Tappelut NHL:ssä kautta aikain

  • 14 234
  • 34

Ylläpito

Administrator
Probert vs. Glen Cochrane:




Probert vs. Craig Coxe - Round 2:




Probert vs. Tie Domi - The Rematch:




Probert vs. Troy Crowder - The Rematch:




"Probert decks Nylund!" (kunnon brawl, Doug Sheddenkin vilahtaa kuvassa, kannattaa odottaa lopun hidastusta)




Probert vs. Dave Semenko:
http://www.youtube.com/watch?v=w34Bp7QDzl4

Probert vs. Marty McSorley:
Marty McSorley vs Bob Probert Feb 4, 1994 - Detroit Feed
 

M10

Jäsen
Loistava ketjun avaus. Toivottavasti tästä ei tule pelkkää youtube-linkki-ketjua.

Oma suosikkini Grant Marshall ei ollut varsinainen raskassarjalainen, mutta haastoi monesti vastustajan kovimman tappelijan ja pärjäsikin ihan hyvin. Marshallin uran kohokohta on 90-luvun lopulta, kun mies tyrmäsi Tie Domin (huomatkaa herrasmiehen ele jättää lyömättä lopussa).

Muita hyviä tappeluita Marshallilta vs. Kelly Buchberger vs. Jim Cummins. Toissa yönä Marshall saalisti AHL:ssa 1+2 ja 5 min tappelusta. Stanley Cup-voittaja pelaa vielä farmissa rakkaudesta jääkiekkoon.

**

Entinen Dallas-poliisi Shane Churla saa myös kunniamaininnan

Jay Miller vs. Shane Churla
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
In Basil we trust !!

Oma henkilökohtainen suursuosikkini oli Minnesota North Starsin (ja muutaman muun seuran) legendaarinen Basil McRae. Tuohon aikaan tappeluissa lyötiin eikä keskitytty sitomiseen => ja Basilin pärstästä sen näkee... Ei niin menestyksekäs, mutta sitäkin sinnikkäämpi!! Vuosien 1987 ja 1992 välillä North Starsin paidassa 158 myllyä kokonaislukemana uskomattomat 255!!!

Fight card => http://www.dropyourgloves.com/Fights/FightCard.aspx?League=1&Player=3052

John Kordic vs. Basil McRae
http://www.youtube.com/watch?v=hpXsS56jBUk

Basil McRae vs. Stu Grimson
http://www.youtube.com/watch?v=XSwLuISz1Ro

Basil McRae vs Reid Simpson
http://www.youtube.com/watch?v=_hALFBq2m04

Ken Daneyko vs. Basil McRae
http://www.youtube.com/watch?v=eQ1rD6nAXRg
 

TML

Jäsen
Aiheuttaa varmasti porua mutta Tahiiiiiiiiir Tie Domi tulee tässä!

Kyseessä mylly kesken Flyers-Leafs playoff sarjan joka oli jo muutenkin ollut superkuuma. Lopulta Flyersin johtaessa selkeästi, nämä miehet ottivat yhteen ja Domi sai minun suupielet hymyyn matsin jälkeisillä eleillä. http://www.youtube.com/watch?v=WVoyVxVwj2w

Tuola olikin yksi matsi Probertin ja Domin kesken mutta tässä vielä kaikki 9 matsia kyseisiltä herroilta. http://www.youtube.com/watch?v=zfSB-v-Vy2g


Jos nyt tappelijoista noin yleisesti puhutaan niin varsinaista gooni-suosikkia minulla ei ole ikinä oikein ollut. Domi on tietenkin ollut aina lähellä sydäntä johtuen monista vuosista Leafsissa.
Tappelijoita enemmän olen arvostanut Wendel Clarkin ja Cam Neelyn tapaisia sotureita.
Tässä kaksi aivan huikeaa pätkää molemmista pelaajista. Etenkin tuo Cam Neelyn pätkä on paras koskaan mitä yksittäisestä pelaajasta on tehty!

Clark: http://www.youtube.com/watch?v=EEltpSMTDPM (Loistava musiikkivalinta)

Neely: http://www.youtube.com/watch?v=PD2zKESoukc (Loistava musiikkivalinta. Oliko muuten että tuon pätkän teki joku jatkoaikalainen?)
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Aika kultaa muistot?!?

Loistava ketjun avaus. Toivottavasti tästä ei tule pelkkää youtube-linkki-ketjua.

Totta, mielenkiintoinen aihe! Itsekin toivon ettei tästä tule pelkästään youtube-linkittelyä, koska pelkkiin youtube-linkkeihin on oma ketjunsa.. Omasta mielestäni on mukavampaa lukea kirjoittajien omia kokemuksia ja muistoja, kuin että viestissä on pelkästään: hyvä mylly http://www.youtube.com/watch?v=2J9epFCFkwI..

----

Itselläni ne suurimmat suosikit ovat aikalailla 80- ja 90-luvulla NHL:ssa vaikuttaneita nyrkinheiluttajia. Joey Kocur ja Kevin Kaminski tulevat nyt ensimmäisenä mieleen.

----

Aloitetaan vaikka legendaarisesta "Bruise Brotherista" Joey Kocurista. Kocur jolla on mielestäni ollut koko NHL:n pelätyimmät isku, tämän näki myös miehen käsistä, jotka olivat välillä aivan karmeassa kunnossa.. Mies ei ollut mikään jättiläinen (n.182 cm ja 99 kg), mutta silti yksi pelätyimmistä liigan historiassa.

Donald Brashear kuvaili joskus haastattelussa Kocurin iskujen voimaa. Kocur oli eräässä tappelussa iskuillaan hajottanut Brashearin kypärän, ja vaikka kypärä silti vienyt suurimman osan iskujen voimasta, Brashilla oli tappelun jälkeen pää ja ikenet niin kipeänä, ettei hän pystynyt syömään kunnolla pariin päivään!!

Tässä aika kattava pätkä Kocurin uralta; Joey Kocur Compilation .

----

Kevin "Killer" Kaminski, oli myös yksi omista suosikeistani hänen pelatessaan Capitalseissa. Kaminski ei ollut myöskään mikään jättiläinen 175 senttisenä ja 77 kiloisena, mutta se ei tahtia haitannut. Killerissä teki vaikutuksen juuri peräänantamattomuus ja se miten mies uskalsi tiputtaa hanskat järjestään isompia vastustajia vastaan.

Youtubesta en harmikseni löytänyt kuin kaksi pätkää Kaminskin NHL-uralta, Daneyko vs. Kaminski ja Kaminski vs. Marchment.

Miehen NHL-ura jäi 7.kauden ja 139 pelin mittaiseksi. Tehot näissä peleissä olivat 3+10=13, sekä 528 minuuttia jäähyjä.

Nykyään Kaminski toimii UHL joukkue Missouri River Ottersin päävalmentajana. Tätä ennen mies toimi päävalmentajana ECHL:ssa ja WCHL:ssa Long Beach Ice Dogseja. 2000-2001 ja 2001-2002 hän oli apuvalmentajana AHL-seura Cincinnatti Mighty Duckseilla.

----

Tappelijoita enemmän olen arvostanut Wendel Clarkin ja Cam Neelyn tapaisia sotureita.
Tässä kaksi aivan huikeaa pätkää molemmista pelaajista. Etenkin tuo Cam Neelyn pätkä on paras koskaan mitä yksittäisestä pelaajasta on tehty!

Neely: http://www.youtube.com/watch?v=PD2zKESoukc (Loistava musiikkivalinta. Oliko muuten että tuon pätkän teki joku jatkoaikalainen?)


Itselläni on myös ennen nämä vanhat kunnon power forwardit ihailun kohteena. Varsinkin Bruinsin numero 8, Cam Neely. Ai jumalauta miten minä vihasin Ulf "ämmä" Samuelssonia aikoinaan, nykyään tunne on hieman laimentunut, mutta silti mies ei saa aikaan kuin oksennuksen maun suuhun.. Neely oli mielestäni täydellinen jääkiekkoilija. Ja hän tulee olemaan suurin suosikkini nyt ja aina!

Minkähänlaiset tehot mies olisi tehnyt urallaan ilman tuota loukkaantumista, comeback kaudella 93-94 50 maalia oli täynnä 44:ssä ottelussa. Tätä nopeammin tuon maalimäärän on tainnut paukutella kokoon vain yksi herra, hän jonka selässä komeili numero 99...

-----

Nykyään on Boogardia, Laraqueta, Kocia jne, mutta itselleni nämä 80- ja 90-luvun taistelijat olivat mukavampia seurattavia.. Nämä nykyiset ihmismonsterit (Boogaard 201cm 113kg, Laraque 191cm 109kg, Koci 201cm 103kg) eivät itseäni jollain tapaa sytytä samaan tapaan, kuin Kocur ja Kaminski aikoinaan.. Sääli..
 
Viimeksi muokattu:

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Hyvä avaus! Probert tosiaan yksi omistakin suosikeista.

Kaikkien aikojen suosikkini on kuitenkin Big George, Georges Laraque. Mies, jolla on nopeutta ja voimaa niin pirusti. Olisin laittanut näytille sen kuuluisan videon, jossa mies tuhoaa täydellisesti Heleniuksen, mutten löytänyt sitä enää youtubesta-

Tässä kuitenkin muutama yhteenotto mieheltä.

Georges Laraque vs Wade Belak
http://uk.youtube.com/watch?v=BA6m6XR3zHY
Todellinen raskaan sarjan yhteenotto.

Laraque vs Probert
http://uk.youtube.com/watch?v=jgDXaI1G7qs

***

Sitten on pakko laittaa tämä legendaarinen.

Chris Osgood vs Patrick Roy
http://uk.youtube.com/watch?v=kl2xMXXOw4M
Loistava matsi!
 
Kuten ketjussa esitetty muidenkin kirjoittajien toiveena, tästä ketjusta ei tule mikään linkkikokoelma vaan ketjunavausta kunnioittaen odotamme kirjoittajilta myös sisältöä viesteihinsä.

Moderaattorit
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Useimmat tuntevat Probertin maineen tappelijana ja ongelmat kaukalon ulkopuolella, mutta harva taitaa muistaa, että mies osasi pelata kiekkoa myös kintaat kädessä. Kaudella 87-88 mies takoi runkosarjassa 398 jäähyminuutin lisäksi komeat 29 maalia ja 33 syöttöpinnaa. Pleijareissa tahti oli vielä hurjempi: 16 ottelussa uskomattomat 21 pinnaa, joilla Mr. Hockey Gordie Howen vanha Red Wingsin pleijariennätys lensi romukoppaan
Ja sitten kesken ratkaisevia konfressi-finaaleja mies päätti lähteä Petr Kliman ja muiden sankarien kanssa viettämään iltaa ravintoloihin/clubeihin eikä taittu ihan pelkästään kahvia olla juomassa. No Stanley Cupin näkyy Hockey Hall of Famessakin jonkun kympin maksamalla.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Probert, olihan se kova tappelija, mutta myös täysi kusipää: http://www.youtube.com/watch?v=03ImIx0XC4U&mode=related&search=

En tiedä hyväksyykö joku Probert-fani tuonkin, kun siinä loppujen lopuksi omia puolustetaan, mutta maalivahdin lyöminen ja sen jälkeen maassa makaavan hakkaaminen menevät vain yli oman ymmärrykseni.

Ei ole vielä tullut Laraquen voittanutta. Toki nuo vanhat tappelut ovat jollain tapaa hienoja, mutta se, että Laraque on hallinnut näin pitkään nykyisten hormonihiirien keskuudessa, on jotain ennennäkemätöntä. Ja tuolle hallinnalle loppua ei näy.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
100% samaa mieltä kuin HN. Proberthan tuossa näytti Housleylle käsimerkillä, että painuu siitä helvettiin ennen kuin jotain sattuu hän haluaa vain ja ainoastaan Maguiren tilille Yzermaniin päälle käymisestään, kuten oikein olikin. Kyse ei ollut mistään kahden pelaajan välienselvittelystä vaan supertähden kimppuun hyökkäämisestä / suojelemisesta (näkökannasta riippuen).
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät & NHL
Hyvä ketjun avaus ja oiva tilaisuus minullakin nyt hieman sivistää itseäni. Tällainen asia mietitytti tuossa päivänä muutamana. Milloin alkoi NHL:ssä tämä poliisi toiminta vai onko ollut ihan alkuajoista lähtien? Entäs sitten tämä goonien pelillinen anti. Ovatko aina olleet ihan pelkästään oman ruutunsa hoitajia vai mikä on ollut kehitys tässä asiassa?

Nykyäänhän ehkä hieman parempia pelaajia ovat, kuin mitä esim. 10 vuotta sitten. Vaikka onhan nykyäänkin tietenkin tappelijoita, jotka vetää sitä 1+1 saldoa, joka kausi, tyyliin Peters, Parros ja Boulerice, näin jotka ekana tulevat mieleen. Lähiaikojen parhaat pelaajat näistä on varmaan Probert ja Simon, niin ja Brad May oli myös ihan kova pistemies aikoinaan gooniksi. Tiger Williams oli menneiltä ajoilta varmaan parhaita pelimiehiä näistä pugilisteista.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Juuri tuollaisen toimenkuvan ansiostahan noita pelaajia kutsuttiin poliiseiksi ja suojelijoiksi. Jokainen valmentaja odotti oman poliisinsa toimivan vastaavassa tilanteessa juuri niin kuin Probert toimi tuossa.

Valmentajat toivovat tappelijoidensa tietävän milloin kannattaa lyödä ja milloin ei. Probert mokasi tilanteessa pahasti. Mitähän edeltäneessä tilanteessa aiemmin tapahtui, kun Yzerman oli ylipäänsä joutunut kärhämään? Mennyt kolmantena miehenä mukaan vääntöön? Sitä ei ole lupa edes supertähden tehdä.

Esimerkki siitä miten gooni toimii oikeaoppisesti.

http://www.youtube.com/watch?v=THMYraipwB0

Tappelua pidetään yhtenä sarjan (Colorado - Chicago -96) käännekohtana. Avalanche matkalla ensimmäiseen mestaruutensa, Blackhawks ei ole sen jälkeen konferenssin semeihin selvinnyt.
 

ipaz

Jäsen
Probert mokasi tilanteessa pahasti.

Tuen tässä täysin HN:n ajatuksia. Tuohon aikaan (ja vieläkin) supertähti oli todellakin koskematon. Probert olisi ehkä voinut tuon Yzermanin tappelun sulattaa, jos vastassa olisi ollut joku John Tucker tai Scott Arniel. Nyt virheen teki yksi tuon ajan Buffalon (1987-88 tai 88-89) gooneista eli Kevin Maguire. Ei gooni tappele koskaan supertähteä vastaan. Ei koskaan! Probertin reaktio on ainakin minun silmissäni täysin ymmärrettävää toimintaa. Tuomarin olisi mielestäni pitänyt päästää Maguire pihdeistään, jotta tämä olisi joutunut vastaamaan teostaan oikealle henkilölle. Silloin tuota Probertin "sucker puchia" ei olisi edes nähty.

Mahtoiko Probert saada revanssia ennenkuin Maguire oli vaihtanut Torontoon? www.hockeyfights.com sivuston mukaan miehet kohtasivat maalikuussa 1991.


Jottei jumitettaisi liikaa mahtavaan Probertiin, niin pätkä (sori modet) parin melko kovan jannun hupaisasta sanailusta 1990-luvun alussa: http://www.youtube.com/watch?v=BCeT4EfGFEQ
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Mokasi? Millä perusteella? Hän toimi juuri niin kuin hänen odotettiin ja velvoitettiin toimivan. Hänen tehtävänsä oli suojella Yzermania ja jakaa kaukalo-oikeutta (kostoja) Yzermaniin kohdistuvista kovista otteista. Ei tuohon aikaan kyselty, ansaitsiko tähtipelaaja saada turpaansa tai oliko häneen kohdistunut taklaus puhdas.

Mahdoitko edes miettiä mitä kirjoitin, vaikka lainasit aivan oikeaa kohtaa. Lue se uudestaan ja mieti.

Probertin Barrasson lyöminen ja sucker punch Maguireen olivat ilmiselviä mokia. Jos Probert olisi toiminut "oikein", niin hän olisi kertonut jäähyaitioon luistelevalle Maguirelle, että kun seuraavan kerran luistelet jäälle, niin lätisee. Ja olisi lätissyt.

Ei valmentajat mitään sekopäitä kentälle halua, vaan he haluavat gooniensa tietävän milloin toimia ja milloin jättää toimimatta ja odottaa oikea hetkeä. Ihan sama puhutaanko 70-luvun tai nykypäivän NHL-valmentajista, niin kukaan heistä ei halua joukkueeseen kurittomia tappelijoita. Pääasia on pelin voittaminen, ei se että jokainen tähteen kohdistunut "loukkaus" kostetaan välittömästi. Jollet sinä tätä syvällistä totuutta ymmärrä, niin et sinä paljoakaan kiekosta tajua. Et vanhasta sen paremmin kuin uudestakaan.

Sen veskarinhan Probert vain huitoo syrjään päästäkseen Maguiren kimppuun.

Huitoo syrjään? Kyllä Probert vetää Barrassoa päähän, vaikkei tosissaan mitään tyrmäystä yritäkään.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Nämä kaverit olivat mukana A) suojellakseen tähtiä ja B) pelotellakseen vastustajia - eivät viihdyttääkseen yleisöä sovituilla show-tappeluilla (joita niitäkin toki nähtiin jo silloin) tai "kääntääkseen momentumia".

Eikö vastustajien pelottelu ole ottelun kulun kääntämistä omalle joukkueelle suosiolliseksi?
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Bob Probert oli kova ja ehkä kovin koskaan mutta itse haluaisin nostaa samalta aikakaudelta erään toisen kovan kiekkoilijan. Wendel Clark oli kova otteissaan, loistava taklaaja ja parempi tappelija mitä monet muistavatkaan. Ennen kaikkea hän oli loistava kapteeni Torontolle ja oli pitkään ainoa syy miksi mennä katsomaan Toronton pelejä. Tänä päivänäkin hän on äärimmäisen suosittu Kanadassa sillä hän edusti Kanadalaista kiekkoilijaa parhaimmillaan. Clark otteli suurinta osaa aikansa tappelijoita vastaan vaikka itse oli parempi kiekkoilija kuin kukaan vastustajistaan. Voittoprosentti tappeluissa on erittäin korkea.

Tässä yksi loistava esimerkki Clarkista:
http://www.youtube.com/watch?v=cHLHVhRqFY8&mode=related&search=

Loistava taklaaja:
http://www.youtube.com/watch?v=nYqGj5gCXtI

Ja vähän lisää:
http://www.youtube.com/watch?v=OWpBGvUMlKM
 

Jouni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Big River Prospects
Asian vierestä...

Tuo mainittu Kevin Maguire tokaisi yhden hauskimmista sanotuista kertoessaan mitä tapahtuu ikääntyvälle NHL-pelaajalle:

"First to go is your legs. Then your wife."
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei valmentajat mitään sekopäitä kentälle halua, vaan he haluavat gooniensa tietävän milloin toimia ja milloin jättää toimimatta ja odottaa oikea hetkeä. Ihan sama puhutaanko 70-luvun tai nykypäivän NHL-valmentajista, niin kukaan heistä ei halua joukkueeseen kurittomia tappelijoita. Pääasia on pelin voittaminen, ei se että jokainen tähteen kohdistunut "loukkaus" kostetaan välittömästi. Jollet sinä tätä syvällistä totuutta ymmärrä, niin et sinä paljoakaan kiekosta tajua. Et vanhasta sen paremmin kuin uudestakaan.
Jossain tusina-runkosarjamatsissa jonka voitosta saatavalla kahdella pisteellä ei ollut vanhassa NHL:ssä ollut juurikaan väliä ehdottomasti kannatti, tiukassa pudotuspelissä saattoi kannattaakin purra hammastaan ja odottaa seuraavan kauden ensimmäistä (mielellään preseason-kohtaamista). Siksi toisekseen veikkaan että kukaan ketjuun kirjoittaneista ei edes tiedä paljonko peli oli tapahtuman aikana ja paljonko peliaikaa oli jäljellä. Aika oleellisia asoita arvioidessa, että kannattiko.

Käsittääkseni edellisessä vaihdossa ei tapahtunut mitään ihmeellistä, Maguire vain oli päättänyt että hänen hommansa oli tapella Detroitin ainoa tuon aikaisen supertähden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuosta edellisestä viestistä tulee mieleen tarina, joka on maanmainiosta Ross Bernsteinin kirjasta The Code - The Unwritten Rules of Fighting and Retaliation in the NHL, jonka tietenkin jokainen onkin lukenut. Siinä on kertomus Philadelhia Flyersin ja Oakland Sealsin kohtaamisesta 70-luvun Broad Street Bulliesin ajoilta. Ulkomuistista homma meni suunnilleen niin että Flyersin pelit olivat vissiin menneet hieman alakanttiin kun taas Sealsillä meni hyvin. Seals johti peliä kun joku Sealsin pelaaja teki jotain ajattelematonta ja syntyi jonkinlainen "rähinänpoikanen" (joka loppui vasta kun Bobby Clarke kiipesi kaukalonreunalle ja huusi että thats enough boys). Oakland voitti pelin, mutta hävisi sen jälkeen joku 8 peliä putkeen. Flyers puolestaan aloitti oman voittoputkensa tuosta. Talking about shifting the momentum.
 

Rocco

Jäsen
Georges Laraque. Mies, jolla on nopeutta ja voimaa niin pirusti. Olisin laittanut näytille sen kuuluisan videon, jossa mies tuhoaa täydellisesti Heleniuksen, mutten löytänyt sitä enää youtubesta-
Helenius kertoi tästä tappelustaan Jukka Suutarin kirjassa. Taisi Laraque tulla jäähyaition eteen kertomaan että "kun pääset pois niin otetaan matsi". Laraque jakoi krediittiä Samille tuosta tappelusta, vaikka Sami ottikin pataan huolella. Laraque sanoi että "löin häntä päähän ehkä kovempaa kuin ketään koskaan, mutta hän ei pudonnut" tms. Se kenellä on kirja, korjatkaa.

Se kenelle on mun kirja lainassa, palauta se muuten piakkoin...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös