Olen tässä lueskellut tapausta Miettinen-Rautee sivuavia ketjuja, joissa näkökulmia riittää ripakopallisen verran. Lisäksi katselin mainioista KerhoNetistä taklauksen tai itse asiassa törmäyksen, sillä itse en voi pitää Miettisen toimintaa mitenkään taklauksena. Tästä syystä ajattelin avata vielä yhden ketjun, jossa on sinällään tarkoituksena unohtaa tämä tapaus ja siihen liittyvät hassut episodit, mutta käyttää tapausta esimerkkinä paljon puhuttavista asioista kuten taklaus ja taklauksen vastaanottaminen.
Tapaushan menee niin, että
1. Rautee kuljettaa kiekkoa avojäällä omalla alueella kohti hyökkäyspäätyä.
2. Eli tällöin Rauteeta saa selvästi taklata, koska on kiekollinen pelaaja.
3. Miettinen on karvaamassa hyökkäyssinisen paikkeilla.
4. Rauteen lähestyessä Miettinen alkaa liikkua omaan hyökkäyssuuntaansa kohti Rauteeta siten, että liikkuu samalla itsestään katsoen vasemmalle.
5. Ilmeisesti tässä vaiheessa Miettinen päätti ottaa kontaktin Rauteeseen, eikä vain ohjata tätä tai peittää syöttöä. Muuten Miettisen liikettä on vaikea ymmärtää.
6. Rautee alkaa myös kääntyä omassa hyökkäyssuunnassaan vasemmalle, eli päinvastaiseen suuntaan kuin Miettinen, välttääkseen kiekonmenetyksen/taklauksen/törmäyksen.
7. Miettinen jatkaa omalla linjallaan ja pelaajien jalat osuvat yhteen.
8. Rautee kierii jäässä, kamppeet lentävät ja peli poikki.
Mielestäni jääkiekkosääntöjen perusteella Rautee ei tee mitään sääntöjen vastaista ennen kohtaa 8. Tällöin voidaan kysyä onko kyseessä filmaaminen, joka voidan tulkita esim. pelin tahalliseksi viivyttämiseksi tai epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi. Tällöin siis pitäisi pystyä vertaamaan aiheutunutta vammaa ja reaktiota toisiinsa. Tämä on melko mahdotonta, eikä edes mitenkään relevantti aiheen kannalta, joten jätetään se aihe tähän.
Sitten Miettisen toiminta. Miettinen päättää suorittaa taklauksen. Taklattaessa vastustajaa pitää osua joko perskannikalla tai olkapäällä. Lisäksi perskannikan tai olkapään korkeutta ei saa muuttaa joko polvia koukistamalla, jalkoja ojentamalla, kumartamalla tai hyppäämällä. Näillä säännöillä halutaan puhtaasti suojella sekä taklaajaa että taklattavaa vakavilta loukkaantumisilta. Faktisesti Miettinen ei osu sen paremmin persposkella kuin olkapäälläkään Rauteeta, vaan pelaajien jalat osuvat yhteen. Mielestäni selvästi rangaistuksen paikka.
Seuraavaksi taklattavan vastuu. Mielestäni kaikkiaan melko omituinen termi. Ymmärrän jotenkin sen merkitystä oltaessa laidan vieressä, jolloin ei ikinä saa kääntää selkäänsä kentälle päin. Ainoa ongelma on vain se, että kenttä tarkoittaa tässä periaatteessa 270 asteen kulmaa, joten aina on jotenkin selkä kentälle päin ja periaatteessa aina joku voi ajaa selästä. Tietysti tässä pitää ymmärää niin, että ei käännetä selkää sinne ”oletussuuntaan” päin. Oletussuunnalla tarkoitan sitä, mistä taklaaja tulee kaikkien suurimalla todennäköisyydellä. Nyt takaisin esimerkkitapaus Miettinen-Rauteeseen. Rautee lähtee liikkumaan vasemmalle välttätääkseen uhkaavan kiekonmenetyksen ja törmäyksen. Mielestäni Rauteella on tähän täysi oikeus ja hänen tulee tehdä nimenomaan näin. Muutenhan jääkiekossa ei voisi enää harhauttaa tai kiertää ketään. Pitäisikö kiertää kaikki kaarrokset, ei tunnu hyvältä. Vastaavasti fudiksessa voitaisiin luopua vapaapotkusta/rankkarista myöhästyneen taklauksen tapauksessa, jos pallo oli jollakin ajanhetkellä ennen taklausta taklauslinjalla, ei tunnu myöskään tämä hyvältä idealta.
Mitä Miettisen olisi sitten pitänyt tehdä? Sillä hetkellä kun pelaaja tekee päätöksen taklata, hänen pitää olla sellaisessa asemassa, että se on realistisesti mahdollista. Tavallaan tämä vaatii sitä, että 1) kiekollinen pelaaja on ollut varomaton, (esim jo ennalta huonossa tasapainossa, omat ja vastustajan pelaajat rajoittavat mahdollisia luistelulinjoja, jne) ja ajautunut kiekottomaan nähdeen sopivaan asemaan tai sitten 2) kiekoton pelaajaa suorittaa liikkeen, jolla hän pääsee taklausasemaan. Jälkimmäinen tapaus on taklaajan kannalta huomattavasti vaikeampi. Jos taklaaja kaikesta huolimatta lähtee hakemaan taklausta tapauksessa 2), hänen tulee olla erityisen valpas kaiken aikaa ennen osumaa, koska vastustajalla ei mitään rajoitetta muuttaa omaa luistelulinjaansa, eikä kiekollisista pelaaja voida mitenkään pakottaa luistelemaan päin toisen persettä tai olkapäätä ehdoin tahdoin. Jos kiekollinen tekee liikkeen, taklaajan tulee pystyä vastaamaan tähän liikkeeseen, joko väistämällä kontaktitilanne tai hollaamalla itsensä uuteen asemaan, jossa syntyy puhdas taklaus. Väistämistapaus tarkoittaa tietysti sitä, että kiekollinen voitti kiekottoman haasteen ja seurauksena saattaa olla esim. ylivoimahyökkäys. Vastaavasti puhdas osuma saattaa päästää taklaajan vastaavaan ylivoimahyökkäykseen. Tapauksessa 1) taklaajan tulee olla edelleen yhtä valpas, mutta vastustajalla ei ole mahdollista tehdä yhtä paljon väistöliikkeitä, koska hän on ikäänkuin juna raiteilla, jolloin todennäköisyys hyvään ja puhtaaseen osumaan on paljon korkeampi. Esimerkkitapauksessa Miettinen ilmeisesti päätti viedä taklauksen loppuun tai ainakin epäonnistui viime hetken väistöyrityksessään ja kontakti oli epäpuhdas.Edelleen mielestäni selvääkin selvempi jäähy.
Omien kokemusten ja lukemattomien nähtyjen jääkiekko-otteluiden kokemuksella voisin sanoa, että taklaukseen kannattaa lähteä vain edellä esitetyssä tapauksessa 1). Taklaajan pitäisi päästä liikkumaan suorakulmaisessa linjassa kiekolliseen nähden. Tällöin hyvä osuma on todennäköinen ja luultavasti taklaaja ei edes välttämättä horjahda, entisen kiekollisen pelaajan lentäessä komeassa kaaressa jäähän. Esimerkkitapuksen kaltainen tilanne, jossa pelaajien naamat ovat lähes vastakkain on sen sijaan taklaajan kannalta lähes toivoton tilanne. Seuraus on todennäköisesti täydellinen huti tai epäpuhdasosuma, josta seuraa joka tapauksessa iso rangaistus ja pelikielto. Riskin ottamisessa ei ole mielestäni mitään järkeä.
Jos joku pitää esimerkkitapausta puhtaana taklauksena, niin kuin ilmeisesti SM-liiga jossain määrin pitää, voin jopa ymmärtää tämän mahdollisen loukkaantumisen merkityksen pelikielto määritellessä. Muutenhan ajatus on täysin absurdi. Edelleen puheilla, että halutaan sallia kova peli SM-liigassa ja tällä esimerkkitaklauksella ei ole mitään tekemistä keskenään. Tälläiset taklaukset pitää karsia kovalla kädellä pois. Mielummin sitten kontaktitonta peliä kuin tälläisiä ”törmäyksiä”, joissa panoksena saattaa olla kummankin pelaajan loppuelämän liikuntakyky. Ei joka vaihdossa voi taklata, vaan sitä paikkaa pitää kytätä ja joka kertaa muistaa ennen taklausta, onko tämä liian vaikea yritys vai riittääkö minun taidot tekemään tästä sääntöjen mukaisen pommin.
Tapaushan menee niin, että
1. Rautee kuljettaa kiekkoa avojäällä omalla alueella kohti hyökkäyspäätyä.
2. Eli tällöin Rauteeta saa selvästi taklata, koska on kiekollinen pelaaja.
3. Miettinen on karvaamassa hyökkäyssinisen paikkeilla.
4. Rauteen lähestyessä Miettinen alkaa liikkua omaan hyökkäyssuuntaansa kohti Rauteeta siten, että liikkuu samalla itsestään katsoen vasemmalle.
5. Ilmeisesti tässä vaiheessa Miettinen päätti ottaa kontaktin Rauteeseen, eikä vain ohjata tätä tai peittää syöttöä. Muuten Miettisen liikettä on vaikea ymmärtää.
6. Rautee alkaa myös kääntyä omassa hyökkäyssuunnassaan vasemmalle, eli päinvastaiseen suuntaan kuin Miettinen, välttääkseen kiekonmenetyksen/taklauksen/törmäyksen.
7. Miettinen jatkaa omalla linjallaan ja pelaajien jalat osuvat yhteen.
8. Rautee kierii jäässä, kamppeet lentävät ja peli poikki.
Mielestäni jääkiekkosääntöjen perusteella Rautee ei tee mitään sääntöjen vastaista ennen kohtaa 8. Tällöin voidaan kysyä onko kyseessä filmaaminen, joka voidan tulkita esim. pelin tahalliseksi viivyttämiseksi tai epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi. Tällöin siis pitäisi pystyä vertaamaan aiheutunutta vammaa ja reaktiota toisiinsa. Tämä on melko mahdotonta, eikä edes mitenkään relevantti aiheen kannalta, joten jätetään se aihe tähän.
Sitten Miettisen toiminta. Miettinen päättää suorittaa taklauksen. Taklattaessa vastustajaa pitää osua joko perskannikalla tai olkapäällä. Lisäksi perskannikan tai olkapään korkeutta ei saa muuttaa joko polvia koukistamalla, jalkoja ojentamalla, kumartamalla tai hyppäämällä. Näillä säännöillä halutaan puhtaasti suojella sekä taklaajaa että taklattavaa vakavilta loukkaantumisilta. Faktisesti Miettinen ei osu sen paremmin persposkella kuin olkapäälläkään Rauteeta, vaan pelaajien jalat osuvat yhteen. Mielestäni selvästi rangaistuksen paikka.
Seuraavaksi taklattavan vastuu. Mielestäni kaikkiaan melko omituinen termi. Ymmärrän jotenkin sen merkitystä oltaessa laidan vieressä, jolloin ei ikinä saa kääntää selkäänsä kentälle päin. Ainoa ongelma on vain se, että kenttä tarkoittaa tässä periaatteessa 270 asteen kulmaa, joten aina on jotenkin selkä kentälle päin ja periaatteessa aina joku voi ajaa selästä. Tietysti tässä pitää ymmärää niin, että ei käännetä selkää sinne ”oletussuuntaan” päin. Oletussuunnalla tarkoitan sitä, mistä taklaaja tulee kaikkien suurimalla todennäköisyydellä. Nyt takaisin esimerkkitapaus Miettinen-Rauteeseen. Rautee lähtee liikkumaan vasemmalle välttätääkseen uhkaavan kiekonmenetyksen ja törmäyksen. Mielestäni Rauteella on tähän täysi oikeus ja hänen tulee tehdä nimenomaan näin. Muutenhan jääkiekossa ei voisi enää harhauttaa tai kiertää ketään. Pitäisikö kiertää kaikki kaarrokset, ei tunnu hyvältä. Vastaavasti fudiksessa voitaisiin luopua vapaapotkusta/rankkarista myöhästyneen taklauksen tapauksessa, jos pallo oli jollakin ajanhetkellä ennen taklausta taklauslinjalla, ei tunnu myöskään tämä hyvältä idealta.
Mitä Miettisen olisi sitten pitänyt tehdä? Sillä hetkellä kun pelaaja tekee päätöksen taklata, hänen pitää olla sellaisessa asemassa, että se on realistisesti mahdollista. Tavallaan tämä vaatii sitä, että 1) kiekollinen pelaaja on ollut varomaton, (esim jo ennalta huonossa tasapainossa, omat ja vastustajan pelaajat rajoittavat mahdollisia luistelulinjoja, jne) ja ajautunut kiekottomaan nähdeen sopivaan asemaan tai sitten 2) kiekoton pelaajaa suorittaa liikkeen, jolla hän pääsee taklausasemaan. Jälkimmäinen tapaus on taklaajan kannalta huomattavasti vaikeampi. Jos taklaaja kaikesta huolimatta lähtee hakemaan taklausta tapauksessa 2), hänen tulee olla erityisen valpas kaiken aikaa ennen osumaa, koska vastustajalla ei mitään rajoitetta muuttaa omaa luistelulinjaansa, eikä kiekollisista pelaaja voida mitenkään pakottaa luistelemaan päin toisen persettä tai olkapäätä ehdoin tahdoin. Jos kiekollinen tekee liikkeen, taklaajan tulee pystyä vastaamaan tähän liikkeeseen, joko väistämällä kontaktitilanne tai hollaamalla itsensä uuteen asemaan, jossa syntyy puhdas taklaus. Väistämistapaus tarkoittaa tietysti sitä, että kiekollinen voitti kiekottoman haasteen ja seurauksena saattaa olla esim. ylivoimahyökkäys. Vastaavasti puhdas osuma saattaa päästää taklaajan vastaavaan ylivoimahyökkäykseen. Tapauksessa 1) taklaajan tulee olla edelleen yhtä valpas, mutta vastustajalla ei ole mahdollista tehdä yhtä paljon väistöliikkeitä, koska hän on ikäänkuin juna raiteilla, jolloin todennäköisyys hyvään ja puhtaaseen osumaan on paljon korkeampi. Esimerkkitapauksessa Miettinen ilmeisesti päätti viedä taklauksen loppuun tai ainakin epäonnistui viime hetken väistöyrityksessään ja kontakti oli epäpuhdas.Edelleen mielestäni selvääkin selvempi jäähy.
Omien kokemusten ja lukemattomien nähtyjen jääkiekko-otteluiden kokemuksella voisin sanoa, että taklaukseen kannattaa lähteä vain edellä esitetyssä tapauksessa 1). Taklaajan pitäisi päästä liikkumaan suorakulmaisessa linjassa kiekolliseen nähden. Tällöin hyvä osuma on todennäköinen ja luultavasti taklaaja ei edes välttämättä horjahda, entisen kiekollisen pelaajan lentäessä komeassa kaaressa jäähän. Esimerkkitapuksen kaltainen tilanne, jossa pelaajien naamat ovat lähes vastakkain on sen sijaan taklaajan kannalta lähes toivoton tilanne. Seuraus on todennäköisesti täydellinen huti tai epäpuhdasosuma, josta seuraa joka tapauksessa iso rangaistus ja pelikielto. Riskin ottamisessa ei ole mielestäni mitään järkeä.
Jos joku pitää esimerkkitapausta puhtaana taklauksena, niin kuin ilmeisesti SM-liiga jossain määrin pitää, voin jopa ymmärtää tämän mahdollisen loukkaantumisen merkityksen pelikielto määritellessä. Muutenhan ajatus on täysin absurdi. Edelleen puheilla, että halutaan sallia kova peli SM-liigassa ja tällä esimerkkitaklauksella ei ole mitään tekemistä keskenään. Tälläiset taklaukset pitää karsia kovalla kädellä pois. Mielummin sitten kontaktitonta peliä kuin tälläisiä ”törmäyksiä”, joissa panoksena saattaa olla kummankin pelaajan loppuelämän liikuntakyky. Ei joka vaihdossa voi taklata, vaan sitä paikkaa pitää kytätä ja joka kertaa muistaa ennen taklausta, onko tämä liian vaikea yritys vai riittääkö minun taidot tekemään tästä sääntöjen mukaisen pommin.