Media hehkuttanut tätä Laamasta Suomen Paul Pottsina. Ja täytyy myöntää, että oikeassa olivat. Hän on nimenomaan SUOMEN Paul Potts.
Tämän paremmin tätä ei voi sanoa, täysin samaa mieltä. Laamanen osaa laulaa, sitä ei käy kieltäminen, mutta oli toi hurmos ja yliarvosanat yliampuvaa settiä ja pahasti. "Raise Me Up" on sellainen biisi nousukohtineen, että jos osaa laulaa, tolla biisillä saa monen kyynelehtimään. Jotenkin sellainen tunne, että seuraavalla kerralla Laamanen vetää jonkun tasapaksun slovarin ja kaikki ihmettelevät, että mihin se "hurmos" katosi. Näkyi muuten yleisössä se perus suomalainen jäykkyys. Jos biisi ja esitys saa ihmisen hurmokseen, suomalainen ensin jäykästi nousee seisomaan, katsoo muutaman kerran ympärilleen ja sitten istuu nolona takaisin penkkiin. Toista se on ulkomailla, katsokaa vaikka tosiaan esim. toi Pottsin karsintaesitys YouTubesta.
Kaiken kaikkiaan tämän päiväisen jakson katsominen oli taas kerran osastoa "paremminkin olisi voinut tuon tunnin elämästään tuhlata". Kyllähän siellä on paljon erikoisosaamista, itse kun en osaa mitään, mutta miksi kaikkea leimaa juuri tuo suomalaisuus? Jäykkää, virheitä tulee ja ne näkyy ja kuuluu... Salibandykaveri oli aika huikee taituri. Kun allekirjoittanut ei osaa edes sitä perusveiviä, ei pysty ymmärtämään miten helvetissä se pallo pysyy jollain lavassa vaikka heittää volttia lavalla. Mutta Talentin finaaliin saatikka sitten voittoon asti tolla jutulla? Mihin unohtui se kriteeri "tulisiko yleisö tätä katsomaan ja maksaisi vieläpä lipun hinnan siitä"?
Kuitenkin ohjelman suurin heikkous on tämä tuomaritrio. Mitä helvettiä Jaana "alkoholisti-Maarit" Saarinen tekee tuolla? Ståhl menee juuri ja juuri, lasiäijä puhuu asiaa ja on hyvin mukana, mutta Saarinen? Ei ymmärrä. Jos ulkomailla näiden talenttikisojen parhainta antia ovat suora palaute ja tuomareiden väliset väittelyt jatkoonpääsyistä, Suomen tuomaritrio on kuin Maikkarin Hockey Nightin "Koffin parhaat paikat". Ollaan esillä muusta yleisöstä, saadaan puhua mikrofooniin, mutta itse ohjelmalle ei ole mitään annettavaa. Esim. sille vaalealle venakolle olisi voinut sanoa, että se, että vetää verhokangasta 20 metriä vartalonsa ympärille ja tulee lavalle heiluttamaan sitä, ei ole talenttia. "Tämä ei vaan ole mun formaatti", blondi heitti esityksen jälkeen. No ei todellakaan, rehellista puhetta, vaikka tuskin tarkoitti sitä niin miten minä sen halusin ymmärtää.
Ai joo ja se 13-vuotias Michael Jackson imitaattori? Tuli mieleen allekirjoittaneen ala-asteen ajan limudiscot jossa puolet koulun pojista yritti hurmata friidut samalla tanssilla kuin tämä 13-vuotias tänään esitti. Tosin sillä erotuksella, että meillä ala-asteella se toimi paremmin eikä esityksen jälkeen väännetty kyyneliä. Päin vastoin ; )