Taikauskoinen "fanittaminen"

[Baroun]

Paljon on aina puhetta pelaajien taikauskoisuudesta kauden aikana. Kuka pukee vasemman puolen ensimmäisenä, kuka vaihtaa erkat lapaan erätauoilla. Ehkä legendaarisempana Kiben saama kolikko Veeti pojaltaan.

Nyt haluaisin kuulla onko muilla faneilla taikauskoisia piirteitä? Voisin kertoa muutaman esimerkin omalta kohdalta, jotka nyttemmin kuulostavat ihan äärettömän tyhmältä.

Elettiin vuotta 2011 ja ensimmäinen paikallinen play-off sarja oli käynnistynyt. Meikäläisellä alkanut "viikset" ja "parta" pikkuisen jopa kasvamaan, joten ajattelin kasvattaa perinteisen poffi parran. Noh, IFK hävii ekan pelin: "ajattelin ei perkele, kun kävi pulla narreilla". No IFK häviää myös toisen pelin, jonka jälkeen funtsi, että: "Perkele pakko olla näiden amiksien vika, nyt ne lähtee", jonka jälkeen IFK voitti! No siinä sitten siloposkena katottiin seuraavat pelit, jonka jälkeen oli vuorossa Game 7. Olin aivan paskat housussa koko päivän ja olin lähdössä peliin. päätin tunnustaa väriä ja kävelläpunaisia päin aina liikenne valoissa. Autot tööttäili ihan saatanasti ja muutama vaaratilanne tuli Manskulla, kun meikäläinen hyppii sporien, bussien ja autojen seassa. Vihreillä ei voinut mennä, koska tämähän on ollut narrien väri aikoinaan.
No IFK voitti ja arvelen tällä olevan syy IFK mestaruuteen. Siis sillä, että ajelin amikseni ja painelin punaisia päin keskella stadin ydintä.

Seuraavana vuona kokeilin samaa, kun IFK oli häviöllä 0-2 ottelu voitoissa. Petu tuli kuitenkin tässä kohtaa vastaan eikä mun sheivaaminen enää auttanut.

Muitakin ihan helvetin typeriä (hyviä) juttuja löytyy, mutta nämä siis viime vuosilta.

Kertokaahan ihmiset onko teillä jotain sekopäisiä tapoja, jonka uskotte vaikuttavan suosikkijoukkoeenne voittoon!

 

[Realcowboy]

Reilut 11 vuotta unten mailla.

 

[Baroun]

Reilut 11 vuotta unten mailla.

Oraid, no modet poistakoon , jos haluaa!

 

[ernestipotsi]

Ei nyt varsinaisesti taikauskoista fanittamista, mutta jokaisessa lätkämatsissa "uskon" ottelun ensimmäisen aloituksen voittaneen jengin voittavan koko matsin.

 

[asyouwere]

Vehasen Peten nollapelistä on tullut kaveripiirissäni jonkinasteinen vitsi, pitkän aikaa oli niin että jos joku meni sen mahdollisuudesta puhumaan niin siitä "jinxaamisesta" sai kyllä aina palautetta. Nyt kuitenkin viimeiset pari kuukautta ollaan koitettu täysin päinvastaista taktiikkaa, eli aina ennen peliä joku muistaa mainita että "Pete torjuu muuten nollan tänään", niin jos se sitten yllättäen torjuisikin kun se on niin vahvasti jinxattu.

Vehanen muuten torjuu kauden ensimmäisen nollapelinsä perjantaina Jyväskylässä.

Henkilökohtaisesti olen jonkun verran taikauskoinen. Esimerkiksi, kuuntelen usein radiosta Lukon vierasmatseja mutta jos en ole kuunnellut alusta asti ja Lukko sattuu johtamaan siinä vaiheessa kun satun radion ääreen, niin en voi laittaa radiota siinä pelossa että pilaisin Lukon momentumin.

Rankkarikisoissa en nykyään enää koskaan katso vastustajan yrityksiä, koska Lukko sattui tällä kaudella voittamaan ensimmäisen rankkarikisansa juuri silloin kun päätin etten katso kuin omien yritykset.

Olisi näitä varmaan lisääkin, mutta ei juuri nyt tule mieleen.

 

[Lunatico]

90-luvun puolivälin jälkeen Jokerit dominoi liigaa miten tahtoi. Muistan yhden kevään kun Jokerit voitti kaikki poffipelit häviämättä kertaakaan. Tämä johtui vain ja ainoastaan siitä, että koko kauden ajan olin pitänyt Janeckyn paitaa päällä kun Jokereilla peli telkkarissa ja aina voittivat. Joten taikauskoisena luonnollisesti poffeissa pidin Oton paitaa päällä kun Jokerit pelasi tv-kameroiden edessä.

Olen muuten tuota kokeillut ihan 2010-luvullakin, tosin heikolla menestyksellä.

 

[Andji]

Minähän en itseäni pidä taikauskoisena, mutta tänä keväänä oli toisin. Kaikki Lukon pudotuspeliottelut, jotka katsoin televisiosta toiseen välieräotteluun asti, päättyivät Lukon häviöön. Huomasin tämän onneksi jo puolivälieräsarjassa Jokereita vastaan. Game 6:een mennessä Lukko oli siis voittanut viisi sellaista matsia, joita en ollut katsonut, ja hävinnyt kolme sellaista, jotka olin katsonut. Fiksuna miehenä päätin tietenkin olla katsomatta tuon Game 6:n. No, Lukko tietenkin voitti sen, koska minä.

Välierissä sitten sama näytti toistuvan. Kaksi ensimmäistä katsoin, koska ajattelin, että ei se nyt siitä ole kiinni. Kahden jatkoerätappion jälkeen tuli kuitenkin mieleen, että "jos se nyt kuitenkin on siitä kiinni..." Kolmatta välierää en katsonut, ja... eihän se ollut siitä kiinni. Neljännen pystyi sitten taas hyvällä omallatunnolla katsomaan ja turpaanhan siinäkin tuli.

Aion muuten katsoa perjantaisen pronssimatsin, ellei joku maksa minulle sen katsomattajättämisestä. Yhtään voitokasta play-off-matsia en ole siis tänä keväänä vielä katsonut televisiosta (tai paikan päällä).

 

[Evil]

Ei nyt varsinaisesti taikauskoista fanittamista, mutta jokaisessa lätkämatsissa "uskon" ottelun ensimmäisen aloituksen voittaneen jengin voittavan koko matsin.

Oletko ollut useammin oikeassa vai väärässä?

 

[Pordinard]

Ennen jokaista playoff-peliä täytyy kuunnella kertaalleen Lionel Richien Tonight Will Be Alright. Muissa yhteyksissä tuota ei tulekaan kuultua.

 

[Bruno]

Ekana tulee mieleen tämä taikauskoisuus, ettei veskarin nollapelistä saa puhua matsin aikana. Muistuu mieleen muutamakin tapaus HIFK-fanikatsomosta, kun joku on möläyttänyt: "Enää kahdeksan minuuttia nollaan tai tästä tulee Lundellille/vapaavalintainen IFK-veskari nollapeli.
Mulla itselläni on esimerkiksi eri kaulaliinat koti- ja vieraspeleihin enkä koskaan ennen kotimatsia kuuntele mitään IFK-aiheista musaa. Maalibiisiä, sisääntulobiisiä jne.

Nuorempana uskoin myös radion sulkemisen auttavan IFK:ta. Eli jos IFK johti maalilla, kun oli vajaa kymmenen minuuttia jäljellä, niin radio kiinni ja peitto korviin ja voitto tulee. Se usko jäi kyllä nuoruuteen.

 

[kaizu]

Ihan hauska aihe, itselläni lähimpänä tällaista rituaalia on Guns n' Rosesin kappale Nightrain. Tapa alkoi ennen kolmatta puolivälierää keväällä -92 jolloin satuin kuuntelemaan tämän biisin viimeisenä ennen tv peliä, jonka IFK voitti. Tästä eteenpäin tämä oli ns. Playoff-biisi, jonka myöhemmin soitin aina autossa ensimmäisenä, kun ajoin playoff-kotipeliin. Aikanaan meni vuosia, jolloin en kuullut tätä kappaletta muulloin, jos se tuli radiosta, vaihdoin kanavaa.

Jossain vaiheessa toi tapa vain jäi ja IFKn playoff-menestystä ajatellen, ei siinä mitään taikaa ikinä ollutkaan, mutta varmaan loppuelämäni ajattelen IFKn playoffeja kun tuon biisin loistava alkuriffi alkaa soimaan.

Barounille tunnustusta tuosta värin tunnustamisesta liikenteessä tuona kyseisenä päivänä. Ehkä hieman typerää, mutta muistan hyvin kyseisen maanantain ja ymmärrän, että silloin oli kaikki keinot käytössä. Myös Nightrain.

 

[ernestipotsi]

Oletko ollut useammin oikeassa vai väärässä?

Ei mitään hajua. En ole muuten mitenkään taikauskoinen, vaan ennemminkin jopa kyynisen rationaalinen ihminen. Pelin ensimmäinen aloitus tuntuu vain jotenkin hyvältä paikalta tsempata itsensä fanitusmoodiin heti matsin alusta lähtien. Menettelin muuten ihan samoin omissa peleissäni. Vaikken mikään huippulahjakkuus ole koskaan missään lajissa oikein ollut niin silti esim koriksessa avausheitto piti aina ottaa aivan tosissaan. Varmasti olisin näin tehnyt lätkässäkin mikäli sitä olisin joskus itse harrastanut.

 

[Lawless]

Itse olen hyvin vahvasti siinä uskossa, että matseja ei taikatempuilla voiteta. Tosin kyllä joskus nuorempana tuli ajoittain ajateltua toisin, mutta muistaakseni nuo olivat vain ajatuksia, eli mitään taikatemppuyrityksiä en tullut kokeilleeksi. Ovathan nuo taikauskotemput joskus ihan hauskoja juttuja sinänsä. Hieno biisi tuo Nightrain.

 

[Surukuku]

Ei nyt varsinaisesti taikauskoista fanittamista, mutta jokaisessa lätkämatsissa "uskon" ottelun ensimmäisen aloituksen voittaneen jengin voittavan koko matsin.

Minulla tämä taikausko kiteytyy kolmannen erän ensimmäisen aloituksen voittajaan.
Sanonta kuuluu: "Paljon on tullut korville, mutta paljon on tullut pi--uakin" ja tätä mukaillen voin kuvata menestystäni ennustajana ko. indikaattorin mukaan.
Herkullisin paikka "tietää" oli, kun paljastin ottelun voittajan kolmannen erän alussa Naganon Suomen puolivälierässä Ruotsia vastaan (tulos 2-1).
Joskus on jopa lähes mennyt telkku kiukkuisesti kiinni, kun olen hairahtunut uskomaan tuohon enteeseen ihan liiallisesti ja suosikkijoukkueeni on hävinnyt ko. aloituksen.

 

[Värilasiton]

Mulla ei mitään pitkää historiaa sinänsä varsinaisessa fanittamisessa ole, mutta täällä jatkoajalla huomasin, että mitä pessimistisemmän arvion tulevasta ottelusta tuonne otteluketjufoorumiin kirjoitin ennen matsia, sitä todennäköisemmin TPS voitti, tosin sekin meni kyllä loppukaudesta ihan pipariksi ja kokeilin yltiöpositiivisiä ennakoitakin välillä kirjoitella, eikä nekään toimineet. Yhdessä vaiheessa mitä vähemmän uskoin ja odotin mahdollista voittoa, sitä todennäköisemmin se oikeasti tuli.

Tuo nollapelijuttu on kyllä paha, viime kaudella joissain peleissä kun TPS:llä meni hyvin niin ihan riitti lyhyt ajatus mielessä siitä, että nythän Engren vois pitää melkeen nollat kun menee näin hyvin. Minuutti siitä ja omissa soi, useamman kerran. Ei saisi 0-peli käydä ollenkaan mielessä, niin voisi olla jotain toivoa.

 

[Alfred E Neuman]

...Joskus on jopa lähes mennyt telkku kiukkuisesti kiinni, kun olen hairahtunut uskomaan tuohon enteeseen ihan liiallisesti ja suosikkijoukkueeni on hävinnyt ko. aloituksen.

Mistä pääsee seuraamaan Sanaan Seppojen otteluita ja ylipäätänsä Jemenin jääkiekkoa? No ehe ehe..

Joo, onhan noita uskomuksia itellänikin ollut joitakin. Ennen ottelua juon kupillisen kahvia aina samasta mukista ja muuta pientä, mutta kun ne ei ikinä oo paria kolmea ottelua pidemmälle toiminut niin nykysin ei ole mitään.

Tosin playoff partaa oon tässä kasvatellut. Senkin enemmän laiskuuttani, kuin taikauskosta, mutta kuitenkin.

 

[penkinlämmittäjä]

Joskus ajalla ennen JYPin menestystä tuntui omissa kolisevan joka kerta viiden sekunnin sisään Taistele Jyppi-huutojen alkamisesta. Sitä tuli aina kirottua hallilla, että kohta soi.

 

[Noitarumpu]

En ole taikauskoinen fanittaja, tai sanotaan vaikka, etten anna periksi moiselle. Syy: en näkisi matseja! Sillä yhdessä vaiheessa, kun kuuntelin nettiradiota, meni aina niin, että kun menin hetkeksi muualle, niin Kärpät maalasi välittömästi, mutta kun jäin kuuntelemaan, niin eiköhän vastustaja mennyt johtoon. Oikein pelotti kuunnella ja välillä katsoakin=) Nyt tuntuu, että kohtalo tasaa kyllä tilit, joten antaa mennä vaan.

 

[Barcelona]

Pakko tunnustaa että pari löytyy:

- Jos menen katsomaan lätkämatsia yksin paikan päälle niin Blues varmasti häviää. Siksi olenkin viimeksi käynyt katsomassa yksin lätkämatsia kaudella 2009-10 jolloin olin todistamassa sitä kun joku sarjajumboista vei Bluesin "varmat" pisteet kotiin.

- Paras tapa taata Leijonille tappio semi-finaaleissa on selkeesti kasata kisastudio parin sählykaverin kanssa. Muistan kun naureskeltiin tälle asialle ennen Vancouverin olympialaisten Suomi - Usa matsia. Siinä vaiheessa kun illan isäntä oli saanut kaikki suurella vaivalla tekemänsä herkut olohuoneen pöytään tarjolle niin peli olikin jo 0 - 4.

 

[Kumielvis]

En muista Suomen ikinä voittaneen matsia jos äitini on sitä sattonut televisiosta katsomaan. Koskaan. Nykyään omillaan asuessa ei enää niin vaikuta mutta pienenä piti äiti aina häätää pois olohuoneesta matsin ajaksi.

 

[JofaPlayer]

Hauskoja rituaaleja monella täällä. Ite täytyy kyllä todeta etten valitettavasti ole aivan yhtä taikauskoinen kuin monet täällä, mutta kyllä multakin pari kikkaa löytyy.

Jokerit voittavat lähes poikkeuksetta aina, kun eräs ystäväni tulee paikanpäälle seuraamaan matsia, kaudessa ehkä keskimäärin 3-5 kertaa. Varsinkin juuri ne playoffpelit joihin on tullut mukana, niin Jokerit on vienyt! Sama toimi tänäkin keväänä game 5:ssa kun Jokerit kirivät puolivälieräsarjan tilanteeseen 2-3 kotihallissaan.

Sitten taas varma häviön merkki on jos tulen otteluun pari minuuttia myöhässä. Myöhästymisiä tulee ehkäpä 1-2 per kausi mutta tuntuu että Jokerit häviävät nämä ottelut poikkeuksetta. Myös Jokerikaulahuivin unohtaminen kotiin on yleensä paha merkki.

 

[Hawk #22]

Jonkin verran löytyy minultakin noita rituaaleja Blackhawksin pelejä katsellessa, ja niistä on aina pakko pitää tiukasti kiinni.

Ensinnäkin pelipaita pitää aina olla päällä kun kiekko putoaa jäähän, ja pelipaidan alla täytyy olla pitkähihainen paita. Tällä kaudella varsinkin huomasi tuon pitkähihaisen merkityksen, kun Hawksien ensimmäinen tappio tuli juuri siinä pelissä kun olin laittanut pelkän t-paidan pelipaidan alle.

Toinen rituaali liitty oikeastaan myöskin pelipaitaan, sillä paitaa ei saa myöskään riisua kuin vasta tunti ottelun jälkeen. Tällä varmistetaan hyvä peli myös seuraavana yönä, joten jatkuvuuden kannalta tämä rituaali on hyvin tärkeä. Yleensä kiireessä katsotut jälkilähetykset tarkoittavat seuraavan ottelun häviämistä, kun pelipaidan joutuu yleensä riisumaan, ja asettamaan kunniapaikalle. Toivon mukaan tätä ongelmaa ei ole play-offeissa.

 

[Luke]

En muista Suomen ikinä voittaneen matsia jos äitini on sitä sattonut televisiosta katsomaan. Koskaan. Nykyään omillaan asuessa ei enää niin vaikuta mutta pienenä piti äiti aina häätää pois olohuoneesta matsin ajaksi.

Sehän vasta mielenkiintoiseksi olisi käynyt, jos tilanne olisi ollut toisinpäin. Eli äidin läsnäolo olisi taannut aina voiton. Olisin kyllä halunnut olla läsnä, kun Kumielvis koittaa aina matsin edellä houkutella äitiä pariksi tunniksi kisastudioon itseleivottujen marjapiirakoiden ja muiden pikkupurtavien avulla. Jatkoajalla oli saanut vetää jo nimimerkin mukaisen Elvis-potpurin, jotta äitimuorin takapuoli pysyy penkissä, eikä vihulainen pääse käyttämään hänen poistumistaan hyväkseen.