Vuoden urheilija:
1. Petra Olli
2. Tero Pitkämäki
3. Jenna Laukkanen
Petra Olli voitti painimitalin lajissa, jossa on todella armoton kilpailu ja antoi kaikkensa naamaansa myöten kisan eteen. Ykkössija siitä. Tero sai minimipronssin, mutta ilman Teroa Suomi ei olisi saanut MM-kisoista yhtään mitään, ja Pitkämäki otti samalla ykköspaikan Rädyltä eniten mitaleita keränneenä keihäsmiehenä. Jenna Laukkanen voitti kaksikin EM-kultaa, mikä on enemmän mitä valtaosa suomalaisista urheilijoista koskaan tulee tekemään.
Vuoden jääkiekkoilija:
1. Kimmo Timonen
2. Noora Räty
3. Aki Keinänen
Kimmo kuntoutti itsensä vakavasta sairaudesta huolimatta NHL-mestarijoukkueen pelaavaan kokoonpanoon ja päätti uransa kannun kanssa. Ykköspalkinto ei tule pisteistä tai peliminuuteista vaan urheilijan sinnikkyydestä ja koko uran kruunanneesta sarjamestaruudesta. Noora Räty taistelee yksin tuulimyllyjä vastaan vailla riittävää vastusta muualla kuin miesten sarjoissa, jossa hän teki historiaa voittamalla Mestis-otteluita. Aki Keinänen puolestaan on TuTo-legenda, joka sai 500 ottelua täyteen Mestiksessä ja on koko sarjan kovimpia konkareita, jonka tykki on puhunut toistakymmentä kautta. Kenillä on myös Mestiksen kovin hauis.
Vuoden joukkue:
1. Mikkelin Jukurit
2. SJK
3. Suomen naisten salibandyn maajoukkue
Mikkelin Jukurit voitti keväällä sadannen kerran Mestiksen mestaruuden ja kruunasi sen nousemalla myös kabinettitaistoissa, ensi kaudeksi ansaittu SM-liigapaikka. SJK rikkoi HJK:n mestaruusputken, mistä kiitos. Suomen naisten salibandyn maajoukkue voitti tänään lajin MM-kisojen välierissä Saksan 16-0. Ei sen puoleen, että ikinä mitään sählyä jaksaisin seurata, miesten tai naisten, mutta näin kova murskavoitto on positiivisempi otsikko kuin minkään helvetin Susijengin laajasti hehkutetut mutta tappiolliset ottelut. Ei koripallo ole ns. valkoisen miehen laji muutenkaan.