Näin on muuan lyyrikko pukenut mottoni sanoiksi. Tosin hän ei ollut tosissaan, minä olen! En voi ymmärtää miksi se on väärin, jos toinen nokkeluudellaan, älykkyydellään, ahkeruudellaan tai vaikka vain isolla riskin otolla onnistuu keräämään mukavan toimeentulon. Jokainen on oman onnensa seppä ja kaikilla on mahdollisuus ainaisen valittamisen sijaan tehdä jotain elämälleen.
Se, että tuoko tuo raha ja maallinen krääsä oikeaa onnea onkin sitten oman tarinansa väärti, mutta kovasti se tuntuu noita luusereita rassaavan. Ja siitä minä nautin, nautin niin että munaskuissa juilahtelee!
Miksi se kuurapartainen hesarin jakaja äyskähtelee jäätyneiden räkäpuikkojensa lomasta minulle, jos moitin häntä talviaamuna postilaatikollani lehden myöhästymisestä. Ikään kuin se olisi minun syy, ettei hän pysty edes noin yksinkertaista tointa kunnialla hoitamaan. Polkisi pössö tihverämmin, tai panisi kellon soimaan jo kahdelta, jos ei muuten suju. Yhteiskunnan päärahoittajat myöhästyvät näin moisen saamattomuuden vuoksi verorahoja tuottamasta, jotta tuokin raukka saisi toimeentulotukensa sekä muut avustuksensa ajallaan. Turjaketta vituttaa jakaa lehteä talvipakkasella idylliselle omakotialueelle Helsingissä. Lieksasta lähteneen pientilallisen kuopuksen käy niin kateeksi, jottei veri kierrä sitäkään vähää. Jupisee mennessään riistäjäkapitalisteista ymmärtämättä itsekkään katkeruutensa turhuutta.
Entäs sitten se puolituttu rakennusviraston tarkastaja, jonka bongasin kesällä HKL:n ruuhkabussista hikiset kasvonsa töhrittyä sivuikkunaa vasten puristuneena. Huiskutin hänelle ilmastoinnin viilentämästä Audistani vilpittömän iloisena jälleennäkemisestämme jäätelötötteröni takaa.
Mauri tunnisti kyllä minut, liikennevaloissa rinnan seisottuamme, muttei kyennyt tilan puutteen vuoksi vilkuttamaan takaisin -luulin.
Oikeasti Mauri ei edes halunnut huiskuttaa, koska hänen kävi kateeksi. Sain sen tuta seuraavan lopputarkastukseni koittaessa. Mauri ei lyönyt leimaa, koska hänen täytyi liikkua julkisilla. Maukalle ei tuolloin työn tulosta punnitessaan tullut mieleen, jotta maksoin henk. koht. sekä firmani puitteissa kaltaisieni yritteliäitten ihmisten kanssa NIIN paljon veroja Helsingin Kaupungille, jotta ilman meitä joukkoliikenteen rahoittaminen kävisi mahdottomaksi ja Maurikin saisi jatkossa kävellä töihin, tai pummata kyydin tuon hesarin jakajan tarakalta.
Tai miten saattaisin isokaluisen lankoni takaisin ruotuun, jos minulla ei enää olisi varaa Porscheen, jolla osoittaa hänelle nokkimisjärjestyksemme. Mökille sanomaan hurauttaessamme jätätän häntä yleensä n. 10 min, joka merkitsee suoraan kymmentä senttiä plussaa haaruksiini. Noiden ratkaisevien lisäsenttieni vuoksi hän kyhjöttää lauteilla hartiat lysyssä lyötynä miehenä kuunnellen nöyränä vähättelyäni hänen työsuhdeturbostaan -neppiskamaa! Pelkkä tietoisuus Volvonsa mitättömyydestä saa hänet kääriytymään tiukasti pyyhkeeseen uimaan karautellessamme. Mikäli joskus kokisin karvaan tappion kilvanajossamme, ei tuosta hyvä seuraisi. Tanu tuskin alapäätään pöksyihin verhoisi koko viikonloppuna. Saisin sivusta katsella ilakointiaan, ja alati puolijäykkänä –iskuvalmiina- huojahtelevaa jormaansa, johon naisväki kaiketi loisi nälkäisiä katseita minut unohtaen. Tiedä vaikka jumalaton sekaantuisi vielä vaimooni, siskoni ja muut naispuoliset läsnäolijat tajuttomaksi köyrittyään. Siltä häpeänpolulta ei olisi paluuta, peli olisi menetetty lopullisesti, joten eläköön rahanvalta, ja sen tuomat pikku etuisuudet! Me "normaalikikkeliset", jos jotkut, olemme sen pyyteettömällä yritteliäisyydellä ja ahkeruudellamme ansainneet! Hyytyköön mitättömyyteensä laiskat ja lahjattomat sekä etenkin nuo isomulkkuiset öykkärit!
...mitenkäs tämä nyt tähän taas lipsahti, kun niistä sosialisteista ja kommunisteista piti ?
PS. tämän oli tarkoitus olla vastine tuonne vapaaseen keskusteluun kommunismia käsittelevän otsikon alle, mutta mopo lipsahti taas kerran kintaasta, joten haudataan tämä kaikessa hiljaisuudessa tänne kaatikselle....
Se, että tuoko tuo raha ja maallinen krääsä oikeaa onnea onkin sitten oman tarinansa väärti, mutta kovasti se tuntuu noita luusereita rassaavan. Ja siitä minä nautin, nautin niin että munaskuissa juilahtelee!
Miksi se kuurapartainen hesarin jakaja äyskähtelee jäätyneiden räkäpuikkojensa lomasta minulle, jos moitin häntä talviaamuna postilaatikollani lehden myöhästymisestä. Ikään kuin se olisi minun syy, ettei hän pysty edes noin yksinkertaista tointa kunnialla hoitamaan. Polkisi pössö tihverämmin, tai panisi kellon soimaan jo kahdelta, jos ei muuten suju. Yhteiskunnan päärahoittajat myöhästyvät näin moisen saamattomuuden vuoksi verorahoja tuottamasta, jotta tuokin raukka saisi toimeentulotukensa sekä muut avustuksensa ajallaan. Turjaketta vituttaa jakaa lehteä talvipakkasella idylliselle omakotialueelle Helsingissä. Lieksasta lähteneen pientilallisen kuopuksen käy niin kateeksi, jottei veri kierrä sitäkään vähää. Jupisee mennessään riistäjäkapitalisteista ymmärtämättä itsekkään katkeruutensa turhuutta.
Entäs sitten se puolituttu rakennusviraston tarkastaja, jonka bongasin kesällä HKL:n ruuhkabussista hikiset kasvonsa töhrittyä sivuikkunaa vasten puristuneena. Huiskutin hänelle ilmastoinnin viilentämästä Audistani vilpittömän iloisena jälleennäkemisestämme jäätelötötteröni takaa.
Mauri tunnisti kyllä minut, liikennevaloissa rinnan seisottuamme, muttei kyennyt tilan puutteen vuoksi vilkuttamaan takaisin -luulin.
Oikeasti Mauri ei edes halunnut huiskuttaa, koska hänen kävi kateeksi. Sain sen tuta seuraavan lopputarkastukseni koittaessa. Mauri ei lyönyt leimaa, koska hänen täytyi liikkua julkisilla. Maukalle ei tuolloin työn tulosta punnitessaan tullut mieleen, jotta maksoin henk. koht. sekä firmani puitteissa kaltaisieni yritteliäitten ihmisten kanssa NIIN paljon veroja Helsingin Kaupungille, jotta ilman meitä joukkoliikenteen rahoittaminen kävisi mahdottomaksi ja Maurikin saisi jatkossa kävellä töihin, tai pummata kyydin tuon hesarin jakajan tarakalta.
Tai miten saattaisin isokaluisen lankoni takaisin ruotuun, jos minulla ei enää olisi varaa Porscheen, jolla osoittaa hänelle nokkimisjärjestyksemme. Mökille sanomaan hurauttaessamme jätätän häntä yleensä n. 10 min, joka merkitsee suoraan kymmentä senttiä plussaa haaruksiini. Noiden ratkaisevien lisäsenttieni vuoksi hän kyhjöttää lauteilla hartiat lysyssä lyötynä miehenä kuunnellen nöyränä vähättelyäni hänen työsuhdeturbostaan -neppiskamaa! Pelkkä tietoisuus Volvonsa mitättömyydestä saa hänet kääriytymään tiukasti pyyhkeeseen uimaan karautellessamme. Mikäli joskus kokisin karvaan tappion kilvanajossamme, ei tuosta hyvä seuraisi. Tanu tuskin alapäätään pöksyihin verhoisi koko viikonloppuna. Saisin sivusta katsella ilakointiaan, ja alati puolijäykkänä –iskuvalmiina- huojahtelevaa jormaansa, johon naisväki kaiketi loisi nälkäisiä katseita minut unohtaen. Tiedä vaikka jumalaton sekaantuisi vielä vaimooni, siskoni ja muut naispuoliset läsnäolijat tajuttomaksi köyrittyään. Siltä häpeänpolulta ei olisi paluuta, peli olisi menetetty lopullisesti, joten eläköön rahanvalta, ja sen tuomat pikku etuisuudet! Me "normaalikikkeliset", jos jotkut, olemme sen pyyteettömällä yritteliäisyydellä ja ahkeruudellamme ansainneet! Hyytyköön mitättömyyteensä laiskat ja lahjattomat sekä etenkin nuo isomulkkuiset öykkärit!
...mitenkäs tämä nyt tähän taas lipsahti, kun niistä sosialisteista ja kommunisteista piti ?
PS. tämän oli tarkoitus olla vastine tuonne vapaaseen keskusteluun kommunismia käsittelevän otsikon alle, mutta mopo lipsahti taas kerran kintaasta, joten haudataan tämä kaikessa hiljaisuudessa tänne kaatikselle....