Leimulle kohtuullinen verrokki on Jokereihin siirtynyt Markus Nordlund. Molemmat isokokoisia, huikean laukauksen omaavia ylivoimapelotteita, joilla puolustuspeli on luvalla sanoen kamalaa. Nordlund on Westerlundin alaisuudessa saanut tuota paremmaksi, mutta Leimun kohdalla kehitys ei ole samanlaista ollut. Tällä kaudella hän omalla hölmöydellään aiheuttanut jo niin monta maalia omiin, että kyllähän se alkaa ärsyttämään. Jos ei Dufva saa hänen puolustuspelaamistaan edes siedettevälle tasolle, niin tuskin kukaan. Tällä hetkellä Leimusta on Tapparalle enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta toivottavasti tilanne muuttuu kohta puoliin ja hän saa kaipaamiaan onnistuksia, jolloin se jumalaton gorilla tippuisi harteilta.
Leimu jättää kentällä ollessaan itsestään hyvin flegmaattisen kuvan, joten voisi pelatessaan aluksi näyttää, että pelaaminen kiinnostaa ja esittää niillä raameilla, vaikka kauden ensimmäisen taklauksensa. Kun mestaruuden voittaneiden joukkueiden puolustusta katsoo, niin ei siellä pelaavassa kuusikossa ole viime vuosina ollut pelaaja, jonka puolustuspelaaminen olisi yhtä huonoa kuin Leimulla. Hyökkäyspään erinomaisuuden en usko kadonneen siis mihinkään, mutta mikäli Dufva ei saa Leimun puolustusta edes siedettävälle tasolle, niin alan pikku hiljaa luopua toivosta.
