Tarinoita virtuaalikiekkoilun parista

[RaumTiger]

En tiiä onko tämmöselle tarvetta ja jos katotaan turhaksi niin sitten modet poistakoon mutta mulla "välähti" tossa kun tonne NHL 24 keskustelun puolelle kerroin edellisestä änäristä yhden pienen tarinan tosta "EA momentumista" että sitähän lukisi mielellään muidenkin tarinoita vaikka vastaavista jutuista tai sitten ihan mistä vaan mitä on oman virtuaalikiekkoilun aikana jäänyt parhaiten mieleen ja oli sitten kyseessä huippuhetket taikka ne ikävät hetket niin kerro ihmeessä ja ei tarvitse olla EA Sportsin NHL kun oli se sitten 2k sportsin taikka Konamin kiekkopelit (ite en muista muita) niin jaa ihmeessä tarinasi täällä! :)

 

[RaumTiger]

Multa löytyy yksi sellanen tarina mikä ei unohdu ikinä ja saa vieläkin naurattamaan kun sitä edes miettii. Oisko pelinä ollut NHL 13 (tai joku 12-14) ja pelattiin netin välityksellä kun kaveri asui sillon hetken aikaa Helsingissä ja meillä oli siinä sitten viritetty Skypen välityksellä kuvayhteys että pystyy virnuilemaan ja saamaan kaverilta verenpaineet koholle ja kaikkihan sen tietää että nää pelit menee joskus ihan pienestäkin jutusta "vähän" tunteisiin...

No siinä sitten päivän aikana tuli jonkin verran pelailtua sitä änäriä kaveria vastaan ja ollaan suhteellisen tasaisesti pelattu kautta aikain mutta joskus tulee niitä päiviä kun mikään ei suju ja hermot on kireellä niin sillon ei kannattais varmaan pelata ja uskon että kaverini on varmaan asiasta samaa mieltä kun sen päivän aikana sain kaverilta hermot menemään niin pahasti että saldoksi kertyi 3 kappaletta paskaksi hakattuja ohjaimia ja yhden Ikean sohvapöydän täyteen ohjaimella/nyrkillä tehtyjä reikiä sekä tablettikin otti hiukan osumaa kun siitä tais mennä näyttö rikki enkä muista hajosko jotain muutakin mutta kaveruus sentään säilyi mutta kyllä se vaan oli hauskaa kun pelin aikana hiukan virnuilen kameralle niin kaveri huutaa mulle että "lakkaa ny vittu virnuilemasta" ja siihen perään kun tein maalin niin sillä menee hermot ja mäsäyttää sitä Ikean pöytää ja pamauksen jälkeen tabletti kaatuu pöydällä ja kuvaa sen jälkeen kattoon ja taustalta kuuluu "OHO" ja sitten perään "voi vittu mun ohjain hajos et mää käyn nopeest ostamassa uuden" :D

Jumalauta että se päivä oli ikimuistoinen kun kaveri asui vielä jossain sellasessa paikkaa että ihan siinä vieressä oli joku liike mistä sai ostettua ohjaimia niin kyllä on siinäkin liikkeessä varmaan ihmetelty kun sama tyyppi käy ostamassa päivän aikana kolme ohjainta. :D

Ja aika monta kertaa pelien aikana se kuvayhteyskin katosi kun ei kaverilla kestänyt pää sitä virnuilemista mutta mukavaa kun sentään kuuli äänet että tiesi mitä siellä on meneillään kun ensin kuului huutoa ja sitten kolinaa ja pauketta kun tavaraa lensi. :D

Mutta onhan niitä ohjaimia änärin parissa mennyt molempien osalta paskaksi ennenkin mutta toi yks päivä mistä kerroin niin kävi ainakin kaverille suhteellisen kalliiksi ja niinhän sitä sanotaan että vahingonilo on paras ilo ja tämä pitää kyllä paikkansa ja vieläkin joskus tulee kaverin kanssa pelailtua niin aina jossain kohtaa otan puheeksi että muistatkos sen yhden päivän... :D

 

[SouthernBoogieCat]

Itselläni on melkoisen tuoreita tarinoita mennen viikonlopun HUT Champseistä. Erässä pelissä oli dramaattisia vaiheita kolmannessa erässä. Johdin 1-0 3.erän alkaessa. Vastustaja sitten erän alkupuolella nopeaan tahtiin teki kaksi maalia ja vielä alivoimalla. Jos haluaa puhua momentumista niin siinä tilanteessa sitä ehkä oli. Kuitenkin puolustin huonosti joten en syytä peliä kuten en muutenkaan. Tein sitten melkoisen nopeasti tasoituksen kun Brent Burns laukoi yv:llä 2-2:n. Sitten sain otteen (ja tuossakin joku voisi puhua EA-momentumista jos niin haluaa) ja pyörityksen päätteeksi Teppo Numminen teki melkein identtisen maalin mitä Burns oli tehnyt aiemmin. Voitin siis pelin 3-2.

Koen kuitenkin että tuossa pelissä hermot ja taito ratkaisi. Olin kokonaisuutena pelissä parempi. 1-0-tilanteessa 2-1-tilanteeseen johtaneet virheet olivat omiani - ei EA:n. Ja vastustajalla hermo petti sitten ja sain otetta taas ja tasoitus syntyi sekä voittomaali.

Niin ikään Champs-pelissä viikonloppuna johdin kahteen otteeseen kahdella maalilla peliä ja hävisin. Vastustaja hyödynsi virheeni ja muita kuin itseäni on turha syyttää ja antaa krediitit vastustajalle hyvästä pelaamisesta.

Näen itse että jos ajattelee että joku muu kuin oma toiminta (tai vastustajan hyvyys) ratkaisee pelin on peli hävitty jo ennen aloituskiekkoa. Ns. Momentum voi yksittäisissä tilanteissa toteutua mutta koko pelin ratkaisevat pelaajien taito ja hermot sekä myös onni joka loppupeleissä ansaitaan. Voittavalla pelaajalla tuuri myös käy kun se ansaitaan. Ja jos hallitsee peliä selkeillä laukauslukemilla tai hyökkäysalueajalla eikä voita peliä niin syy on omassa toiminnassa eikä pelissä. Kokemusta on kyllä ko. peleistä sekä tappioista että voitoista.

Helppo on syyttää peliä tappioista kuin miettiä miksi hävisi ja vastaavasti voitoissa miksi voitti. Ainakin itselläni kestää pääkoppa paremmin kun aina ajattelee että kun häviää on vastustaja ollut parempi tai joskus onnekkaampi ja jos itse voittaa niin on tehnyt oikeita asioita. Sen sijaan että syyttää peliä voi miettiä em. asioita ja koettaa kehittyä pelissä.

Itse olen korkeintaan keskiverto pelaaja ja voisin tappioiden kohdatessa valittaa "EA-tasoitusta". En kuitenkaan tee sitä koska siitä ei ole minulle mitään hyötyä - pelkästään haittaa. Ehkä joku saa hyötyä päästellessään höyryt ja se auttaa mutta itseäni auttaa juuri tuo että mietin mitä voisin tehdä paremmin jos häviän ja jos voitan niin mietin miksi voitin ko. pelin.

 

[SouthernBoogieCat]

Onhan kaikenlaista koomista omissakin peleissäni sattunut sinä aikana kun Änäriä olen aktiivisemmin pelannut 20-versiosta lähtien. Huvittavimpia ovat ne jotka lähtevät 1-0-tilanteessa pelistä pois ja etenkin kun peliä on pelattu esim. minuutti. Tai sitten selkeästi johtoasemassa olevia esim. 7-0-tilanteessa jotka alkavat pelleilemään kun koettavat viestittää siten että "lähde pelistä". Onneksi kuitenkin molempia edellämainittuja on tullut tässä versiossa erittäin vähän vastaan. Yhä useampi pelaa pelit loppuun tilanteesta riippumatta.

Meillä oli jossakin versiossa 6vs6:a peli joka kesti vaikka kuinka kauan kun vastustaja otti koko ajan tahallaan jäähyjä. Johdimme jotain 4-0 kun tuo toiminta alkoi. Minusta sinänsä hyvä että pelaa pelit loppuun mutta jos pysyy pelissä niin pitää pelata kunniallisesti loppuun.

Samaan hengenvetoon on myönnettävä että vielä FIFA19 aikoihin (kun silloin sitä pelasin pääasiassa) lähdin itsekin peleistä. Sittemmin 20-versiosta lähtien en ole lähtenyt ja se on ollut kunnia-asia pelata pelit loppuun tilanteesta huolimatta. Hajosipas minullakin ohjain tuolloin 19-version aikoihin kun meni tunteisiin. :) Mutta tuohon on auttanut se että ajattelee että ei tämä loppujen lopuksi ole niin vakavaa ja pelejä voi pelata niin paljon kun jaksaa/ehtii eikä maailma kaadu yhteen huonoon peliin - eikä edes useampaan.