylivoimaan ole tullut sitten alkukauden. Sen tehokkutta en kiistä. Maaleja tulee ihan kohtuulliseen tahtiin. Mutta ne eivät tule normaalilla yv-pyörityksellä. Ja se on ongelma siinä vaiheessa kun isoja otteluita tulee eteen. Silloin vastustajakin tulee 110 lasissa ja jos ei ole toimivia yv-kuvioita, ei tule ehkä yv-maalejakaan. Paha juttu, sillä näillä säännöillä se on elinehto.
Maalipaikkoja Jokereilla oli. Vähintäänkin riittävästi. Tänään ei osunut kuti kohdalleen eikä kiekko pomppinut Jokereille. Seitsemän voittoa alla saivat joukkueen rauhattomaksi. Parempaa nähdään varmasti. Muiltakin kuin Lepistöltä.
Eniten olen huolissani maalivahtipelistä. Vaikka miten katsoisi värilasien läpi, kyllä Ahosen esitys oli tänään huono. Ne nopeat refleksit löytyivät kyllä ja muutama loistava lähitorjunta. Mutta läpiajoissa (rankkari ja av-läpiajo) jo sijoittuminenkin oli väärä. Eihän siinä tarvinnut hyökkääjän kuin pikkaisen kaartaa ja pistää kiekko tyhjään reppuun. Ahosen olisi kuulunut vastaan tullessaan perääntyä tahdissa - ei levitä jäähän. Perusvirhe, ainakin amatöörin silmin. Muutenkin Ahosen prossat alkavat olemaan liian kehnot finaaliin pyrkivälle joukkueelle. Otteluista toiseen maaleja menee paljon ja se on toki täysin ok, koska oma joukkue hyökkää puolustamisen kustannuksella. Ja tekee enemmän maaleja kuin muut. Mutta yksi yhtä vastaan Ahonen oli ainakin tänään B-tasoa. Ja näitä tilanteita tulee jatkossakin.
Hirso oli tutun näkymätön ja surffaileva. Silti maagiset kaksi pistettä hirsomaiseen tyyliin. Nyt oli paikka ratkaista peli, mutta aina ei Hirsokaan sitä tee. Kyllä hän on osansa jo tehnyt. Paka aika pihalla hyökkäyspäässä. Muutama ihmeveivi, ei syöttöjä, ei hyviä vetoja. Variksen, Hirson ja Ritan varassa lepää hyökkäystehot. Staplea seurasin todella tarkasti ja tuttua pörräämistä tehoitta. Nyt olisi Staplenkin paikka nousta ratkaisevampaan kaartiin ja ratkaista niitä pelejä. Ei vaan taida kyvyt vielä riittää.
Pakeista Lepistö teki ison mokan, mutta niitä sattuu kun ei ole pelejä alla.