Ihan ok peli olosuhteet huomioiden. Tiistai ja Ässät vastassa ei yleensä ole suurta juhlaa, mutta Ojanen houkutteli mukavan yleisömäärän ja välillä oli jopa hiukan meteliä. Ennen peliä hiukan epäilin 8-kylttien jakelua, mutta se onnistuikin hyvin. Kylttejä nousi tasaisesti ympäri hallia eikä vain fanikatsomosta tai alarivien lapsilta.
Ojanen jäi tänään ilman henkilökohtaisia pisteitä, mutta muuten hänen esityksensä oli lupaava. Ei olisi uskonut miehen olleen sivussa kymmenen kuukautta. Alku oli odotetusti hapuilua, mutta kolmannessa erässä syötöt alkoivat napsua ketjukavereiden lapoihin tuttuun tyyliin.
Voittopeliä on aina mukavampi katsella kuin tappiota. Välillä nytkin tuli turhan tiukkoja tilanteita omaan päähän, mutta onneksi vastustaja ei ollut Ässiä kummoisempi. Säteri hörppäsi ensimmäisen osuman, mutta pelasi muuten hienosti.
Tappara iski avauserässä kolme maalia upeilla laukauksilla aivan ylänurkkiin. Ilvosen maali olisi varmaan ollut otettavissa, mutta muuten en pistäisi Kilpeläisen piikkiin. Rynnäs oli ok, vaikka välillä kiekko hukkui täysin ja tuuri pelasti takaiskuilta.
Kolmosketju sai kaksi ansaittua osumaa. Ei tarvitse pelätä, että loppukauden sopimukset saisivat Junnilan ja Koskinen selät suoristumaan. Hieno peli koko kolmoselta. Ykkönen iski kaksi maalia, mutta ei ollut tutulla tasolla. Toki Enlund-Lehterä iski jälleen yhden klap-klap-maalin.
Perjantaina lahtelaisilla on mahdollisuus todistaa suomalaista kiekkohistoriaa. En silti laita pahakseni, vaikka Ojanen iskisi Javanaisen ennätyksen historiaan vasta lauantaina Ilvestä vastaan. Se oli jo hiukan liian hyvää ollakseen totta.