Mietin pitkään haluanko kirjoittaa yhtään mitään, koska väärinymmärryksen riski kirjoittamalla kommunikoidessa on huomattavasti kasvokkain keskustelua suurempi. Voisin kirjoittaa monia asioita niin finaaleista kuin pleijareista ylipäänsä, mutta en lähde toistamaan asioita jotka on moni muukin jo kirjoittanut.
Haluan aluksi antaa kunnian niin TPS:lle, KooKoolle, Lukolle, Ilvekselle, jne, jne. Hienoja onnistumisia!
Tappara on ollut pinnalla pitkään. Kymmenen vuotta sitten surkean kauden jälkeen alkoi muutos ja menestys. Menestys lisää kateutta, ärsytystä, vihaa toisten joukkueiden monissa kannattajissa. Kun menestystä jatkuu riittävän pitkään, kasvaa kaikki yllä mainittu aina vain jyrkemmin.
Yhden organisaation menestys tylsistyttää. Aivan varmasti kollektiivisesti muiden seurojen kannattajat ovat esim. innostuneet Ilveksen upeasta noususta liigan kärkipäähän paljon enemmän kuin Tapparan kärkipäässä viihtymisestä. Se on hienoa ja luonnollistakin! Uudet tarinat, yllätykselliset ja fressit joukkueet/organisaatiot ovat mahtavia. Niitä on kiva seurata! Myös media lähtee mielellään mukaan kaikkeen uuteen ja yllätykselliseen, koska se myy. Sellainen vain tämä maailma on.
Se miten Tappara on ollut esillä mediassa viimeisen vuoden aikana, on ennen mestaruuden kynnystä ollut pääasiassa negatiivisesti. Tai toisaalta se, että on haluttu jättää uutisoimatta Tapparaan liittyviä asioita. Esimerkiksi Iltasanomat ei koskaan julkaissut Tapparan viime toukokuisen uuden joukkueen julkistustilaisuuden jälkeen Tapparan pelaajahankintoja milläälailla eikä ollenkaan. Ja ne hankinnat olivat kuitenkin Liigan mittapuulla äärimmäisen kovia: Morley, Platzer, Merelä, Tuulola, Jürgens, Rantakari, jne. Ei mitään.
Kriisiä on yritetty pitkin matkaa rakentaa kaikin keinoin kapteenivalinnoidta, Peltolan, Kuuselan ja Tapolan puheväleistä, Rautakorven haamusta, Kuuselan tuulettamattomuudesta, pumpattu ihanan ja fressin Ilveksen renkaita: Joko valta vaihtuu? Pleijareissa äimistelty Tapparan yleisömääriä. Joku jaksaa kaivaa vielä kahvaamiset pöytään! Kuinka tylsää kiekkoa! Mestaruuden jälkeen siitä kuinka joku on pahottanut mielensä jostain yksittäisestä twiitistä. Kaikista seuroista ja asioista voidaan etsi yksittäisiä asioita/kannattajia jotka eivät esiinny kokonaisuuden eduksi. Onko huonoa häviämistä takertua ja etsiä näitä tappion hetkellä? Helpottaako se tappion tuskaa?
Antaa tulla vaan! Kaikki tämä viha on kovalla työllä ja ennenkaikkea menestyksellä ansaittua! Tuo organisaatio on tällä hetkellä kaikilla mittareilla Suomen paras! Kova on se joka kestää ennakkosuosikin paineet, kova on se joka suorittaa vaikka kaikki muut tekee kaikkensa menestymisen estääkseen! Koirat haukkuu ja Tappara suorittaa. Iso, iso, ISO hatunnosto joukkueelle, valmennukselle ja organisaatiolle mestaruudesta kaiken tämän kuravyöryn keskellä! Todella kova suoritus!
Ja lopuksi. Lohdutuksen sana, kaikille teille joita Tapparan menestys ärsyttää. Tapparan nyt 10 vuotta jatkuneen menestysjakson päättyminen on joka aamu lähempänä kuin aiemmin. Kaikki dynastiat päättyvät ajallaan. Riittääkö nälkää? Koska tehdään muutama hutirekrytointi? Tullaanko ensi kaudella vasta viimeiseen finaaliin paikanpäälle jos sellaiseen päästään? Pitäkää nyt ”kaukana perässä tulevat” oman joukkueen lippu korkealla! Olkaa joukkueestanne ylpeitä, rakentakaa omaa tarinaa, uskonaa parempaan huomiseen! Ja ai perhana, kun se sitten tuntuu hyvältä kun se aika koittaa!
En tiedä oliko tämä parasketju tälle viestille. Modet siirtäköön jos ei.