Kaikenlaista on ollut ja kaikenlaista tulee olemaan. Tämä löyhä viittaus koronaan tähän alkuun. Toivottavasti kuitenkin terveys säilyy ja pelit pääsee alkamaan. Huomasin, ettei täällä ole lainkaan Tapparalle CHL-ketjua, joten katsoin nyt vähintään oikeudeksi sellaisen perustamisen. Tiedossani myös on, että tämä ei todennäköisesti täällä paljoa keskustelua herätä, koska suurin osa porukasta on ja pysyy tappara.co:n puolella. Pyydän anteeksi jo alkuun sitä, että tässä avauksessa tullaan sekaisin viittaamaan voimakkaalla tunteella sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.
Katastrofi
Jos Tapparaa kuvailee CHL:ssä yhdellä sanalla menneinä vuosina niin se on aika ikävä sana. Sanoisin, että pieni liioittelun poikanen tuossa on, mutta ei se kyllä kaukana todellisuudesta ole. Rupesin oikein miettimään ja sehän on kuulkaa ystävät sillä lailla, että Tappara on ainoa suomalainen jengi, joka on ollut erinäisistä syistä jokaisella CHL-kaudella mukana. Se on hieno asia, mutta se ei oikeastaan muuta mitään tuosta kappaleen otsikosta. CHL:n ensimmäiset kaudet olivat myös julkisuudessa pitkälti harjoituspelien statuksella ja Tappara oikeaan ainoastaan onnistui rumasti sanoen pissimään itse tuon koko kilpailun päälle. Tappara lähetti melkoisia huumorikokoonpanoja ja väillä peli myös oli sen näköistä, ettei tuosta tule yhtikäs mitään, kun kaikki olivat mukana vaan, koska piti olla.
Jos esiintyminen jättikin toivomisen varaa niin viime vuosina Tappara on saanut hitusen tuota korjaussarjaa käyntiin. Viimeisellä kaudella ennen koronavirusta alkoi tuntua, että Tappara olisi saamassa hitusen kiinni tästä hommasta, mutta tulos oli siltikin katastrofi. Tuntuu, että on ollut aivan sama minkälainen vastus tärkeissä CHL:n pudotuspeleissä Tapparalle tipahtaa niin Tappara on aina ollut niissä totaalinen vastaantulija. Potentiaalisimmat hetket menestyä on munittu esimerkiksi JYPille hengettömällä esityksellä, mutta myös tulee mieleen ne pari kertaa, kun vastassa on ollut tsekkiläinen keskinkertainen joukkue, jonka voittaminen ei vaan ole kerta kaikkiaan napostellut.
Katastrofi on myös ollut se, että meillä Tappara-faneilla on ollut jonoksi asti mitä kummallisimpia selityksiä, miksi ei menestytä. Toiset ovat keskittyneet syyttämään sarjasysteemiä, toiset kevään virettä ja ties mitä. Tosiasia kuitenkin on se, että Tapparan suurin saavutus CHL:ssä toistaiseksi on ollut osallistua siihen. Mitään muuta kovin erinomaista tai ylpeyttä aiheuttavaa ei ole omaan kankeaan muistiin piirtynyt.
Uusi Tappara, uusi aika?
Tätä nyt alkavaa otsikon mukaista CHL-kautta tervehdin oikeasti sellaisella avoimella sylillä, koska tämä kausi on puristettu Tapparan selkänahasta ja tätä varten on menetetty lähes kaikki. Viime kausi oli kerta kaikkiaan niin sysimusta tapparalaisen sydämeni takana, etten pysty näkemään tuosta kaudesta mitään muuta voitettua asiaa kuin tämän CHL-paikan. Toivon todella, että viimein myös joukkue arvostaa tätä saavutusta vastaavalla innolla. Tapparalla on oikeasti Suomen mittakaavassa äärimmäisen laadukas joukkue kasassa, mutta uskon aidosti, että tällä joukkueella voi selvitä ensimmäistä kierrosta pidemmälle CHL:n pudotuspelivaiheessa. Tämä kuitenkin tulee vaatimaan uutta Tapparaa.
Tässä vaiheessa on kohtalaisen mukavaa kirjoittaa tämmöistä peruslöysää tekstiä ilman mitään kulmaa mihinkään. Tosiasia - nähdäkseni - on, että tämä CHL-kausi tulee näyttämään, onko Tappara oikeasti uudistunut vai puhummeko vaan uudesta Tapparasta. Tappara on vannonut vuosia - myös fanien märissä unissa - kevään nimiin. Kevättä on huudettu syksyllä, talvella & keväällä sitä on huudettu vielä lisää. Mutta viime keväänä - 2020-21 - ei huudettu kevättä Tapparassa keväällä. Toimisiko tämä pohjakosketus riittävänä uudistuksen lähteenä? Olisiko nyt jo se hetki, kun Tappara suhtautuu elokuun ja syyskuun aikana pelattaviin peleihin sellaisella vakavuudella, että voimme oikeasti haaveilla paikasta CHL:n kärjessä? Tai edes lähellä sitä?
Aika näyttää, mutta ikävähän tätä on.
Matka alkaa ylihuomenna ja jatkuu sunnuntaina. Tästä se taas alkaa.
Katastrofi
Jos Tapparaa kuvailee CHL:ssä yhdellä sanalla menneinä vuosina niin se on aika ikävä sana. Sanoisin, että pieni liioittelun poikanen tuossa on, mutta ei se kyllä kaukana todellisuudesta ole. Rupesin oikein miettimään ja sehän on kuulkaa ystävät sillä lailla, että Tappara on ainoa suomalainen jengi, joka on ollut erinäisistä syistä jokaisella CHL-kaudella mukana. Se on hieno asia, mutta se ei oikeastaan muuta mitään tuosta kappaleen otsikosta. CHL:n ensimmäiset kaudet olivat myös julkisuudessa pitkälti harjoituspelien statuksella ja Tappara oikeaan ainoastaan onnistui rumasti sanoen pissimään itse tuon koko kilpailun päälle. Tappara lähetti melkoisia huumorikokoonpanoja ja väillä peli myös oli sen näköistä, ettei tuosta tule yhtikäs mitään, kun kaikki olivat mukana vaan, koska piti olla.
Jos esiintyminen jättikin toivomisen varaa niin viime vuosina Tappara on saanut hitusen tuota korjaussarjaa käyntiin. Viimeisellä kaudella ennen koronavirusta alkoi tuntua, että Tappara olisi saamassa hitusen kiinni tästä hommasta, mutta tulos oli siltikin katastrofi. Tuntuu, että on ollut aivan sama minkälainen vastus tärkeissä CHL:n pudotuspeleissä Tapparalle tipahtaa niin Tappara on aina ollut niissä totaalinen vastaantulija. Potentiaalisimmat hetket menestyä on munittu esimerkiksi JYPille hengettömällä esityksellä, mutta myös tulee mieleen ne pari kertaa, kun vastassa on ollut tsekkiläinen keskinkertainen joukkue, jonka voittaminen ei vaan ole kerta kaikkiaan napostellut.
Katastrofi on myös ollut se, että meillä Tappara-faneilla on ollut jonoksi asti mitä kummallisimpia selityksiä, miksi ei menestytä. Toiset ovat keskittyneet syyttämään sarjasysteemiä, toiset kevään virettä ja ties mitä. Tosiasia kuitenkin on se, että Tapparan suurin saavutus CHL:ssä toistaiseksi on ollut osallistua siihen. Mitään muuta kovin erinomaista tai ylpeyttä aiheuttavaa ei ole omaan kankeaan muistiin piirtynyt.
Uusi Tappara, uusi aika?
Tätä nyt alkavaa otsikon mukaista CHL-kautta tervehdin oikeasti sellaisella avoimella sylillä, koska tämä kausi on puristettu Tapparan selkänahasta ja tätä varten on menetetty lähes kaikki. Viime kausi oli kerta kaikkiaan niin sysimusta tapparalaisen sydämeni takana, etten pysty näkemään tuosta kaudesta mitään muuta voitettua asiaa kuin tämän CHL-paikan. Toivon todella, että viimein myös joukkue arvostaa tätä saavutusta vastaavalla innolla. Tapparalla on oikeasti Suomen mittakaavassa äärimmäisen laadukas joukkue kasassa, mutta uskon aidosti, että tällä joukkueella voi selvitä ensimmäistä kierrosta pidemmälle CHL:n pudotuspelivaiheessa. Tämä kuitenkin tulee vaatimaan uutta Tapparaa.
Tässä vaiheessa on kohtalaisen mukavaa kirjoittaa tämmöistä peruslöysää tekstiä ilman mitään kulmaa mihinkään. Tosiasia - nähdäkseni - on, että tämä CHL-kausi tulee näyttämään, onko Tappara oikeasti uudistunut vai puhummeko vaan uudesta Tapparasta. Tappara on vannonut vuosia - myös fanien märissä unissa - kevään nimiin. Kevättä on huudettu syksyllä, talvella & keväällä sitä on huudettu vielä lisää. Mutta viime keväänä - 2020-21 - ei huudettu kevättä Tapparassa keväällä. Toimisiko tämä pohjakosketus riittävänä uudistuksen lähteenä? Olisiko nyt jo se hetki, kun Tappara suhtautuu elokuun ja syyskuun aikana pelattaviin peleihin sellaisella vakavuudella, että voimme oikeasti haaveilla paikasta CHL:n kärjessä? Tai edes lähellä sitä?
Aika näyttää, mutta ikävähän tätä on.
Matka alkaa ylihuomenna ja jatkuu sunnuntaina. Tästä se taas alkaa.
