Tappelut NHL:ssä kaudella 2023–2024

[ipaz]

Matt Rempe on nyt tapellut NHL:ssä kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla hänet on haastettu. Erittäin kokeneet NHL-pugilistit Matt Martin ja Nic Deslauriers halusivat koittaa, että mikäs iso poika tänne hiekkalaatikolle nyt on yrittämässä.

Mielenkiintoista nähdä tuleeko Rempe (ja Rangersin kasvava kovuus) vaikuttamaan ainakin Metropolitan-divisioonan joukkueiden toimintatapoihin. Kymmenen peräkkäistä voittoa on ainakin merkki siitä, että Manhattanilla on itseluottamus kunnossa.

 

[Jarrontöttöröö]

Laukaus kimposi Rempen jalasta maaliin. Ei ehkä ihan se toivotuin tapa tehdä uran avausmaalia NHL:ssä.

Toivotumpaa tapaa nelosketjun jyrän uran avausmaalille ei voisi keksiä.

 

[Argon]

Tuolla NHL:ssa pelataan kauden päätteeksi sellainen jännä hommeli nimeltä playoffit. Oman jääkiekkonäkemyksen mukaan tuo Edström-Goodrow-Rempe ketju voisi olla hyvinkin käyttökelpoinen playoffeissa. Kenties Rangersin johdossa on näin ajateltukin. No toki Iltasanomissa tiedetään paremmin.

 

[Animal]

Perjantaina julkaistu:

NHL-tuomio: Tämä suomalaistähti on kaupattava – Jesse Puljujärvelle kävi heti kylmät

NHL-tuomiossa pureudutaan maailman kovimman kiekkoliigan tapahtumiin.

www.is.fi

Hoffren paljasti tällä todellisen asiantuntemattomuutensa. Saanut jonkun NHL-auktoriteetin aseman, mutta on näemmä täysin kujalla. Ne ajat on ohi, kun Penguins voitti yliopistokiekolla mestaruudet. Capitalsin mestaruuden jälkeen pleijarit ovat olleet samaa old time hockeya ja painimista kuin aina ennenkin ja lapsikin ymmärtää, että Rempe nostettu mukaan Rangersin playoff -junaa silmälläpitäen.

Rempe on pelaajatyypiltään sellainen, joka vastustajien on pakko havainnoida, kun on jäällä, ja tulee aiheuttamaan myös sen, että kilpailevien seurojen on pakko reagoida. Hyvin liikkuva, nuori ja 203/109 mitat omaava siedettävillä pelitaidoilla jääkaappipakastin on sellainen fyysinen uhka joka oikeasti vaikuttaa vastustajan pelaamiseen.

Tämä on ollut koko ajan vain ajan kysymys milloin nykyaikaiseen vauhtilätkään kykenevät tappelijat ja fyysiseksi pelotteeksi luettavat pelaajat saapuvat liigaan.

 

[ISH]

Edström-Goodrow-Rempe ketju voisi olla hyvinkin käyttökelpoinen playoffeissa. Kenties Rangersin johdossa on näin ajateltukin. No toki Iltasanomissa tiedetään paremmin.

Edström + Rempe = 404 cm.

Goodrow 188 cm kääpiönä siinä välissä.

 

[powerforward#7]

Ainakin eilen Rempe oli juuri sitä, mitä itsekin toivoo omaan jengiin: energinen ja fyysinen. Pelasi puhtaasti ja ketju sai pääasiassa hyviä asioita aikaan. Päälle vielä komea tappelu ja tietysti kirsikkana kakun päälle voittomaali, vaikka pomppikin jalan ja veskarin ja ties minkä kautta.

Jännä nähdä millaiseksi kehittyy: onhan noita aivan mielettömällä apinan raivolla painavia AHL:stä nostettuja nähty miljoona, mutta mitenkä kantaa pidemmän päälle?

 

[Vatanen]

Vaikka voisin ihan hyvin ilman NHL tappeluita elää, enkä niistä koskaan liiemmin ole välittänytkään, niin tää Rempe kyllä silti jaksaa sytyttää neljän pelin uran häröilyllään. NHL kaipaa todellakin näitä väriläiskiä vielä 2020-luvullakin.
Rempestä tuli mieleen että odotan kyllä innolla Samuel Heleniuksen debyyttiä joskus Kingsissä, voisi todellakin olla tuollainen Suomen hieman maltillisempi vastine näille rempeille ja edströmeille, vaikka toki 199cm kääpiö onkin.

 

[Animal]

Vaikka voisin ihan hyvin ilman NHL tappeluita elää, enkä niistä koskaan liiemmin ole välittänytkään, niin tää Rempe kyllä silti jaksaa sytyttää neljän pelin uran häröilyllään. NHL kaipaa todellakin näitä väriläiskiä vielä 2020-luvullakin.
Rempestä tuli mieleen että odotan kyllä innolla Samuel Heleniuksen debyyttiä joskus Kingsissä, voisi todellakin olla tuollainen Suomen hieman maltillisempi vastine näille rempeille ja edströmeille, vaikka toki 199cm kääpiö onkin.

Pikku-Helenius ja esim. Arizonan farmissa pelaava Curtis Douglas ovat hyvinkin potentiaalisia vaihtoehtoja vastaavaan rooliin joskus tulevaisuudessa.

 

[Hyvä Ystäväni]

Vau, mikä tappelu Matt Rempeltä! Just tollasta pelaajatyyppiä olen kaivannutkin meidän nelosketjuun. Sillä on ok pelitaidot ja vielä päälle se hoitaa homman kotiin tappelutilanteissa. Tällaisia lisää kiitos!

 

[Jack DiBiase]

Perjantaina julkaistu:

NHL-tuomio: Tämä suomalaistähti on kaupattava – Jesse Puljujärvelle kävi heti kylmät

NHL-tuomiossa pureudutaan maailman kovimman kiekkoliigan tapahtumiin.

www.is.fi

Näköjään mahtuu toimittajienkin joukkoon näitä lihapäitä, joilla ei ole mitään käyttöä aikuisten toimittajien sarjassa.

NHL:ssä tehdyt voittomaalit:

Matt "Lihapää" Rempe 1
Sami "Lihapää" Hoffrén 0

Hienoa, että Rempen tyylisiä pelaajia löytyy vielä liigaan! Eikä syystä, että Matt Rempe on saanut viikossa enemmän palstatilaa kuin kaikki kuluvan kauden Michigan-veivaajat yhteensä.

Rempe on malliesimerkki nuoresta pelaajasta, joka on tyyliltään kuin raikas tuulahdus menneisyydestä, mutta samalla modernin ajan pelitapaan soveltuva ja kokoisekseen hyvin liikkuva pelaaja. Vähän samaan tyyliin kuin Canadiensin Arber Xhekaj. Mihinkään Boogaardeihin ja muihin pelkkiin gooneihin vertaaminen ei kannata. Boogey teki esimerkiksi WHL-uransa aikana 3 maalia siinä missä Rempe teki 30 maalia. Ja koko junnuajan pistekeskiarvot 0,12 vs 0,53 ja AHL:ssä 0,08 vs. 0,23, molemmissa Rempen eduksi.

Ja 21-vuotiaana Rempellä on vielä aikaa kehittyä, sillä yli 2-metriset pelaajat yleensä breikkaavat kunnolla vasta siinä 25 ikävuoden kohdalla. Mielenkiinnolla tulen seuraamaan The Rempire State Buildingin uran kehittymistä.

 

[Hokipedia]

Pikku-Helenius ja esim. Arizonan farmissa pelaava Curtis Douglas ovat hyvinkin potentiaalisia vaihtoehtoja vastaavaan rooliin joskus tulevaisuudessa.

Helenius vain on pelaajaprofiililtaan enemmänkin lempeä jättiläinen ala Marko Anttila kuin Matthew Rempen tyylinen pelaaja. Joo, farmissa on tapellut, mutta enemmänkin joutunut siihen rooliin kokonsa vuoksi. Ei todellakaan ole mikään fyysinen pelote.

 

[ipaz]

Ei pelkästään Hoffren, vaan myös paljon mediassa olevat Vesku Rantanen, Tommi Seppälä ja Ville Touru jaksavat ruikuttaa NHL-tappeluista. Sinänsä mielenkiintoista rutinaa, kun ei niillä tai yhdenkään suomalaisen lätkäfanin mielensäpahoittamisella ole hiirenpaskan vertaa siihen miten ne NHL:ssä jatkavat toimintaansa.

 

[Straight Edge]

Ei pelkästään Hoffren, vaan myös paljon mediassa olevat Vesku Rantanen, Tommi Seppälä ja Ville Touru jaksavat ruikuttaa NHL-tappeluista. Sinänsä mielenkiintoista rutinaa, kun ei niillä tai yhdenkään suomalaisen lätkäfanin mielensäpahoittamisella ole hiirenpaskan vertaa siihen miten ne NHL:ssä jatkavat toimintaansa.

Juuri näin. Se vaan on niin eri laji tuolla ameriikoissa tämä kiekkohomma. Mutta kai se sitten on pöyristyttävä Atlantin tällä puolella kerta toisensa jälkeen.

 

[ipaz]

Juuri näin. Se vaan on niin eri laji tuolla ameriikoissa tämä kiekkohomma. Mutta kai se sitten on pöyristyttävä Atlantin tällä puolella kerta toisensa jälkeen.

Kaikki neljä em. ovat kaiketi asuneet vuosia Kanadassa ja olleet sieltä käsin kirjeenvaihtajina eri suomalaisiin medioihin. Katsoneet paikan päältä satoja NHL-matseja, pyörineet ja keskustelleet paikallisten toimittajien kanssa ja eläneet sitä kulttuuria joka päivä. Ehkä se sitten ei ollut heitä varten, kun Suomeen paluun jälkeen asenteet ovat muuttuneet todella jyrkiksi.

 

[Animal]

Helenius vain on pelaajaprofiililtaan enemmänkin lempeä jättiläinen ala Marko Anttila kuin Matthew Rempen tyylinen pelaaja. Joo, farmissa on tapellut, mutta enemmänkin joutunut siihen rooliin kokonsa vuoksi. Ei todellakaan ole mikään fyysinen pelote.

Tuossa Heleniuksen AHL-roolituksesta juttua enemmän.

Se on yhdentekevää millaiseksi mielletään Suomessa pelaajana, mutta jos pelaa Jacob Dotyn siipimiehenä AHL:ssa ryminäketjussa, niin se on päivänselvää millaiseen rooliin hänen Kingsissä toivotaan kasvavan.

 

[Walkin]

Hoffren paljasti tällä todellisen asiantuntemattomuutensa. Saanut jonkun NHL-auktoriteetin aseman, mutta on näemmä täysin kujalla. Ne ajat on ohi, kun Penguins voitti yliopistokiekolla mestaruudet. Capitalsin mestaruuden jälkeen pleijarit ovat olleet samaa old time hockeya ja painimista kuin aina ennenkin ja lapsikin ymmärtää, että Rempe nostettu mukaan Rangersin playoff -junaa silmälläpitäen.

Ihan yhtä kujalla on myös Pensin valmentaja Mike Sullivan. Muutenkin Pensillä oli käytössä tuohon aikaan kaksi parasta pelaajaa. Olisiko tulos tuolla "yliopistolätkällä" ollut nähdynkaltainen edes tuolloin, jos johtavat pelaajat olisivat olleet ns. "tavallisia kuolevaisia"?

Toki en minäkään vielä tiedä kuinka hyvä nimenomaan tämä itse Rempe on. Alku on ollut lupaava ja hieno, mutta eiköhän se loppukauden ja ensi kauden aikana selviä, että riittääkö myös pelillisesti tuonne.

 

[Animal]

Kaikki neljä em. ovat kaiketi asuneet vuosia Kanadassa ja olleet sieltä käsin kirjeenvaihtajina eri suomalaisiin medioihin. Katsoneet paikan päältä satoja NHL-matseja, pyörineet ja keskustelleet paikallisten toimittajien kanssa ja eläneet sitä kulttuuria joka päivä. Ehkä se sitten ei ollut heitä varten, kun Suomeen paluun jälkeen asenteet ovat muuttuneet todella jyrkiksi.

Suomalaisessa NHL-keskustelussa nämä tietyt "auktoriteetit" lässyttävät kyllästymiseen saakka "pelin evoluutiosta" ihan kuin se olisi jotain salatiedettä tai ymmärtäisivät siitä jotain. Tappeluilla tai niiden puuttumisella ei ole mitään tekemistä pelin evoluution, eli luonnollisen kehityksen kanssa. Kyse on siitä, että pystyvätkö nämä tappelijat tai fyysiset pelaajat yleisesti taidollisesti, peliälyllisesti sekä nopeuden ja urheilullisuuden puolesta pelaamaan sellaista jääkiekkoa, jonka korkeimman urheilullisuuden tason määrittävät Connor MacDavidin ja Nathan MacKinnonin kaltaiset pelaajat. Toistaiseksi näitä pelaajia on vähemmän, kuin olisi kysyntää, mutta jokainen joukkue ottaa heti riviin oman Tom Wilsonin tai Tanner Jeannot'in, kun sellainen tulee vapaille markkinoille.

 

[mikkelson]

Kaikki neljä em. ovat kaiketi asuneet vuosia Kanadassa ja olleet sieltä käsin kirjeenvaihtajina eri suomalaisiin medioihin. Katsoneet paikan päältä satoja NHL-matseja, pyörineet ja keskustelleet paikallisten toimittajien kanssa ja eläneet sitä kulttuuria joka päivä. Ehkä se sitten ei ollut heitä varten, kun Suomeen paluun jälkeen asenteet ovat muuttuneet todella jyrkiksi.

Tätä minäkin ihmettelen. Heidän jos jonkun pitäisi ymmärtää mitä se viihdebisnes on tuolla ja miten se toimii. Tai kyllä varmaan ymmärtävät mutta kommentoinnista sitä ei kyllä uskoisi. En tiedä mutta outoa on.

 

[Hokipedia]

Se on yhdentekevää millaiseksi mielletään Suomessa pelaajana, mutta jos pelaa Jacob Dotyn siipimiehenä AHL:ssa ryminäketjussa, niin se on päivänselvää millaiseen rooliin hänen Kingsissä toivotaan kasvavan.

Niin, oleellisin pointti boldattuna. Otin kantaa ns. luontaiseen pelaajaprofiiliin, joka Heleniuksella on enemmän Marko Anttila kuin Matthew Rempe. En siihen, minkälaista pelaajaa hänestä toivotaan, minkälainen pelaaja hänestä voi tulla, mikä on fiksua tai minkä väristä erkkaria Helenius käyttää vieraspeleissä.

 

[Hokipedia]

Kaikki neljä em. ovat kaiketi asuneet vuosia Kanadassa ja olleet sieltä käsin kirjeenvaihtajina eri suomalaisiin medioihin. Katsoneet paikan päältä satoja NHL-matseja, pyörineet ja keskustelleet paikallisten toimittajien kanssa ja eläneet sitä kulttuuria joka päivä. Ehkä se sitten ei ollut heitä varten, kun Suomeen paluun jälkeen asenteet ovat muuttuneet todella jyrkiksi.

Tätä minäkin ihmettelen. Heidän jos jonkun pitäisi ymmärtää mitä se viihdebisnes on tuolla ja miten se toimii. Tai kyllä varmaan ymmärtävät mutta kommentoinnista sitä ei kyllä uskoisi. En tiedä mutta outoa on.

Itse taas näen sen niin, että mielipiteiden jyrkkyys liittyy nimenomaan siihen, että em. nelikko on nimenomaan asunut siellä ja nähnyt ja kokenut asioita paikan päällä. Se avaa eri tavalla tuota idiotismia. Mielestäni on vain yksinkertaisesti väsynyttä mennä viihdebisneksen ja "näin on aina tehty" tyylisten fraasien taakse piiloon sitä totuutta, että tuosta on äly aivan helvetin kaukana.

Eli todellista "viihdebisneksen" ymmärrystä olisi siis se, että omissa mielipiteissään mukalisi pohjoisamerikkalaista narratiivia kaikenlaisten tappeluiden, koodistojen ja muiden osalta ja toteaisi, että tämä nyt vain on osa lajin DNA:ta myös tulevaisuudessa?

 

[Animal]

Niin, oleellisin pointti boldattuna. Otin kantaa ns. luontaiseen pelaajaprofiiliin, joka Heleniuksella on enemmän Marko Anttila kuin Matthew Rempe. En siihen, minkälaista pelaajaa hänestä toivotaan, minkälainen pelaaja hänestä voi tulla, mikä on fiksua tai minkä väristä erkkaria Helenius käyttää vieraspeleissä.

Eliteprospectsissa Heleniusta kuvataan näin:
"Being the son of former goon Sami Helenius, he shares some of the qualities with his father relating to the physical side of the game. Helenius throws his body around a lot and he does that well, which makes him a menacing force on the forecheck. Once the play gets along the boards in either zone, Helenius is a tough customer and hard to escape due to size and massive wingspan"

Niin tarkkaan en itse ole seurannut, että osaisin arvioida onko sopivampi vertailukohta Marko Anttila vai Matt Rempe, mutta pointtina lähinnä se, että fyysisen pelin ja satunnaisten tappeluiden kautta paikka NHL:ssa aukeaa, ei muuten.

Mitä tulee Rempeen, niin eihän hänkään ole mikään erityisen ahkera tappelija ollut ennen viimeistä kautta WHL:ssa.

 

[mikkelson]

Itse taas näen sen niin, että mielipiteiden jyrkkyys liittyy nimenomaan siihen, että em. nelikko on nimenomaan asunut siellä ja nähnyt ja kokenut asioita paikan päällä. Se avaa eri tavalla tuota idiotismia. Mielestäni on vain yksinkertaisesti väsynyttä mennä viihdebisneksen ja "näin on aina tehty" tyylisten fraasien taakse piiloon sitä totuutta, että tuosta on äly aivan helvetin kaukana.

Eli todellista "viihdebisneksen" ymmärrystä olisi siis se, että omissa mielipiteissään mukalisi pohjoisamerikkalaista narratiivia kaikenlaisten tappeluiden, koodistojen ja muiden osalta ja toteaisi, että tämä nyt vain on osa l

Hyvä näkökulma kieltämättä.

 

[Animal]

Eli todellista "viihdebisneksen" ymmärrystä olisi siis se, että omissa mielipiteissään mukalisi pohjoisamerikkalaista narratiivia kaikenlaisten tappeluiden, koodistojen ja muiden osalta ja toteaisi, että tämä nyt vain on osa lajin DNA:ta myös tulevaisuudessa?

Nämähän nimenomaan luovat Suomessa narratiivia, jonka mukaan Pohjois-Amerikassa ja NHL:ssa olisi jokin oleellisesti muuttunut, vaikkei siellä oikeasti ole. Pitää sitä pohjois-amerikkalaista lajikulttuuria idiotismina tai ei.

Tottakai NHL:aan on tullut maailman "pienentymisen" ja eurooppalaisten pelaajien ja valmentajien myötä kansainvälisiä virtauksia ja vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa myös aina urheilun ympärillä käytävään keskusteluun, mutta silti sen, millaista peliä NHL:ssa pelataan määrittää se, mikä myy ja tämä taas määrittää millaista peliä P-Amerikassa pelataan NHL:n ulkopuolella.

 

[LOFIN]

Show-tappeluiden kuulimisesta tai kuulumattomuudesta lajiin voi olla montaa mieltä, mutta jokainen voi varmaan katsoa eilisen myllyn uudestaan ja keskittyä yleisön reaktioon. Ei taida hirveästi harmittaa.

 

[ipaz]

Show-tappeluiden kuulimisesta tai kuulumattomuudesta lajiin voi olla montaa mieltä, mutta jokainen voi varmaan katsoa eilisen myllyn uudestaan ja keskittyä yleisön reaktioon. Ei taida hirveästi harmittaa.

Täällä näitä ns. show-tappeluita arvostellaan yleensä turhana osana peliä, joista ei ole mitään hyötyä kenellekään, vaan ne nähdään usein typeränä uhkana loukkaantumisten tai myöhempien aivovammojen aiheuttajina. No mutta sen aivovamman voi saada vaikka autokolarissa, tai laskettelurinteessä kaatuessa.

Yleisö pääsääntöisesti kuitenkin tappeluita ja kovia otteita rakastaa ja koska yleisö joka niitä rakastaa on se taho, joka koko lystin maksaa, niin siksi niitä edelleen jäällä nähdään. Viihdearvoa ei voi koskaan vähätellä kun on kyse p-amerikkalaisesta urheilusta. Vai miksi siellä samat NHL-hallit ovat täynnä väkeä katsomassa WWE-showpainia.

Kun nuori pelaaja pääsee ylös NHL:ään sanotaan hänen päässeen mukaan "Show'iin". Vaikka kyseessä on äärimmäisen totista ja kilpailuhenkistä ammattiurheilua, niin se on silti aina ensisijaisesti viihdebusinesta.