Teknisesti vaikeimmat yleisurheilulajit?

[Pasaatituuli]

Re: ajatusleikkiä..

Viestin lähetti finnjewel
Korkeus- ja seiväshyppy

Riman sijasta hypättäisiin valokennojen välissä kulkevan näkyvissä olevan säteen yli. Armoton tekniikka paljastaisi heti menikö yli vai ei.

Joskus aikanaan Heurekassa oli joku urheilunäyttely ja siellä oli korkeushyppyteline, jossa oli tällainen valokennosysteemi. Siinä tosin ei ollut mitään näkyvää sädettä, vaan siinä vain hypättiin ja kone kertoi paljonko meni. Se ei ainakaan minusta ollut yhtään hauskaa.

 

[Visnovsky]

Kiekonheitto on yllättävän vaikeaa. Ollaan kaverin kanssa itsenäisesti harjoiteltu nyt nurmikolla jonkin verran 1,5kg:n painoisella "kisakiekolla".

Jonkin verran harjoitellut 1½ ympyrän kanssa, jolloin kiekko parhaillaan lensi 40m pintaan, kun taas 1 1/4 pyörähdyksellä meni 42m. Tuntuu että sen kiekon tulee lähteä täysin oikeassa asennossa ja täydelliseen kulmaan, jotta se edes lentää minnekään.

 

[Maastomasto]

Itsekkin tuli yleisurheilua nuorena poikana harjoitettua aika paljonkin. Parhaat lajit olivat hyppyjä ja sitten jossain vaiheessa pidempiä matkoja. Ennätyksiä en oikein muista, mutta pääosin sellaisia tuloksia vetelin jo 12-13v joihin ei olisi mitään saumaa nykyään.

Kiekonheitto oli mun mielestä ihan helppoa. En sitten tiedä, sattuiko jotenkin tuurilla sopimaan mulle, se oli mulle aina heittolajeista helpoin. En ollut voimanpesä ja tekniikkakin oli hakusessa, joten kuula oli heikko ja keihäs sitten ihan mahdoton. En tiä mikä siinä oli, että sitä keihästä ei sitten saanu alkuunkaan lähtemään mihinkään. Moukariakin tuli kokeiltua ja jotenkin sekin meni ihan hyvin. Pituus ja korkeus olivat mulle hyviä ja 3-loikka suorastaan nautinnollista. Seiväs taas sitten oli aivan mahdoton.

Olin vähän semmonen, että joko se suoritus tuli itsestään ja helvetin helposti tai sitten ei lainkaan.

Näissä pituushypyissä sun muissa sen lajin idea ja perinne on kai se, että nimenomaan on se takaraja mistä hypätään. Vähän kuin kuilun yli hyppäis. Koko lajien rakenne sun muut vesittyis jos hypättäis valokennomeiningillä. Puhumattakaan korkeudesta ja seipäästä.

Ihan hyvin kyllä heittelette jos 1.5-kilonen kiekko lentää 40 metriä. En usko, että kylmiltään kauheen moni tommosia tempois. Mites muut heittolajit. Onko Suomi menettänyt potentiaaliasia mitalimiehiä?

 

[Visnovsky]

Ihan hyvin kyllä heittelette jos 1.5-kilonen kiekko lentää 40 metriä. En usko, että kylmiltään kauheen moni tommosia tempois. Mites muut heittolajit. Onko Suomi menettänyt potentiaaliasia mitalimiehiä?

Nuorempana tuli harrasteltua vapaa-ajalla kaikkea heittämiseen liittyvää, joten siitä varmaankin jäänyt takaraivoon jonkin verran osaamista.

Keihästä kun yrittää heittää, niin tuntuu että käsi lähtee sijoiltaan, ja keihäs tipahtaa 30m pintaan... Moukaria en ole koskaan kokeillut, olisi kyllä kiva joskus kokeilla.

 

[finnjewel]

Lisäksi jos miesten 2 kilon kiekon aikoo saada kunnolla lentämään, on tekniikan ja voiman lisäksi oltava riittävän iso eli lapion kokoinen koura/kämmen/käsi, jotta kiekosta saa edes kunnon otteen.

 

[Visnovsky]

Lisäksi jos miesten 2 kilon kiekon aikoo saada kunnolla lentämään, on tekniikan ja voiman lisäksi oltava riittävän iso eli lapion kokoinen koura/kämmen/käsi, jotta kiekosta saa edes kunnon otteen.

Näinpä, tämän kanssa on ongelma, koska en omaa lapion kokoista kättä. 1,5kg:n kokoinen vielä sopii käteen.

 

[Ylärima]

Paitsi eri lajien suorittamisen, niin myös niiden ymmärrettävyyden vaikeusasteissa on eroja. Melkein kaikki lajithan perustuvat johonkin luolamiesaikana todelliseen ja nykyään enemmänkin potentiaaliseen hengissä selviämisen tarpeeseen: on hyvä osata edetä erilaisia matkoja mahdollisimman nopeasti omin jaloin, heittää monen mallisia esineitä mahdollisimman kauas, päästä erilaisten esteiden yli pysty- ja vaakasuunnassa tarpeen tullen apuvälinettä käyttäen.

Mutta kertokaa oi viisaammat, missä ihmeen tilanteessa on järkevintä kolmiloikata esteen yli pelkän loikkaamisen sijaan tai siirtyä vauhdikkaasti paikasta toiseen juoksemisen sijaan kävelemällä kilpakävelytyyliin?

 

[Rod Weary]

Mutta kertokaa oi viisaammat, missä ihmeen tilanteessa on järkevintä kolmiloikata esteen yli pelkän loikkaamisen sijaan tai siirtyä vauhdikkaasti paikasta toiseen juoksemisen sijaan kävelemällä kilpakävelytyyliin?

Nuo varmaan kuolevat sukupuuttoon samalla tavalla kuin vauhdittomat korkeus- ja pituushyppääjät. Eivät raukat saaneet enää saalista kiinni. Leijonat söivät loput.

 

[dana77]

Minun on aika vaikeaa nähdä, että mitä hyötyä luolamiesaikana on useistakaan yleisurheilulajeista ollut. Keihäänheiton ymmärrän, mutta moukaria, kiekkoa tai kuulaa en. Korkeushyppy floppaus-tyylillä tuntuu suorastaan hengenvaaralliselta ja seiväshypynkin hyödyt nimenomaan ylöspäin hypätessä aika teoreettisilta.​

 

[Joppe K]

Minun on aika vaikeaa nähdä, että mitä hyötyä luolamiesaikana on useistakaan yleisurheilulajeista ollut. Keihäänheiton ymmärrän, mutta moukaria, kiekkoa tai kuulaa en. Korkeushyppy floppaus-tyylillä tuntuu suorastaan hengenvaaralliselta ja seiväshypynkin hyödyt nimenomaan ylöspäin hypätessä aika teoreettisilta.​

Alunperin nuo korkeushypyn tyylilajit olivatkin sekä saksaus että sisä- ja ulkojalantyyli. Noista etenkin saksauksesta olisi voinut olla hyötyä luolamiehenkin arkielämässä.

 

[Rod Weary]

Alunperin nuo korkeushypyn tyylilajit olivatkin sekä saksaus että sisä- ja ulkojalantyyli. Noista etenkin saksauksesta olisi voinut olla hyötyä luolamiehenkin arkielämässä.

Esihistoriallista parkouria, tyyli vapaa, bonuksena eloonjäänti.

 

[Isaskar]

Mutta kertokaa oi viisaammat, missä ihmeen tilanteessa on järkevintä kolmiloikata esteen yli pelkän loikkaamisen sijaan tai siirtyä vauhdikkaasti paikasta toiseen juoksemisen sijaan kävelemällä kilpakävelytyyliin?

Kävely menee yli hilseen, mutta kolmiloikkaa tarvitaan tietysti nopeissa pienten jokien ylityksissä kun hypitään kiviltä toisille ja perässä on vihollinen.

 

[Noma]

Mutta kertokaa oi viisaammat, missä ihmeen tilanteessa on järkevintä kolmiloikata esteen yli pelkän loikkaamisen sijaan tai siirtyä vauhdikkaasti paikasta toiseen juoksemisen sijaan kävelemällä kilpakävelytyyliin?

Jos löydät itsesi huoneesta, jonka koko lattia on varustettu painetunnistushälyttimellä, siis ei monella, vaan niin, että koko lattia on yhtä hälytintä. On pakko pitää toinen jalka koko ajan maassa kävellessä, jotta tunnistin ei laukea. Samalla kuitenkin on hirveä kiire, koska ei sitä tiedä jos järjestelmässä on vika. Hyvinkin arkipäiväinen ja käytännönläheinen sovellutus siis tähänkin ongelmaan lopulta löytyi.

 

[tomageeni]

Korkeushyppy floppaus-tyylillä tuntuu suorastaan hengenvaaralliselta ja seiväshypynkin hyödyt nimenomaan ylöspäin hypätessä aika teoreettisilta.​

Tietenkin nykymuotoon nämä ovat kehittyneet vasta kun lajien funktio on muuttunut selviytymisestä kilpaurheiluksi. Alunperin seiväskin oli enemmän nimenomaan pituuslaji joka oli kehittynyt luonnonesteiden ylittämisestä seipään avulla (esim. pienet vesistöt ja suot).

Kun 1800-luvulla alettiin harrasta riman ylittämistä seipään avulla, eikä sääntöjä ollut vielä määritelty kovin tarkkaan, jotkut sankarit onnistuivat kiipeämään pystysuoraa seivästä pitkin muutaman metrin korkeuteen ja siten hyppäämään riman yli. Sitä en tiedä, oliko seiväs tuettu jotenkin.

Tarinoiden lähteenä Wikipedia.

 

[Musta Nuoli]

Teknisesti vaikein yleisurheilulaji on tietystikin kymmenottelu. Siinä saa aikamoinen atleetti olla, että vetää kymmenen eri lajia sellaisin tuloksin kuin olympialaisissa nähtiin. Laji on niin vaativa, että aniharva ottelija on kyennyt mitaleille tai voittoon kahdessa olympiadissa.

Monet kansainvälisen mitalitason kymmenottelijat ovat yksittäisessä lajissa parempia kuin monet suomalaiset urheilijat, jotka keskittyvät vain yhteen lajiin. USA:n Ashton Eaton on loikannut pituutta 8,23 metriä, jolla hän päihittäisi kaikki suomalaiset. Samainen Eaton on juossut 100 metriä aikaan 10,21 - johon on yltänyt vain yksi ainoa sadan metrin suomalaisjuoksija eli Tommi Hartonen yli 10 vuotta sitten. Eaton siis päihittäisi jokaisen sadan metrin suomalaisjuoksijan. Siinä sivussa Eaton urakoi sitten kahdeksan muuta lajia.

Kyllä "deca-miehet" eli kymmenottelijat vain ovat kovimpia jätkiä yleisurheilijoiden joukossa, ei mahda mitään. Tästä syystä arvostan mitalia kymmenottelussa enemmän kuin muissa lajeissa. Mitalien kokonaismäärä sen sijaan ei ole mikään mittari - toki joku Phelps on kova jätkä uimaan ja siinä lajissa maailmanhistorian parhaita, mutta ei mitalien määrä tee hänestä kaikkien aikojen urheilijaa, koska uinnissa on mahdollista saada moninkertaisesti enemmän mitaleita kuin niissä lajeissa, joissa on jaossa vain yksi mitali ja sekin monen päivän suorituksien jälkeen.