Ei kai veteraanikirjoittaja axekin ala menettää uskoaan? Totta on, että tämän hetkinen tunnelma Tapparan ympärillä on jotenkin alakuloinen. Mitään ei ole tapahtunut, vaikka peliesityksiin kukaan ei varmaan voi olla tyytyväinen.
Itse kuitenkin uskon pitkäjänteisyyteen ja toivoinkin, että Tapparan johtoportaassa kyseessä on valittu strategia, eikä vain kyvyttömyyttä reagoida haasteisiin. Leinonen on ennenkin näyttänyt, ettei anna lyhytaikaisten vastoinkäymisten viedä uskoa pitkän tähtäyksen projektiin, ja se että kärsivällisyys kantoi hedelmää niin hyvin Rautakorven aikana, on saattanut vahvistaa luottamusta pitkäjänteisyyteen entisestään. Kaikki me olemme naureskelleen Harkimon lyhytnäköisyydelle, emme kai halua syyllistyä samaan?
Myös minä olen pettynyt, jos helmikuun ensimmäiseen päivään mennessä mitään ei ole tapahtunut. Jonkin asteista tyytymättömyyttä aiheuttaisi myös se, jos kaiken odottelun jälkeen Tapparaan saapuu joku kokematon "nelosketjun vasen laita" heikosta NHL-joukkueesta. Leinonen on myöntänyt tarjonneensa sopimusta Brian Leechille. Hän myös kommentoi Matt Cook -huhuja, sanomalla ettei kyseinen kaveri olisi tarpeeksi tasokas. Kaikki tämä nostaa ainakin minulla odotukset korkealle. Mitään ei ole vielä hävitty. Pikemminkin tilanne näyttää hyvältä: puolet NHL-pelaajista on vielä ilman pelipaikka, eikä Tappara ole tuhlannut rahoja eikä ulkomaalaiskiintiötä toisen luokan staroihin. Tulkitsen tilannetta niin, että Leinonen pelaa kovaa peliä ja on onnistunut silloin, jos Tapparaan saapuu tammikuun aikana edes yksi huippuvahvistus. Ja kannattaa tosiaan muistaa, että Ville Nieminen on myös mukana sairasloman päätyttyä.
Saarisen suhteen olen pikku hiljaa tulossa sellaiseen johtopäätökseen, että hän on ihan pätevä perusvalmentaja, mutta ehkä ei mikään suuri voittajavelho. Uskon, että hän on hyvä analysoimaan peliä ja kykenevä harjoituttamaan joukkuetta laadukkaasti, mutta kovin suurta pelaamisen intoa hän ei ole kyennyt luomaan. Nuorten pelaajien sisäänajo on onnistunut vähintään tyydyttävästi, samalla toki on luultavasti menetty muuta sarjapiste. Kontiola on jo huippu (peluutuksella on varmasti ollut suuri merkitys nopeassa kehityksessä), ja muutama muukin on osoittanut pystyvänsä pelaamaan miesten tasolla, vaikka ratkaisijoiksi heistä ei vielä ole ollut. Saarinen on myös ajanut suhteellisen modernia pelitapaa, mutta se ei ole toiminut läheskään tyydyttävästi. Suuri ongelma on ollut hyvän ja huonon päivän välinen ero. Syy tähän on viimekädessä valmentajan: pitäisi joko yksinkertaistaa peliä, niin että se toimii paremmin myös huonona päivänä, tai sitten luoda sellainen asenne ja motivaatio joka auttaa yli vaikeidenkin hetkien.
Mää aion vetää johtopäätöksen, vaikka Jatkoajan erittäin ansiokkaassa kirjoituksessa sitä ei tehtykään:
Eli, Saarinen jatkakoon kauden loppuun. Hän ei ole epäonnistunut niin pahasti, että kannattaisi ottaa sitä riskiä ja taloudellista kustannusta mitä uudesta valmentajasta seuraisi. Saarisenkin johdolla joukkue voi vielä menestyä kauden loppupuolella, jos vain pelaajamateriaali antaa siihen mahdollisuuden. Tällä hetkellä ei anna, joten 1-2 vahvistusta on hankittava. NHL:n työsulku tekee kaudesta niin poikkeuksellisen, että olisi sulaa hulluutta pitää rahansäästävuosi tai välivuosi nyt, kun nimekkäitä ja tasokkaita pelaajia on tarjolla - tammikuussa on ostajan markkinat, jos vain rahaa on käytettävissä, ja rosterissa tilaa. Aikaa toimia on vielä jäljellä.