Teemu Selänne lopettaa maajoukkueuransa

[tahtookirjoittaa]

Onko se sitten Selänteen vika jos karjalippiskansa ja keltainen lehdistö nostaa äläkän? Tai jos mj-valmentajalla ei ole munaa jättää sivuun?

Ei ole Teemun vika, mutta tämän kohuherkkyyden varmasti tietäen, voisi hän joskus edes jonkun päätöksen tehdä selväksi heti.

 

[Gags]

Eiköhän Selänne tarvittaessa suostu vaikka tryout-sopimuksella lähtemään hakemaan paikkaa joukkueessa, toisin kun eräät kermaperseet aiemmin.

 

[repe_joke]

Siis hetkinen. Nyt yhtä ääliötä jo risoo sekin, että Selänne on ilmoittanut olevansa kiinnostunut kisoista jotka pelataan 2010. Ja kun tuo ilmoitus ei sisältänyt 100% informaatiota, "pelaan jos valitaan", niin johan löysi hiekanmurut tämän kirjoittajan p-reikään.
Ehkä Teemun pitäisi lähteä Kipperin seuraksi Havaijille kisojen ajaksi, niin saisi tämäkin kirjoittaja uutta sisältöä kirjoituksiinsa.

 

[Snaipperi #16]

Eiköhän Selänne tarvittaessa suostu vaikka tryout-sopimuksella lähtemään hakemaan paikkaa joukkueessa, toisin kun eräät kermaperseet aiemmin.

Yleensäkin ihan turhaa spekuloida 2010 olympialaisia syksyllä 2008. Sen ajan näytöt sitten ratkaisee onko vanhoilla kehäketuilla vielä bensaa koneessa. Suomella on kaksi kovanluokan maalintekijää Olli Jokinen ja Teemu Selänne, joten kyllä Teemulla on tilaa maajoukkueessa, jos on edes 20 maalin kunnossa olympiavuonna, koska niinkään kovia maalintekijöitä ei ole kovin montaa. Uskon kyllä että enemmänkin tulee, mutta jo 20+ riittää Leijoniin hyvällä motivaatiolla. Nälkää ja virtaa pitää olla joka jätkällä joka kisakoneeseen otetaan, niin tehtiin Torinossakin ja tehtiin olympialaisten voitto-enätys, jos jotain Pitkästä ei kiinnosta niin jääköön kotiin laskemaan taalojaan.

On totta, että media on kyllä ottanut yliotteen Selänteestä, kun jokaista Teemun pohdintaa käännellään mediassa miten sattuu. Mutta olisihan Teme voinut homman viisamminkin hoitaa, eikä kaataa bensaa liekkeihin. Pelkästään jatkamista koskeviin kysymyksiin olisi voinut vastata, että päätös ei ole syntynyt ja asiaa kypsytellään. Turha antaa päivämääriä, jos ei 100% varmasti tiedä pystyykö päättämään siihen mennessä.

 

[tahtookirjoittaa]

Yleensäkin ihan turhaa spekuloida 2010 olympialaisia syksyllä 2008...

Turhaahan se on. Miksi siis Selänne ryhtyy väläyttelemään mahdollista olympialaisiin osallistumistaan nyt, kun kaikki tiedämme, ettei hän osaa asiaa kuitenkaan päättää, kuin maksimissaan joitakin viikkoja ennen kisoja. Itse hän todellakin kaatelee bensaa liekkeihin näillä kommenteillaan.

Miksei kenenkään muun kiekkoilijan ympärillä pyöri tällaista keskustelua?

 

[Taito-Ojanen]

Miksei kenenkään muun kiekkoilijan ympärillä pyöri tällaista keskustelua?

No eipä tosiaan spekuloida Mats Sundinin jatkosta yhtään missään. Olenkin ymmyrkäisenä ihmetellyt, että missä Jatkoajan viralliset pelleasiantuntijat oikein ovat, koska Selänteen jahkaillessa he jakoivat tuomioitaan lahjomattomasti ja armotta. Mats se jahkailee, minkä kerkeää, mutta kysymykseen "Onko Mats Sundin tehnyt itsestään pellen?" ei tule vastausta! Kansan syvät rivit haluavat tietää!

 

[tahtookirjoittaa]

Mats se jahkailee, minkä kerkeää, mutta kysymykseen "Onko Mats Sundin tehnyt itsestään pellen?" ei tule vastausta! Kansan syvät rivit haluavat tietää!

Voisikohan olla, että suomalaisia jostakin syystä kiinnostaa maajoukkueessa jatkamisen suhteen enemmän Selänteen kuin Sundinin tekemiset? En minä varma ole, mutta tällainen kävi mielessäni.

 

[Väsynyt Selänne]

Ha! Luuletko, että jollakin suomalaisvalmentajalla olisi pokkaa jättää Teemu tylysti joukkueesta ulos, vaikka tämä arpoisi kisojen aattoon asti osallistumistaan? Minäpä uskallan väittää, että ei ole. Mieti nyt järjelläsi, millaisen kohun se nostattaisi tässä karjalalippiskansassa ja sen keltaisessa lehdistössä. Teemu on aina Teemu, eihän häntä vain yksinkertaisesti voi jättää joukkueesta pois.

Minähän vuonna tämä kirjoittelija on syntynyt, kun tollasta läppää heittää... MM 1992 Praha: Pentti Matikainen jätti valitsematta Teemu Selänteen hopeaa voittaneeseen joukkueeseen. Syynä oli, että Selänne oli aluksi kieltäytynyt kisoista uupumuksen vuoksi. Sitten, kun mieli muuttui, Matikainen kylmän viileästi sanoi, ettei kisapaikkaa ole. Selänne myöhemmin on kommentoinut tätäkin asiaa, ja oli hyvillään, että Matikainen tiesi, että halu osallistua kisoihin ei tullut niinkään omasta tahdosta vaan median painostuksesta. Selänne oli SM-Liigan kingi tuona vuonna ja uusi jääkiekon Suomen mestari. Joku varmaan miettii, että, mitähän vittua, uupunut 21-vuotiaana? Tämä johtui siitä, että aiempi kesä oli mennyt kokonaisuudessaan Hjalliksen väsäämissä tempauksessa, jossa Suosikin 1. oli vetonaulana. Hjallis myöntää itsekin, että Teemusta tehtiin tuote, jolla saatiin paljon näkyvyyttä ja rahaa. Jotenka levätyn ja hyvin harjoitellun kesän jälkeen olikin sitten se legendaarinen kausi 1992-1993.

 

[tahtookirjoittaa]

MM 1992 Praha: Pentti Matikainen jätti valitsematta Teemu Selänteen hopeaa voittaneeseen joukkueeseen. Syynä oli, että Selänne oli aluksi kieltäytynyt kisoista uupumuksen vuoksi. Sitten, kun mieli muuttui, Matikainen kylmän viileästi sanoi, ettei kisapaikkaa ole.

Pena nyt onkin Pena. Häntä ei voi verrata kehenkään suomalaisvalmentajaan koskaan, ikinä, missään. Pena voi sanoa kenelle tahansa, että "meillä ei just nyt ole käyttöä kaltaisellesi pelaajalle". Näiltä sanoilta ei edes itse Teemu Selänne ole suojassa.

Sitä paitsi, poikkeus vahvistaa säännön. Eikä Selänteellä vuonna 1992 sentään ihan samanlaista asemaa suomalaisessa jääkiekossa ollut, kuin 15 vuoden NHL-uran jälkeen. Nyt hänen kisoista sulkeminen olisi yksinkertaisesti mahdotonta median paineen vuoksi.

 

[Väsynyt Selänne]

Sitä paitsi, poikkeus vahvistaa säännön. Eikä Selänteellä vuonna 1992 sentään ihan samanlaista asemaa suomalaisessa jääkiekossa ollut, kuin 15 vuoden NHL-uran jälkeen. Nyt hänen kisoista sulkeminen olisi yksinkertaisesti mahdotonta median paineen vuoksi.

Selänteen A-maajoukkue kisat ennen Prahan 1992 MM-kisoja mennessä:
Euroopan alle 18-vuotiaiden mestaruuskisat 1988 6 7+9=16 -hopea
Nuorten MM-kisat 1989 7 5+5=10
Helsingin maailmanmestaruuskisat 1991 10 6+5=11 vrt. Jari Kurri 10 6+6=12
Kanada Cup 1991 6 1+1=2 -pronssi
Albertvillen olympiakisat 1992 8 7+4=11

Asema:
Selänteen asema vuonna 1992? Hetkinen, mietitäänpä suomalaista jääkiekkoa vuonna 1992. NHL:ssä oli 5 suomalaista hyökkääjää Jari Kurri, Esa Tikkanen, Christian Ruuttu, Petri Skriko ja Ilkka Sinisalo. Ainoastaan Kurri ja Ruuttu pelasi yli puolet NHL-kauden runkosarjasta. No, euroopan tilanne. Elitserien oli tuolloin ainoa euroopan sarja, johon tasokkaat suomalaiset hakeutuivat. Laitetaanpa tässä huviksi SM-Liigan ja Elitserienin suomalaisten hyökkääjien pistepörssi:

SM-Liiga:
1. Mikko Mäkelä, TPS, 44 25+45=70
2. Esa Keskinen, TPS 44 24+45=69
3. Jari Lindroos, JyP HT, 44 18+49=67
4. Teemu Selänne, Jokerit, 44 39+23=62
5. Juha Riihijärvi, JyP HT, 38 29+33=62
6. Pekka Peltola, HPK/Tappara, 42 33+27=60
7. Teppo Kivelä, HPK, 44 17+42=59
8. Mika Nieminen, Lukko, 44 17+38=55
9. Janne Ojanen, Tappara, 44 21+27=48
10. Juha Jokiharju, KalPa 44 18+30=48
11. Jukka Seppo, HIFK, 43 16+31=47
12. Jari Korpisalo, Ässät, 43 25+21=46
13. Keijo Säilynoja, Jokerit 42 21+25=46
14. Jukka Vilander, TPS 44 24+19=43
15. Valeri Krykov, HIFK, 44 27+15=42
16. Ari Haanpää, JyP HT, 41 21+20=41
17. Timo Saarikoski, Lukko, 43 16+25=41

Elitserien:
1. Risto Kurkinen, HV71, 38 13+27=40
2. Raimo Helminen, Malmö, 40 9+18=27
3. Pauli Järvinen, Luleå, 40 17+7=24
4. Arto Ruotanen, HV71, 38 2+19=21

Eli tästä voi päätellä, että SM-Liigan maalikuningas, kotikisojen 1991 sensaatio, Kanada Cupin kuopus, SM-Liigan tulokasmaaliennätykset rikkonut Teemu Selänne oli yllättävän haluttua tavaraa maajoukkueeseen. Selvästikkin et lukenut, tuota viestiäni. Sillä mainitsin siinä myös, että Suosikki-lehden ykkössuosikki Suomen nuorten keskuudessa tuolloin oli Teemu Selänne. Helsingissä oli järjetön Jokerit ja Teemu-mania. Moni voi varmaan yhtyä tähän, joka muistaa vuodet 1991-1992 ja Helsingin Jokerit. Olihan Selänne paras maalintekijä liigassa ja johdatti Jokerit Suomen mestaruuteen. Median painostuksesta myös mainitsin. Selänne oli jo vuodesta 1988 lähtien median kiikarissa ollessaan pienimmällä numerolla NHL:ään varattu suomalainen, ja sitä valintaa edesauttoi Euroopan alle 18-vuotaiden mestaruuskisojen pistepörssin voitto. Selänne seurattiin hyvin tiivisti ja varsinkin tulokaskausi 1990-1991 oli jymymenestys Selänteen johtaessa liigan maalipörssiä kauden mittaan. Ennen viimeistä kierrosta Selänne ja Javanainen olivat molemmat tasoissa 31 maalilla. Eli alatko ymmärtämään millaisesta ilmiöstä oli kyse?

JyP HT - Jokerit -finaalisarja 1992
http://www.youtube.com/watch?v=cf23b5yM-G0

Kanada-Cup 1991:
Suomi - Ruotsi
http://www.youtube.com/watch?v=OQkI_HVpQ3Q

Suomi - Tshekkoslovakia
http://www.youtube.com/watch?v=HNZQkN8GMl8

Kanada - Suomi
http://www.youtube.com/watch?v=FuZRpCqEvvs

Pena nyt onkin Pena. Häntä ei voi verrata kehenkään suomalaisvalmentajaan koskaan, ikinä, missään. Pena voi sanoa kenelle tahansa, että "meillä ei just nyt ole käyttöä kaltaisellesi pelaajalle". Näiltä sanoilta ei edes itse Teemu Selänne ole suojassa.

Kannattaa myös muistaa, että Pentti Matikainen oli ensimmäinen päävalmentaja, joka toi Suomelle mitalin, olympiakisoista 1988. Matikainen oli myös tietynlainen mentoori Hannu Jortikalle. Matikainen valmensi aikanaan Oulun Kärppiä ja samaan aikaan Jortikka aloitteli uraansa valmentamalla Kärppien B-junioreita. Matikainen ja Jortikka olivat myöhemmin se valmentajakaksikko, joka mitalin Suomeen toi.

PS. 1992 Prahan kisojen pistepörssin voitti Jarkko Varvio 8 9+1=10.
SM-Liigassa tehdyt tehot 41 25+9=34. vrt. Teemu Selänne

 

[tahtookirjoittaa]

Selänteen asema vuonna 1992? Hetkinen, mietitäänpä suomalaista jääkiekkoa vuonna 1992. NHL:ssä oli 5 suomalaista hyökkääjää Jari Kurri, Esa Tikkanen, Christian Ruuttu, Petri Skriko ja Ilkka Sinisalo.

Olihan Raimo Helminenkin Matikaisen mielestä liian vanha maajoukkueeseen 1992...Älä ota liian kirjaimellisesti juuri tuota mainitsemaani vuotta 1992. Kurri ja Tikkanen olivat jo moninkertaisia Stanley Cup -voittajia. Ruuttukin oli tahkonut NHL:ssä jo kuusi kautta sellaisia 60-70 pisteen kausia (vrt. nykypäivään, esim. Kapanen, oliko hänellä peräti kaksi yli 60 pisteen kautta, silti hän on joillekin jumala ja vapahtaja samassa persoonassa). Skriko oli tahkonnut kahdeksan kautta NHL:ssä, niin ikään useimmilla kausilla yli 60 pistettä tehden. Sinisalokin yli kymmenen kautta, hänkin kohtalaisin tehoin. Eivät täysiä kausia, mutta lähes täysiä kuitenkin. Tavallinen kansa muistaa nämä. Ei ollut vielä sellaista mediapainetta, joka olisi pakottanut vielä uransa alkutaipaleella olleen Selänteen valitsemisen maajoukkueeseen. Eikä jääkiekko muutenkaan ollut samanlaisessa asemassa Suomessa kuin mitä se on nyt, aikana jälkeen MM-kullan, joten jääkiekkomaajoukkue ei vielä ollut samanlainen kansan lempilapsi kuin nyt. Eihän esim. vuoden 1992 MM-kisoja televisioitu kuin silloisella PTV-kanavalla, joka ei näkynyt kovinkaan monessa taloudessa.

Vuoden 1992 olympialaisissakin suomalaisten mielenkiinto kohdistui ensisijaisesti hiihtäjiin ja mäkihyppääjiin, jääkiekkojoukkue sai olla varsin rauhassa julkisuudelta. Vertaa Torinon kisoihin, jossa nimenomaan jääkiekkojoukkue oli se, jota seurattiin ja jonka suorituksia jännitettiin. Ei siis ollut sellaista median kiinnostusta jääkiekkoon, kuin nykyään, jolloin Selänteen poisjättäminen maajoukkueesta olisi täysin absurdi ajatus.

Eli tästä voi päätellä, että SM-Liigan maalikuningas, kotikisojen 1991 sensaatio, Kanada Cupin kuopus, SM-Liigan tulokasmaaliennätykset rikkonut Teemu Selänne oli yllättävän haluttua tavaraa maajoukkueeseen.

Niin, itsekin toteat, että Selänne oli yllättävän haluttua tavaraa maajoukkueeseen. Hänen hyvät suorituksensa maajoukkueessa siis tulivat vähän puskista, myös sinullekin. Hänen asemansa ei siis ollut niin vakiintunut vielä silloin, ja nuoren Selänteen poisjääminen kisoista oli helpompi kansan vielä tuolloin hyväksyä.

Helsingissä oli järjetön Jokerit ja Teemu-mania. Moni voi varmaan yhtyä tähän, joka muistaa vuodet 1991-1992 ja Helsingin Jokerit. Olihan Selänne paras maalintekijä liigassa ja johdatti Jokerit Suomen mestaruuteen. Median painostuksesta myös mainitsin. Selänne oli jo vuodesta 1988 lähtien median kiikarissa ollessaan pienimmällä numerolla NHL:ään varattu suomalainen, ja sitä valintaa edesauttoi Euroopan alle 18-vuotaiden mestaruuskisojen pistepörssin voitto. Selänne seurattiin hyvin tiivisti ja varsinkin tulokaskausi 1990-1991 oli jymymenestys Selänteen johtaessa liigan maalipörssiä kauden mittaan. Ennen viimeistä kierrosta Selänne ja Javanainen olivat molemmat tasoissa 31 maalilla. Eli alatko ymmärtämään millaisesta ilmiöstä oli kyse?

En ole niin nuori, ettenkö muistaisi Selänne-buumia, vaikken edes Helsingissä itse ole koskaan asunut. Ymmärrän täysin, mistä ilmiöstä oli kyse. Silti, nuo NHL:ssä jo tahkonneet tähdet, sekä kokeneemmat SM-liiga- tai Elitserien-suomalaiset menivät vielä valinnoissa nuoren Selänteen edelle.

Kannattaa myös muistaa, että Pentti Matikainen oli ensimmäinen päävalmentaja, joka toi Suomelle mitalin, olympiakisoista 1988.

Mitenkä tämä liittyy yhtään mitenkään tähän asiaan?

 

[ervatsalo]

Aikansa kutakin

Niin, itse ainakin näkisin, että Teemu on omat maajoukkuepelinsä pelannut. Ainakin männä kisoissa suurta oli lähinnä miehen suu ja lehdistön rummutus, josta johtuen herra sitten ilmoittikin ettei enää luultavasti pelaa Leijonissa.

Että aikansa kutakin, koska eihän Leijonien tehtävänä ole minään veteraanien kunniasuojatyöpaikkana toimia, koska vastaavaan suunpieksentään pystyy varmasti joku nuorempi ja nälkäisempikin, jolla on ehkä jotain annettavaakin.

Täältä tähän

 

[sampio]

Ruuttukin oli tahkonut NHL:ssä jo kuusi kautta sellaisia 60-70 pisteen kausia (vrt. nykypäivään, esim. Kapanen, oliko hänellä peräti kaksi yli 60 pisteen kautta, silti hän on joillekin jumala ja vapahtaja samassa persoonassa). Skriko oli tahkonnut kahdeksan kautta NHL:ssä, niin ikään useimmilla kausilla yli 60 pistettä tehden.

Yhtään Skrikon, Ruutun, Sinisalon ja kumppaneiden saavutuksia vähättelemättä täytyy muistaa myös se, että tuohon aikaan 30 maalia ja 70 pinnaa ei ollut mikään erityisen kova saavutus NHL:ssä varsinkaan Skrikon tyyliselle pelaajalle. Pistepörssi voitettiin 150-200 pisteellä, maalikuninkuus 60-70 osumalla, joten ei nuo kovin kummoisia lukuja olleet aikanaan. Muutenkin peli on muuttunut niin paljon noista ajoista, että pisteiden suora vertailu ei oikein onnistu.

Mutta jatkakaa aiheesta.

 

[dana77]

Ruuttukin oli tahkonut NHL:ssä jo kuusi kautta sellaisia 60-70 pisteen kausia (vrt. nykypäivään, esim. Kapanen, oliko hänellä peräti kaksi yli 60 pisteen kautta, silti hän on joillekin jumala ja vapahtaja samassa persoonassa).

Niin, Ruuttu oli siis pelannut 6 kautta, mutta niitä YLI 60 pisteen kausia oli ja on miehellä täydet kaksi. Kapasellahan niitä yli 60 pisteen kausia oli tosiaan vain kaksi.

Skriko oli tahkonnut kahdeksan kautta NHL:ssä, niin ikään useimmilla kausilla yli 60 pistettä tehden.

Skrikon yhdeksästä NHL kaudesta (joista toki yksi oli vasta 92-93) yli 60 pisteitä syntyi neljällä. En ole ihan varma että täyttääkö sekään "useimpien" määritelmiä, mutta epäilen ettei.

 

[scholl]

Minähän vuonna tämä kirjoittelija on syntynyt, kun tollasta läppää heittää... MM 1992 Praha: Pentti Matikainen jätti valitsematta Teemu Selänteen hopeaa voittaneeseen joukkueeseen. Syynä oli, että Selänne oli aluksi kieltäytynyt kisoista uupumuksen vuoksi.

Itse olen tähän päivään ollut sitä mieltä, että Selänne kieltäytyi oikeasti siksi, koska ei uskonut mitalimahdollisuuksiin.

Mitä tulee Sundiniin niin hänellä on nyt ensimmäistä kertaa ura katkolla ja pohtii, mitä tekisi. Selänne on tehnyt samaa nyt useamman vuoden, joten ***** on ihmisillä otsassa sen vuoksi Selänteen osalta paljon konkreettisempaa kuin Sundin-casessa.

 

[tahtookirjoittaa]

Yhtään Skrikon, Ruutun, Sinisalon ja kumppaneiden saavutuksia vähättelemättä täytyy muistaa myös se, että tuohon aikaan 30 maalia ja 70 pinnaa ei ollut mikään erityisen kova saavutus NHL:ssä...

Tämä on tietysti täysin totta, mutta meille suomalaisille vähemmänkin pisteitä tehneet NHL-pelaajat olivat isoja tähtiä, kun ei siellä Pohjois-Amerikassa paljon härmäläisiä vielä ollut vaikuttanut.

Ja kyllähän nykyäänkin esim. Tuomo Ruutu, Sean Bergenheim tai Valtteri Filppula nauttivat aivan käsittämätöntä suosiota suomalaisten kiekkofanien keskuudessa saavutuksiinsa nähden, vaikka jääkiekon seuraaminen on tässä maassa jo aivan eri sfääreissä, kuin vuonna 1992, ja suomalaisia tahkoaa jo pari joukkueellista NHL:ssä, enemmän tai vähemmän säännöllisesti ylhäällä. Eihän siitä ole kuin 12 vuotta, kun Kari Takko oli ainoa suomalainen NHL:ssä mainittavan määrän otteluita pelannut maalivahti, silti hän lähti ykkösveskana vuoden 1996 World Cup -joukkueeseen. Muukin joukkue kasattiin pitkälti Euroopassa pelaavista pelaajista. Valaiskoon tämä jotenkin, millainen asema NHL-pelaajilla on voinut vuonna 1992 olla uraansa vasta aloittelevaan Teemu Selänteeseen nähden.

 

[tahtookirjoittaa]

Niin, Ruuttu oli siis pelannut 6 kautta, mutta niitä YLI 60 pisteen kausia oli ja on miehellä täydet kaksi. Kapasellahan niitä yli 60 pisteen kausia oli tosiaan vain kaksi.

Skrikon yhdeksästä NHL kaudesta (joista toki yksi oli vasta 92-93) yli 60 pisteitä syntyi neljällä. En ole ihan varma että täyttääkö sekään "useimpien" määritelmiä, mutta epäilen ettei.

Joo, pitää hieman enemmän kiinnittää huomiota sanavalintoihin tästedes. En ole opiskellut oikeustieteitä edes avoimessa yliopistossa, joten en osaa teknisesti niin virheetöntä lakityylistä tekstiä kirjoittaa.

Pointti ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi, vai?

 

[dana77]

jep, pointti tuli selväksi. Koitit liioiteltelemalla perustella pointtiasi, mutta jäit kiinni.

 

[tahtookirjoittaa]

jep, pointti tuli selväksi. Koitit liioiteltelemalla perustella pointtiasi, mutta jäit kiinni.

Vetoan huolimattomaan tilastojen lukemiseen mieluummin kuin tahallisen liioitteluun. Mutta kuten kirjoitin, lupaan yrittää parantaa tapani.

 

[scholl]

nuoren Selänteen poisjääminen kisoista oli helpompi kansan vielä tuolloin hyväksyä.

Täytyy vielä lisätä se, että kansaa tuskin edes siihen aikaan kiinnosti, kuka oli maajoukkueessa. Kisat tulivat Yleltä vain radiosta ja muistaakseni Anssi Kukkosen selostamina PTV:ltä. Vasta sitten kun Ketterer torjui tsekit nurin, kansa alkoi kiinnostumaan kisoista.

 

[hannes_ko]

Yhtään Skrikon, Ruutun, Sinisalon ja kumppaneiden saavutuksia vähättelemättä täytyy muistaa myös se, että tuohon aikaan 30 maalia ja 70 pinnaa ei ollut mikään erityisen kova saavutus NHL:ssä varsinkaan Skrikon tyyliselle pelaajalle. Pistepörssi voitettiin 150-200 pisteellä, maalikuninkuus 60-70 osumalla, joten ei nuo kovin kummoisia lukuja olleet aikanaan. Muutenkin peli on muuttunut niin paljon noista ajoista, että pisteiden suora vertailu ei oikein onnistu.

Höpö höpö. Kovia lukuja. Tietenkin jos pääsi Gretzkyn tai Marion jengissä pelaamaan ylivoimaa, niin ero nykyiseen on suuri. Muuten aika paljon pienempi. Jos 70 pistettä ei olisi kova juttu, niin olisihan sitä siihen sitten ollut tulijoita tilalle. Joukkueita oli 21 ja ketjuja kolme. Plus goonit.

 

[sampio]

Skrikon tehot kausilla 85-86 ja 86-87 olivat hyvät 38+40 ja 33+41, mutta eivät missään tapauksessa erityisen kovat, vaikka Pittsburgh ja Edmonton jätettäisiin laskuista. Kapanen pelasi parhaat vuotensa puolustusvoittoisessa liigassa ja maalivahtien esiinmarssin aikaan, Skriko taas 80-luvun hulluina vuosina pystytorjujia vastaan. Siinä olet silti oikeassa, että Waynen ja Marion puuhastelu vääristää tehojen suoraa vertaamista pistepörssin kärkeen.

 

[dana77]

Kapanen oli noilla kahdella parhaalla kaudellaan pisteiden valossa joukkueensa sisäisessä pörssissä toisella jaetulla ykköstilalla ja toisella kakkonen, Skriko oli toisella ykkönen ja toisella kolmonen. Ensimmäisellä kaudella taakse jäi mm. itse Cam Neely. Ei suurta eroa siis tällä puolella.

 

[tahtookirjoittaa]

Skrikon tehot kausilla 85-86 ja 86-87 olivat hyvät 38+40 ja 33+41, mutta eivät missään tapauksessa erityisen kovat, vaikka Pittsburgh ja Edmonton jätettäisiin laskuista. Kapanen pelasi parhaat vuotensa puolustusvoittoisessa liigassa ja maalivahtien esiinmarssin aikaan, Skriko taas 80-luvun hulluina vuosina pystytorjujia vastaan. Siinä olet silti oikeassa, että Waynen ja Marion puuhastelu vääristää tehojen suoraa vertaamista pistepörssin kärkeen.

On se kumma, että kun Skriko ja Sinisalo ovat mättäneet useita yli 60 pisteen kausia, niin se ei ole suoritus eikä mitään, mutta kun Kapanen vääntää kaksi yli 60 pisteen kautta, on hän jotakin elämää suurempaa. Ei ole logiikkaa tässä, ei.

 

[dana77]

niin tai Malonen 44 maalia 20 pelissä ei kukaan muista mainita kun puhutaan Gretzkystä ja Lemieuxista.