Hyvä vieraspeli Kaaneilta. Ensimmäinen erä oli alivoimaa lukuunottamatta vieraiden näytöstä. Luoduista noin tusinasta laatupaikasta olis pitäny räpätä pari, kolme maalia jolloin peli olisi ollut taputeltu. Kaks kertaa kilisi pystytolppa(Luttinen, Tavi) ja kerran Brocklehurst ilmeisesti ylärimaan, josta ei ainakaan yläkatsomoon asti kilahdusta kuulunut. Onneks kuitenkin hienon pelin pelannut Pöyhönen sai maalihanansa auki. Koivisto oli mailapelissään oma viihdyttävä itsensä, tarjoili pariin kolmeen kertaan tyhjää maalia vieraille.
Toiseen erään kotijoukkuekin sai koneensa käytiin ja Pelicans oli ajoittain jopa helisemässä, mutta ei Koirat montaa kertaa huippupaikoille päässeet. Rotta-Sailiolle huitaisusta ihan oikeat minuutit, mutta jäähyn syy aivan väärä. Seuraavassa tilanteessa Miettinen vei meiän Wärnin pimeälle kujalle ja tarjoili Erikssonille paikan, josta mies ei erehtynyt. Tästä Wärnille nuhteet, Hovinen ei mahtanut tälle maalille mitään. Sen sijaan Bluesin johtomaalin tarjoili nimenomaan väsymätön Hovinen. Epäonnistunut syöttö/purku suoraan Talajalle ja tämä pienen väännön jälkeen veti löysän vedon Papin puikoista sisään. Paskamaiseen paikkaan, juuri toisen erän loppuun tämä sekoilu.
Viimeiseen erään Pelicans tuli vauhdilla sisään. Hodgmanin ketjulta komea rintamahyökkäys, jossa kiekoton Wärn(?) kaadettiin kumoon. Hyökkäys tyrehtyi tähän ja seuraavalla katkolla Suikkanen piti palaveria toisen päätuomarin kanssa. Kaikkien yllätykseksi heti seuraavasta pienestä hipaisusta joku Koira koppiin ja tämän hyvittelyjäähyn päätti Lopin viisikko komealla suoralla hyökkäyksellä. Latvalalta tarkka syöttö ja räkämaali-Luttiselta yllättävä viimeistely neliön keskeltä. Seuraavan maalin teki kuin varkain Blues. Valtteri Virkkusella oli helppo työ lyödä kiekko tyhjään pussiin, kun Teräsmies Hovinen vielä konttaili omia aikojaan ties missä. Tää meni mun mielestä Hovisen piikkiin. No ehkä fifty-sixty Hovisen konttausta vs kenttäpelaajan merkkausvirhettä. Tämän jälkeisestä kuudesta peliminuutista ei ole mitään muistikuvaa, ilmeisesti jäin ihmettelemään Hovisen outoja virheitä tai muuten vaan manailemaan Pelicansin maalivahtipeluutusta. Seuraava muistikuva on se, että Varakas avaa punaviivan päälle Ramstedtille vauhtiin ja tämä saa aivan rauhassa liukua yli sinisen ja petaakin komeasti Kähköselle tyhjän maalin. Tässä tilanteessa Paakkikselta Loppimaista puolustustyöskentelyä.
Monen joukkueen selkäranka olisi tuossa kohtaa katkennut, mutta ei tämän syksyn Pelicansin. Heti seuraavasta hyökkäyksestä myllytettiin väkisin se kavennus ja tämän jälkeen kotijoukkue olikin aivan kusessa. Vain loppua kohden parantanut Koivisto oli tasoituksen tiellä. Suikkaselle tosiaan paljon plussaa siitä että otti veskarin pois jo kolme minuuttia ennen loppua. Näistä kaksi ensimmäistä minuuttia pyöritettiin kuus-vitosta paljon paremmin kuin viis-nelosta tai sitä toisen erän järkyttävää neljä-kolmosta. Tasoituksen paikkaa tarjottiin muunmuassa Taville, Sopaselle, Immoselle, Latvalalle, Brocklehurstille, Lopille, Hodgmanille ja Seikolalle(vain muutamia mainitakseni..), mutta tällä ei tällä kertaa maistunut. Blues veti kerran tyhjän maalin tolppaan ja kerran sivurautaan, näiden jälkeen tasoitusmaali olisi ollut vähän liiankin dramaattinen käänne..
- Viihdyttävin Blues-runkosarjamatsi sitten Jääskeläisen hattutempun syksyllä 2001.
- Tämä peli ratkesi maalivahtipeliin. Koivisto torjui alun haparoinnin jälkeen hyvin ja suoranaisia imurointeja ei nähty. Hoviselle muutamasta haamupelastuksesta huolimatta keskinkertainen arvosana.
- Pelicansin ylivoimapeli ei ole vieläkään kummoista. Tarkkuutta siihen viimeseen syöttöön ja laukauksia enemmän. Lupaan Hodgmanin ylivoimaan heti 50% lisää tehoja jos tää kanukki rupeaa käyttämään hyvää kutiaan playmakerin paikalta. Tällä hetkellä vastustajan on helppo jättää Hodarille vähän enemmän tilaa(kun tietää ettei se kuitenkaan lauo) ja vastaavasti pelata Jormakka(yrittää nousta kulmasta maalille) ja lähempi viivamies(Hodari ajaa sisään ja jättää rystylätyn pakille) kokonaan pois. Jos Hodari edes silloin tällöin laukoisi, niin vastustajan boxin olisi pakko muuttaa pelaamistaan ja näin taas muille jäisi enemmän tilaa.
- Lopilla on edelleen vaikeuksia pelihitautensa takia. Kolmannessa erässä pelasi jo paremmin, ehkä se siitä vielä lähtee..
- Hodgman keskittyi tällä kertaa olennaiseen, oli todella näkyvä ja näyttävä, mutta valitettavan tehoton. Pistäis vaan sitä kiekkoo yläpeltiin niin kuin treeneissä tekee.
- Tuomarit olivat perus paskaa SM-liigatasoa. Ekassa olis pitäny sinisiä rankoa urakalla kun yrittivät roikkua lahtelaisten perässä; ei ainuttakaan kakkosta. AB:n ylärimavedon olis voinu varmistaa videoltakin.
- Bluesilta ei jäänyt erityisemmin ketään mieleen, paitsi taisteleva Talaja..
Tommi Huhtala oli mulle pettymys. Ja onks tää #17 muka se sama Kristian Kuusela joka on joskus paukuttanut yli 25 maalia kaudessa?
- Toivottavasti Blues valitsee meiät Tammikuun tasaukseen niin maksetaan sitten potut pottuina ja tasataan pisteet.
- Espoossa on mukavaa käydä katsomassa kiekkoa jos todellakin haluaa vain katsoa jääkiekkoa. Menet yläkatsomoon istumaan ja saat varmasti olla rauhassa koko matsin ajan. Ei oo kukaan vieressä manaamassa paskaa joukkuetta jos ollaan tappiolla. Saa ihan issekseen kenenkään häiritsemättä seurata ja analysoida peliä hyviltä paikoilta. Jos peli pistää haukotuttamaan, voit vaikka heittää pitkäksesi useammalle penkkille, tai vaikka paneskella naista kaidetta vasten, eikä välttämättä kukaan huomaisi mitään. En tiiä minkälaista siellä alakerran snobikatsomoissa on. Kieltämättä paremmin siellä oli yleisö taputuksissa mukana kuin meillä Lahdessa. (kerran yhtyivät BB:n taputuksiin)
- Plussat myös lihamukista joka hyvän maun lisäksi oli halvempi kuin lahtelaisella grillillä. Kastiketta sais olla enemmän.