Mainos

Tappelut NHL:ssä kaudella 2015–2016

  • 27 862
  • 91

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Kyllähän noista ylläolevista kommenteista pitäisi tulla pelikieltoa. Kings-Ducks -ottelukin syttyi ihan eri tavalla, kun ensin otettiin spontaanisti yhteen. Jokerien Suomeen tuomat showtappelut toki ovat perseestä, mutta kun panosten kovetessa kuohahtaa, niin silloin on syytä mennä.

.

Samaa mieltä, tosin ei Jokerit niitä showtappeluita yksin tuonut ;)

Mutta kun Jokereista puhuttiin, niin kyllä hävetti miten esimerkiksi Sopinille ei annettu minkäännäköistä muistutusta Larsenin telomisesta...
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
runkosarja melkein koluttu läpi ja tappeluketju on neljän sivun suuruinen. Milloin asiat meni näin paljon päin vittua?
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
runkosarja melkein koluttu läpi ja tappeluketju on neljän sivun suuruinen. Milloin asiat meni näin paljon päin vittua?
Onhan noita tappeluita ollut, mutta ei kukaan ole jaksanut niitä tänne laitella. Yksi "leuka edellä jäähän" -tapaus kun olisi sattunut, niin olisi ainakin 5 sivua enemmän. Tässä kuussa ollut jo pelkästään 14 tappelua, vaikka eletään vasta kuudetta päivää.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
runkosarja melkein koluttu läpi ja tappeluketju on neljän sivun suuruinen. Milloin asiat meni näin paljon päin vittua?

Onhan noita tappeluita ollut, mutta ei kukaan ole jaksanut niitä tänne laitella. Yksi "leuka edellä jäähän" -tapaus kun olisi sattunut, niin olisi ainakin 5 sivua enemmän. Tässä kuussa ollut jo pelkästään 14 tappelua, vaikka eletään vasta kuudetta päivää.

Onko sitten maailma muuttunut - tai foorumin kirjoittelijat - kun ei tappeluista enää kukaan jaksa kirjoitella mitään. Ovatko tappelut painumassa jonnekin taustalle, sen myötä sitten hiljaa hiipumassa pois?

Kiinnostuksesta kaivelin hiukan menneisyydestä vastaavia ketjuja:

2013/14 vastaavaan ketjuun kirjoitettiin 506 viestiä (21 sivulla oltiin).
2012/13 tulos 274 viestiä (11 sivulla oltiin).
2011/12 tulos 406 viestiä (17 sivun verran kirjoittelua).

Hiukan kauempaa menneisyydestä:

Tappelut 2006/07: 1020 viestiä ja 41 sivulle oltiin päästy. Tuolloin @Parker27 nakutti ketjuun kunnioitettavat 119 viestiä, @Daespoo 61 ja sivuunkirjoittanut 47 viestiä.

Vai onko kiekon tarjonnan muuttuminen "jokapäiväiseksi" muttanut tilannetta siten ettei enää oikein viitsi kirjoitella mitään jostain yksittäisestä tappelusta kun siitä kenties jo otteluseurantaketjussa sen rivin kaksi kirjoittaa?

vlad
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Itsellä ainakin mielenkiinto jääkiekkoa kohtaan on hiipunut fyysisyyden vähenemisen myötä. Tottakai tykkään myös näteistä maaleista ja muustakin kuin tappeluista mutta jotenkin into on vain lopahtanut seurata matseja kun ei niissä enää tapahdu juuri mitään. Tällä kaudella on tullut katsottua reilusti alle 10 peliä ja niistäkään en oo varmaan kokonaan katsonut kuin pari. Tilastoja tulee seurattua jonkun verran että kärryillä vielä pysyy. Mutta olihan se ennen hienoa kun tiesi että tuossa pelissä kovat pojat ottaa varmasti yhteen ja pelissä voi tapahtua mitä vain ja on odotettavissa huikeaa tunnelmaa joka huokuu kohtisohvalle asti. Nykyään kiekko on jotenkin flegmaattista ja koko se identiteetti mihin itse pentuna rakastui on valitettavasti poissa. Tottakai ajat muuttuu ja se on selvää että peli kehittyy ja jääkiekon elementit muuttuu ajan myötä mutta kyllä sen hyväksyminen on hankalaa tälläiselle joka on kasvanut 80/90-luvun räiskyvissä vuosissa ja otteluissa. Tottakai tämän hetken junnut ja lätkän seuraajat eivät välttämättä tiedä edes menneisyydestä paljoakaan ja eivät osaa kaivata sitä mitä silloin oli. He ovat tottuneet tämän päivän lätkään ja niin se vain menee. Ennen oli minusta enemmän luonnetta pelaajissa (Probert, Domi, Clark, Shanahan, Neely, Tocchet, Roberts, Tkachuk, Lindros, Stevens, Odjick, McSorley, Hunterit, Rayt/May/Barnabyt, Berube, Chelios, Mellanby, Marchment, Grimson, Corson, Messier, Yzerman, Stevens, Hull, Bourque jne) ja nykyään muutamaan poikkeusta lukuunottamatta kaikki ovat harmaata massaa.

Jääkiekko on nykyään vähän kuin musiikin Nickelback. Hajutonta ja väritöntä ja mitä enemmän sitä katsoo niin rupeaa vaan vituttamaan. Kaipaan selvästi Panteraa takaisin.
 
Viimeksi muokattu:

mikkoz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Täysin samaa mieltä ylläolevan Parker27 mielipiteen kanssa. Nykykiekossa on tietysti vauhtia, taitoa ja taktiikkaa, mutta puuttuu tappelut, taklaukset ja lämärit.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Paljon on muuttunut ajoista, jolloin jääkiekko Amerikoissa oli lähinnä sotaa luistimilla. Tunnetta oli mukana ihan eri svääreissä, kuin nykyaikana. Nykyisellään porukka lähinnä ihastelee corsi statiikoita ja laskee kilpaa viivelähtöjen määrää. Kiekkokontrolli viimeistään tappoi koko kiinnostuksen NHL:ää kohtaan allekirjoittaneen päässä. Tuomaroinnilla on poistettu kaikki mielenkiintoiset ja ylilyönteihin alttiit pelaajat. Kuinkahan monta peliä jotain Marchmenttiä nykyään jaksettaisiin liigassa?
 

Joonatan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Paljon on tosiaan muuttunut jo pelkästään 90-luvulta. Merkittävimpänä päävammojen vakavuuden huomaaminen ja ymmärtäminen, että noita ei olisi pakko tulla noin paljoa. Lähinnä lajia tietty siistitty, siis pelin nopeutumisen ja teknistymisen tuoman pelaajamateriaalin muutoksen lisäksi, sen takia, että näitä päävammoihin liittyviä joukkokanteita on alkanut tipahdella ovista ikkunoista ja liesituulettimista. Lisäksi näitä alan osaajia (Rypien, Boogaard, Probert jne jne) on uran aikana / jälkeen tipahdellut mullan alle ja osaltaan noiden päävammojen osuutta noihin tapahtumiin ei todennäköisesti olla pystytty sulkemaan pois.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Itsellä ainakin mielenkiinto jääkiekkoa kohtaan on hiipunut fyysisyyden vähenemisen myötä. Tottakai tykkään myös näteistä maaleista ja muustakin kuin tappeluista mutta jotenkin into on vain lopahtanut seurata matseja kun ei niissä enää tapahdu juuri mitään.

Minullakin tämä on merkittävin syy sille, että kiinnostus kiekkoa kohtaan on hiipunut olemattoman pieneksi, hiipuminen tosin alkoi minun kohdalla jo melkoisesti aikaisemmin mitä monella muulla fyysisen kiekon ystävällä, syynä tähän on tietty Red Wingsien pelityyli monen monen vuoden ajalta - sen epäkiekon seuraaminen oli todella tuskallinen kokemus ja niinpä kauden 2012/13 jälkeen seuraaminen jäi yksittäisiin peleihin ja tavattoman usein niidenkin jälkeen päällä oli armoton vitutus, päällä oli tunne, että tuhlasin aivan turhaan ajanvietteeseen sen kolmisen tuntia.

Tällä kaudella en katsonut pelin peliä, sitä edellisellä kaudella katsoin syksyllä alkukaudesta pari-kolme peliä yhteensä eli voitaneen sanoa, että kahteen kauteen en ole katsonut NHL-kiekkoa käytännössä laisinkaan. Nyt ei edes jaksa notkua millään tappelusivustoillakaan kun vallalla on sellainen tunne etteivät nekään voi enää tarjota mitään sellaista mitä ei olisi kokenut ja nähnyt jo pari vuosikymmentä sitten.

Kyllähän kiekosta katoaa todella paljon jos se muuttuu liian taktiseksi peliksi, jos mietitään liikaa mikä seuraus yksittäisellä jäähyllä voi olla, tai kenen pitää pelata ketäkin vastaan, tai jotain muuta mikä on niin kaukana kuin mahdollista siitä fyysisestä pelistä jota rakastin! Kaiken päälle tuntuu tuskalliselta seurata (yleisesti) kiekkofanien itkua jos jollain pelaajalla "kilahtaa", jos tulee jokin ylilyönti tai muuta vastaavaa. Kun aloitin seuraamaan NHL-kiekkoa ne ylilyönnit olivat osa peliä, niistä saatettiin kyllä aukoa päätä mutta samalla hyväksyvästi todettiin, että ne ovat osa kiekkoa! Korkeintaan sitten tuumattiin, että seuraavassa pelissä "on aika maksaa takaisin" - tai, it's time to revenge! Nyt jos sanoisi, että tämä pitää kostaa, että seuraavassa pelissä pitää veren lentää ja periä kaikki korkoineen takaisin, niin johan joku vitun luikkuharteinen nörtti vikisee paniikissa ja pitää minua jonain "debiilinä". No sitä olenkin - ja ylpeä siitä!

vlad
 

mikkoz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Ennen oli minusta enemmän luonnetta pelaajissa (Probert, Domi, Clark, Shanahan, Neely, Tocchet, Roberts, Tkachuk, Lindros, Stevens, Odjick, McSorley, Hunterit, Rayt/May/Barnabyt, Berube, Chelios, Mellanby, Marchment, Grimson, Corson, Messier, Yzerman, Stevens, Hull, Bourque jne) ja nykyään muutamaan poikkeusta lukuunottamatta kaikki ovat harmaata massaa.

Jääkiekko on nykyään vähän kuin musiikin Nickelback. Hajutonta ja väritöntä ja mitä enemmän sitä katsoo niin rupeaa vaan vituttamaan. Kaipaan selvästi Panteraa takaisin.
Onhan tuo kyllä totta, että aika "harmaata massaa" ovat pelaajat verrattuna 90-lukuun kun oli paljon tappelijoita ja muita koviksia.
Mutta enää ei kannata tapella, eikä se Stevenskään saisi enää taklata päähän kuten ennen vanhaan.

Ja jos ajatellaan Detroit - Colorado -juttua 1996 tai 1997 niin eihän silloin ollut sunnilleen edes internetiä, ja harva katsoi Euroopassa NHL-pelejä (paitsi olihan NHL Weekly tai Powergame). Nykyään nousisi hirvee haloo internetin ansiosta, jos sellaista tapahtuisi, ja sitä liiga ei halua eikä voisi hyväksyä. Vähän vaikea kuvitella myöskään enää sellaisia tapauksia kuin McSorleyn, Bertuzzin ja Chris Simonin iskut.

Vaikka onhan viime vuosina sentään ollut Pittsburghin ja Islandersin fight game, ja se Vancouver - Calgary.
Olisi aika mielenkiintoista jos nykyäänkin voisi vaihtoaitiosta hypätä jäälle tappelemaan. "Bench clearing brawl!".
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tappelut 2006/07: 1020 viestiä ja 41 sivulle oltiin päästy. Tuolloin @Parker27 nakutti ketjuun kunnioitettavat 119 viestiä, @Daespoo 61 ja sivuunkirjoittanut 47 viestiä.

Vai onko kiekon tarjonnan muuttuminen "jokapäiväiseksi" muttanut tilannetta siten ettei enää oikein viitsi kirjoitella mitään jostain yksittäisestä tappelusta kun siitä kenties jo otteluseurantaketjussa sen rivin kaksi kirjoittaa?

vlad

Monta asiaa on muuttunut, itsellä kiinnostus kiekkoon on vähentynyt jatkuvasti koska pelin luonne on muuttunut aika dramaattisesti, toisaalta iän myötä ei jaksa yhtä kiihkeästi ottaa asioihin kantaa. Jos 2006 tuli katsottua useampi kymmenen NHL-matsia ja 1997 tuli säännöllisesti herättyä kuuntelemaan Anaheimin matseja nettiradiosta niin nykyään matsit rajoittuu pitkälti Suomen primetime NHL:ään, 05.00-> alkaviin matseihin ja pe-la yön matseihin (ja näitäkin nykyään paljon harvemmin).

Ymmärrän hyvin että ajat muuttuvat, lätkä sen mukana, nykyään NHL joutuu menemään varpaillaan tappeluiden suhteen koska aivotärähdykset ovat (oikeutetusti) tapetilla. Hassua on että 10-15v sitten Gary Bettman oli mielestäni fyysisen lätkän suurin vihollinen, nykyään hän on mielestäni fyysisen lätkän yksi suurimmista puolustajista, viimeksi eilen otti kantaa suhteellisen vahvasti tappeluiden puolesta.

Times are a-changin
 

Bakaun Imaami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin Lukko
Tämäkin ketju oli helvetin kaukana, joten en jaksa pidempään etsiä mutta siis:

Mikä on kestoltaan pisin tappelu NHLn historiassa ja onko siitä liikkuvaa kuvaa olemassa?
Jotenkin muistaisin, että Domi ja Probert olisivat painineet useamman minuutin joskus. Youtubesta noita löytyy vaikka kuinka monta mutta se kestoltaan pisin?
 

LostHorizon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche, Real Madrid
Tämäkin ketju oli helvetin kaukana, joten en jaksa pidempään etsiä mutta siis:

Mikä on kestoltaan pisin tappelu NHLn historiassa ja onko siitä liikkuvaa kuvaa olemassa?
Jotenkin muistaisin, että Domi ja Probert olisivat painineet useamman minuutin joskus. Youtubesta noita löytyy vaikka kuinka monta mutta se kestoltaan pisin?

Pikaisella googlauksella löytyi tällainen Drop Your Glovesin listaus. Data ulottuu vain vuodelle 2014, mutta eipä sen jälkeen paljon ole tapeltukaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös