Ota musta taksi!
Jep, yleensähän taksikuskit/reissut on mukavia. Jos ollaan ns. miesten kesken liikkeellä ihastellaan tietenkin kilpaa taksiauton ominaisuuksia ja turbomoottorin vahvaa vääntömomenttia, jos taas kuljettaja on nainen ovat jutut jotain muuta. Työkeikkoja lukuunottamatta taksimatkat sujuvat melkeinpä aina vähintäänkin liikuttuneessa tilassa, joten juttujen taso voi olla kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yhden kerran olen joutunut epämiellyttävään tilanteeseen taksissa, sekin oli Etelä-Koreassa, Inhceonin (Soul) kansainväliseltä lentokentältä hotelliin, jonka nimeä en enää muista. Yhtiömme paikallisen agentin kanssa juttelimme ennen matkaa ja hän opasti että ota sitten ehdottomasti musta taksi, selviät paljon vähemmällä. Niin, meikäläinen tulee rojuineen ulos terminaalista helvetilliseen hässäkään varmaan 24 tuntia valvoneena (en useinkaan pysty nukkumaan lentokoneessa) ja aivan lopussa kaikista sählingeistä maahantuloselvityksien ja muiden jälkeen, edessä on noin 30 Prisman parkkipaikan kokoinen sekamelska tuntematonta kieltä puhuvia pieniä ihmisiä ja satoja autoja... monenvärisiä. Taksit on tietenkin bussikaistojen (niitä oli monta) takana, lähdin raahaamaan kantamuksiani epätoivoisesti kun joku suhari huikkaa minua bussikaistan reunalta, Taxi, Sir? Puhuja kuljetti helvetin huonokuntoista SINISTÄ taksia, enpä minä raukka sitä väriä sitten enää katsellut. Kamat takaluukkuun ja baanalle, ojensin käsittämättömiä merkkejä sisältäneen lapun taskustani kuskille ja sitten mentiin. 45 minuutin ajon kuluttua olin jo muistanut mitä niistä takseista silloin puhuttiin ja huomasin olevani väärässä paikassa. Eipä sieltä poiskaan päässyt. Reilun tunnin ajomatkan jälkeen suhari pysähtyy odottamatta kadunkulmaan, money, Sir... mitä vittua, hotellia ei näy missään. Erittäin heikolla sanavarastolla kuski väittää hotellin olevan parin korttelin takana, mutta että maksu pitää suorittaa nyt. Eipä kai, tarjosin yhtiön luottokorttia... not possible. Onneksi olin vaihtanut vähäsen reilummin käteistä ja ne riittivät 100 000 WON:in huikeaan palkkioon, kuittia tingatessani sain jonkun pizzapaikan (luulisin niin) muistilappuun kirjoitetun sotkun, sisältäen luvun 100 000, no sehän riittää työnantajalle jotta sain omani pois. Sitten jatkettiin lopulta hotellille, paikkakin oli ihan oikea. Lähtöpäivänä sama reissu maksoi ilmastoidussa mustassa tummilla laseilla varustetussa Mercedeksessä 30 000 WON:ia, matka-aika alle puoli tuntia. Siinä vietiin meikäläistä kuin pässiä narussa. Muistelisin että se 100 000 WON:ia olisi ollut noin satasen luokkaa egeissä, joten eihän se nyt tunnin kyydistä paljon ole, mutta mielestäni taksimatkailu oli siellä melkoisesti edukkaampaa kuin Suomessa.
OTA MUSTA TAKSI!
