90-luvun lapselle/nuorelle T2 oli ehdoton kulttileffa, joten kuola valuen heti Suomen ensi-iltapäivänä teatteriin katsomaan uusinta rykäystä.
Valitettavasti tällä(kin) kertaa kävi kylmät, eli liian suuret ennakko-odotukset verottivat jonkin verran lopputuloksesta. Räiskettä piisasi, kuten 2000-luvun elokuvissa pitääkin, mutta tunnelmaltaan T3 ei päässyt mielestäni kakkososan tasolle. Myös ikä alkaa jo näkyä ja painaa Arskan otteissa, toivottavasti ei tarvitse kymmenen vuoden päästä katsella enää 60+ ikäistä Itävallan miestä, kunniakkaat lopetukset ovat sallittuja myös elokuvamaailmassa.
Muutama loistava läppä ja tietysti topakka täti Kristianna Loken lämmittivät eniten. Mieluummin sitä vietti perjantai-illan leffateatterissa kuin lähibaarissa. T2 pysyy kuitenkin paalupaikalla edelleen. Mitenkäs sitä sanotaan, jatko-osaa odotellessa...
Valitettavasti tällä(kin) kertaa kävi kylmät, eli liian suuret ennakko-odotukset verottivat jonkin verran lopputuloksesta. Räiskettä piisasi, kuten 2000-luvun elokuvissa pitääkin, mutta tunnelmaltaan T3 ei päässyt mielestäni kakkososan tasolle. Myös ikä alkaa jo näkyä ja painaa Arskan otteissa, toivottavasti ei tarvitse kymmenen vuoden päästä katsella enää 60+ ikäistä Itävallan miestä, kunniakkaat lopetukset ovat sallittuja myös elokuvamaailmassa.
Muutama loistava läppä ja tietysti topakka täti Kristianna Loken lämmittivät eniten. Mieluummin sitä vietti perjantai-illan leffateatterissa kuin lähibaarissa. T2 pysyy kuitenkin paalupaikalla edelleen. Mitenkäs sitä sanotaan, jatko-osaa odotellessa...