Jo hallille kävellessä jännitti. Se realisoitui sitten pääportailla, että tänään on iso peli ja täydet saumat pleijareihin. Myönnetään, tuntuihan se utopistiselta vielä hetki sitten.
Kuosmasen Finlandia, kyynelehtivä kotkaikoni ennen peliä. Tifo. Aivan saatanan kova pääty.
Tänään oli tunnetta. Itsekin silmäkulmat kosteina välillä. Tänään saatiin ilmeisesti myös tv:n välityksellä osviittaa siitä, mitä on suomen paras tunnelma. Ja voin vannoa, että parasta ei vielä nähty.
Kiitos myös paikalle saapuneille ässäfaneille, ihan hyvin saitte pienelläkin joukolla ääntä esiin. Peukku.
Nyt pitäis ruveta nukkumaan, mutta en oo vielä ehtiny sisäistää kaikkea tapahtunutta.
Aiemmin toisessa ketjussa kirjoitin, että jos sääleistä päästään jatkoon, niin tää jengi voi yllättää. Katsellaan.