Ei sitä "annettavaa" tule mitata millään katsojaluvuilla tai kaupungin asukasmäärillä. Se "annettava" tulee mitata kaukalossa eikä millään porsasluvuilla. Mikäli Ketterä jostain syystä pärjää kaukalossa paremmin kuin SaiPa tai Sport, niin sen tulisi olla Liigassa eikä noiden kahden jumboseuran.Mestiksen on viimeisen viiden vuoden aikana voittanut kolme kertaa Ketterä, joka tulee noin 25 000 ihmisen kaupungista ja pelaa kotiottelunsa hallissa, johon mahtuu 1200 katsojaa. En usko, että Ketterällä olisi ollut hirveästi enemmän annettavaa Liigassa kuin näillä nykyisillä jumbojoukkueilla.
Tähän sisältyy koko homman ongelma. Mestiksessä kokonaisbudjetit taitaa olla parhailla seuroilla jossain tuossa 600 k€ tasossa ja pelaajabudjetit jossain 100-150 k€ tasolla. Liigassa pelaajabudjetit ovat karkeasti välillä 1700-3000 k€. Oikein yksikään Mestis-seura ei siis käytännössä pystyisi tuohon 600 k€ palkkalattiaan vastaamaan.Jos mestiksessä olisi vaikka 600k€ palkkalattia ja liigassa 2M€ palkkakatto niin joukkueiden tasoerot olisivat pienempiä ja tippuminen sattuisi varmasti vähemmän mutta itse en kyllä tällaisesta innostuisi.
Vai nostettiinko ne seurat sen takia Liigaan, että niillä oli edellytyksiä toimia liigatasolla, mutta Mestiksessä ne eivät voineet hyödyntää niitä edellytyksiä? Kaikella kunnioituksella kyseisiä seuroja kohtaan, mutta niin kauan kuin Mestiksen kärkijoukkueisiin kuuluu Ketterä ja mukana on mm. Hokki, IPK ja KeuPa, niin nykyisillä liigajoukkueilla ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia toimia lähellekään nykyisellä budjetillaan nykymuotoisessa Mestiksessä.Tästä päästäänkin siihen että miksi Mestis on näivettynyt amatöörisarja? Voisiko kiinni olevalla Liigalla olla jotain tekemistä sen kanssa? Tai sillä että sieltä on nostettu kaikki vähänkin potentiaaliset seurat 15 joukkueen Liigaan?
Eli kun Liigasta Mestikseen tippuisi kolme joukkuetta, niin Mestiksen kärkijoukkueet voisivat yhtäkkiä toimiakin moninkertaisella liikevaihdolla vaikka edelleen pääosa otteluista on noita ”hokkeja” vastaan? Ne seuran tulot putoavat ihan merkittävästi Liigan ja Mestiksen välillä eikä sitä joku SaiPa, Sport ja Jukurit muuta yhtään mihinkään. Jos halutaan saada jotenkin taloudellisesti kaksi ammattilaissarjaa toimimaan, niin siihen tarvitaan todella isoja rakenteellisia muutoksia.Mestiksen ei tarvitsisi olla näivettynyt puoliammattilaissarja, jos Liigasta sinne putoaisi esimerkiksi 3 seuraa, ja polku Liigaan olisi auki. Se loisi kilpailutilanteen Mestikseen, se loisi Mestikselle tarkoituksen, joka tekisin siitä kiinnostavamman sarjan.
Jos ymmärrys liigaseurojen taloudesta on tällä tasolla, niin suosittelen lukemaan läpi EY:n reilu 80 sivuisen katsauksen liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen valitsemaltasi vuodelta. Samaa voin suositella monelle muulle, niin sen jälkeen keskusteluun voi tulla tunteen sijasta vähän järkeäkin mukaan.Ei sitä "annettavaa" tule mitata millään katsojaluvuilla tai kaupungin asukasmäärillä. Se "annettava" tulee mitata kaukalossa eikä millään porsasluvuilla. Mikäli Ketterä jostain syystä pärjää kaukalossa paremmin kuin SaiPa tai Sport, niin sen tulisi olla Liigassa eikä noiden kahden jumboseuran.
Eli kun urheiluun palautetaan urheilu, niin seurat menevät konkurssiin? Eihän putoamisuhka koske kuin muutamaa seuraa Liigassa näillä pelimerkeillä. Tällä hetkellä kun Liigassa ei ole palkkakattoa, palkkalattiaa eikä käänteistä draftia, mitkä on toimivan suljetun Liigan elementtejä, niin tilanne on nyt Liigassa sama kuin että rallin MM-sarjassa osa talleista ajaisi kilpaa WRC-autoilla ja osa kaupasta ostetuilla Fiat Pandoilla.Joo, avataan liiga urheilun nimissä ja ihmetellään muutaman vuoden päästä, kun on enää muutama jengi hengissä ja muut on tasoa suomisarja.
Lätkä on nykyään urheilubisnestä ja ikävä kyllä täällä ei seurat elä enää millään urheiluromantiikalla.
Mestis on päästetty sellaiseen kuntoon, että yhtäkkiä ei tapahdu mitään. Ajan kanssa ero tasoittuu huomattavasti, mutta ei sen nolla tarvitse olla. Kolmen liigaseuran pudottaminen nostaisi myös Liigan tasoa, jolloin paremman makuisesta kakusta riittäisi seuroille enemmän jaettavaa. Todella merkittävä osa seurojen budjeteista tulee TV-sopparista, joten ihan ensimmäinen homma olisi neuvotella vahvemmalle Mestikselle isompi sopimus. Sillähän sitä budjettia kasvatetaan jo läpi sarjan.Eli kun Liigasta Mestikseen tippuisi kolme joukkuetta, niin Mestiksen kärkijoukkueet voisivat yhtäkkiä toimiakin moninkertaisella liikevaihdolla vaikka edelleen pääosa otteluista on noita ”hokkeja” vastaan? Ne seuran tulot putoavat ihan merkittävästi Liigan ja Mestiksen välillä eikä sitä joku SaiPa, Sport ja Jukurit muuta yhtään mihinkään. Jos halutaan saada jotenkin taloudellisesti kaksi ammattilaissarjaa toimimaan, niin siihen tarvitaan todella isoja rakenteellisia muutoksia.
Jos ymmärrys liigaseurojen taloudesta on tällä tasolla, niin suosittelen lukemaan läpi EY:n reilu 80 sivuisen katsauksen liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen valitsemaltasi vuodelta. Samaa voin suositella monelle muulle, niin sen jälkeen keskusteluun voi tulla tunteen sijasta vähän järkeäkin mukaan.
Todetaan nyt ihan lyhyesti, että liigaseuran liikevaihto koostuu pääasiassa sponsori-, oheistuote-, TV- ja lipputuloista. Jos ei ymmärrä, että minkä takia jääkiekkojoukkueen on vähän vaikeampaa (eli käytännössä mahdotonta) ylläpitää liigatason liikevaihtoa esimerkiksi Imatralla (25 000 ihmistä, ei poikkeuksellista yritystoimintaa kaupungin kokoon nähden, halliin mahtuu 1200) kuin vaikkapa Lappeenrannassa (72 000 ihmistä, halliin mahtuu 4820), niin en jaksa näin perusasioita käydä sen tarkemmin läpi. Ja ihan siitä samasta syystä esimerkiksi Oulussa, Helsingissä ja Tampereella on vuodesta toiseen miljoonan suurempi pelaajabudjetti kuin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa.
Mielestäni sen vuoksi, että kilpailemme globaalilla pelaajamarkkinalla, emmekä niinkään vain rajojen sisällä. Tämän vuoksi myös ne saksalaiset ja tanskalaiset seurat ovat relevantteja kun vertaillaan pääsarjoja Euroopan tasolla.Jos Suomessa on yli tuplasti enemmän jääkiekkoilijoita kuin Saksassa niin miksi tilanne on jotenkin absurdi, jos molempien maiden pääsärjassa on 15 joukkuetta? Suomen tämän illan vastustajalla Tanskalla on muuten vain yhdeksän joukkuetta pääsarjassa,
Jos ymmärrys liigaseurojen taloudesta on tällä tasolla, niin suosittelen lukemaan läpi EY:n reilu 80 sivuisen katsauksen liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen valitsemaltasi vuodelta. Samaa voin suositella monelle muulle, niin sen jälkeen keskusteluun voi tulla tunteen sijasta vähän järkeäkin mukaan.
Todetaan nyt ihan lyhyesti, että liigaseuran liikevaihto koostuu pääasiassa sponsori-, oheistuote-, TV- ja lipputuloista. Jos ei ymmärrä, että minkä takia jääkiekkojoukkueen on vähän vaikeampaa (eli käytännössä mahdotonta) ylläpitää liigatason liikevaihtoa esimerkiksi Imatralla (25 000 ihmistä, ei poikkeuksellista yritystoimintaa kaupungin kokoon nähden, halliin mahtuu 1200) kuin vaikkapa Lappeenrannassa (72 000 ihmistä, halliin mahtuu 4820), niin en jaksa näin perusasioita käydä sen tarkemmin läpi. Ja ihan siitä samasta syystä esimerkiksi Oulussa, Helsingissä ja Tampereella on vuodesta toiseen miljoonan suurempi pelaajabudjetti kuin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa.
– Mahdollinen nousu vaatii, että hankimme pari kentällistä uusia pelaajia. Nykyisestä joukkueesta tehdään kuitenkin runko. Olemme nyt jo panostaneet organisaatioon, joten sen suhteen ei tarvita isoja muutoksia. Kuuta taivaalta, emme lähde tavoittelemaan. Haluamme olla taloudellisesti vahvalla pohjalla ja pysyä SM-liigassa.
Vaasan Sportin budjetti tällä kaudella on 2,1 miljoonaa euroa. Liiganousu toisi omat haasteet myös talouspuolelle.
– Jos nousemme, niin olemme hahmotelleet, että budjettimme olisi silloin 4,2 miljoonaa euroa. Tämä ei ole mahdoton tehtävä, sillä jo tv-oikeuksista tulee noin miljoona. Myös yhteistyökumppanit kiinnostuvat meistä varmasti enemmän ja yleisömäärät kasvavat. Yksi mahdollisuus olisi myös järjestää osakeanti. Vaasassa ei ole nähty yli 30 vuoteen liigakiekkoa, joten se otettaisiin täällä varmasti hyvin vastaan, toimitusjohtaja kertoi.
Kyselin häneltä miksi, niin hän perusteli sen sillä, että ainakin osaa vaasalaisista jääkiekkofaneista kismittää edelleen aikoinaan kabinetin kautta tapahtunut sarjanousu ja se, että sen jälkeen ei ole tehty seurassa mitään luvattuja toimenpiteitä.
Ja jos Hiltusen mukaan tasoerot ovat niin suuret, niin ei hänenkään pitäisi sitten pelätä Mestis-Sportin tippumista pois Liigasta.Siitähän tässä on kyse, että nyt tuota mahdollisuutta ei edes anneta. Miksi? Koska pelätään.
Joo ja ruotsalaiset muusikotkin vetävät puolet isompia kuuntelumääriä Spotifyssa kuin suomalaiset, vetävät isompia keikkoja ja tekevät enemmän rahaa. Nyt olisi Haloo Helsingin, JVG:n ja kumppanien käytävä tekemään asioita oikein, jotta he pärjäävät ruotsalaisille. Puolet isompi markkina on vain tekosyy.Ruotsissa on toisen sarjatason elinvoimasta esimerkkinä Allsvenskan
Keksin: veikkausliigajoukkueiden pelaajabudjetit ovat HJK:ta lukuunottamatta alle miljoonan, liigajoukkueiden pelaajabudjetit ovat kärkijoukkueilla kolme miljoonaa ja peräpäälläkin lähes 2 miljoonaa. Veikkausliigan joukkueiden pelaajabudjetit (lukuunottamatta HJK:ta) ovat 500 000-1 000 000. Jos jokainen liigajoukkue pudottaa pelaajabudjettiaan yli 50%, niin voidaan sen jälkeen aloittaa vertailu Veikkausliigaan.ihan täällä meillä Suomessakin futiksen Ykkönen, joka on loistava urheilusarja. Erot Veikkausliigan pohjalle ovat pieniä, siellä käy suurseurojakin kääntymässä ja pienetkin paikkakunnat pystyvät elättämään seuroja. Keksittekö mikä jalkapallon systeemissä on ero jääkiekkoon?
Hiltusta kunnioitetaan Vaasassa lähinnä hänen menneiden ansioidensa takia. Sport oli vuoden 2009 karsintojen jälkeen käytännössä valmis konkurssiin, mutta paikalliset miljonäärit ja Heikin tiukka talousjohtaminen seuraavina vuosina pelastivat seuran kuiville.Sitä vaan mietin tässä keskustelussa, että onko vaasalaisten kannattajien ja Hiltusen näkemys sama. Kävin nimittäin toukokuun alussa Vaasassa ja tapasin samalla ystäväni, kuka on ollut Sportin kannattaja yli 20 vuotta. Hän kommentoi heti, kun nähtiin: "Liiga pitäisi avata ja heti". Kyselin häneltä miksi, niin hän perusteli sen sillä, että ainakin osaa vaasalaisista jääkiekkofaneista kismittää edelleen aikoinaan kabinetin kautta tapahtunut sarjanousu ja se, että sen jälkeen ei ole tehty seurassa mitään luvattuja toimenpiteitä. Toimenpiteitä millä pohjanmaalainen jääkiekko saataisiin hinattua Liigan huipulle. Päinvastoin Sportista on tullut SaiPan kanssa Liigaan vitsi. (Mikä ei ilmeisesti pohjanmaalaisessa identiteetissä ole tavoiteltavin asia). Hän kertoi, että kun Sport pelasi Mestistä ja oli kokoajan sarjan kärjessä, niin Red Army ja koko kaupunki oli seuran takana vahvasti. Nyt kun joukkue rämpii sarjan pohjilla ja mitään valoa ei ole tunnelin päässä, niin Red Armynkin toiminta on hiipunut vanhoista hyvistä ajoista ja Sportin imago kaupungin ylpeytenä on muutenkin hiipumaan päin. Toki nämä olivat ystäväni subjektiivisia näkemyksiä, mihin olisi mukava kuulla vaasalaisten palstaveljien kommentteja asiasta. Ystäväni oli sitä mieltä, että Vaasassa kyllä olisi rahaa, jos sitä pitäisi Sporttiin vaikka pakon edessä investoida (=putoamisuhka), mutta nyt kun Hiltunen ja kumppanit puuhastelevat seurassa säästöstrategialla, niin uutta rahaa ei seuraan tule, koska uudelle rahalle ei ole mitään pakkoa eikä ajuria.
Niin eli vertaat nyt 70 000 asukkaan Vaasaa ja 25 000 asukkaan Imatraa? Tuon uutisen mukaan Sportin Budjetti tuolla kaudella oli 2,1 miljoonaa. Ketterän budjetti on siellä 500 000 euron tietämillä. Sportin halliin mahtui jo tulloin yli 4000 ihmistä, Ketterän halliin se 1200 ihmistä. Toisessa kaupungissa on lähes kolme kertaa enemmän ihmisiä ja myös naapurikunnista varmaan vähän enemmän potentiaalisia kannattajia, kun naapurikunnassa ei ole maakunnan isointa jääkiekkoseuraa. Sport oli tuolloin käytännössä jokaisella osa-alueella 3-4 kertaa isompi seura kuin Ketterä nyt.Kuitenkin vajaan 70 000 asukkaan Vaasassa luotettiin jo 2009 siihen, että budjetti olisi suhteellisen helppo tuplata, jos nousu Liigaan tapahtuisi.
Nyt et ymmärtänyt. Ruotsalainen järjestelmä toimii ja tasoerot pysyvät pieninä. Sarjojen absoluuttinen vauraus on sinänsä merkityksetön seikka, vaikka uskonkin avoimen sarjan hyödyttävän kaikkia myös rahallisesti.Joo ja ruotsalaiset muusikotkin vetävät puolet isompia kuuntelumääriä Spotifyssa kuin suomalaiset, vetävät isompia keikkoja ja tekevät enemmän rahaa. Nyt olisi Haloo Helsingin, JVG:n ja kumppanien käytävä tekemään asioita oikein, jotta he pärjäävät ruotsalaisille. Puolet isompi markkina on vain tekosyy.
Jalkapallo on Suomessa huomattavasti lätkää pienempi laji rahavirtojen suhteen. Parhaiten tämä näkyy pääsarjojen budjeteissa ja yleisökeskiarvoissa. Jostain syystä koko tämä etumatka on kurottu toisen sarjatason osalta umpeen. Tätä alemmissa sarjoissa taitaa futis olla sitten jo edellä. Minä väitän, että suurin syy tähän on aito kilpailuasetelma ja terve sarjajärjestelmä. Ei Veikkausliigan pienuus helpota toisen sarjatason elinvoimaisuutta. Pikemminkin asia on päinvastoin.Keksin: veikkausliigajoukkueiden pelaajabudjetit ovat HJK:ta lukuunottamatta alle miljoonan, liigajoukkueiden pelaajabudjetit ovat kärkijoukkueilla kolme miljoonaa ja peräpäälläkin lähes 2 miljoonaa. Veikkausliigan joukkueiden pelaajabudjetit (lukuunottamatta HJK:ta) ovat 500 000-1 000 000. Jos jokainen liigajoukkue pudottaa pelaajabudjettiaan yli 50%, niin voidaan sen jälkeen aloittaa vertailu Veikkausliigaan.
Tähänhän tämä aina lopulta menee. Mitään ei voi tehdä. Liiga on jo maksimaalisen kiinnostava sarja ja kaikki taloudellinen potentiaali on ulosmitattu. Mikä tahansa muutos on riski, joten parempi odotella että Saksa, Tsekki ja muut painelevat myös ohitse. Riittävän pitkään kun pyörittelee peukaloitaan, niin kyllä joskus se jääkiekon asema maan ykköslajinakin alkaa horjumaan.Olisihan se kivaa, jos Suomessa olisi yhtä kilpailukykyinen kakkossarjataso verrattuna pääsarjaan kuin Ruotsissa, mutta jotta se onnistuisi Suomessa, niin liigajoukkueiden pitäisi heikentyä merkittävästi (joukkueiden pelaajabudjetit pudota yli puolella) tai jostain taikaseinästä pitäisi ilmestyä yhtäkkiä ylimääräistä rahaa suomalaiseen urheiluun. Ruotsissa on edelleen kaksinkertainen määrä rahaa, katsojia ja sponsoreita.
Ero liigan ja mestiksen välillä ei ole venähtänyt mihinkään vaan ero Liigan kärjen ja hännän välillä on. Kukaan ei edes huomaisi eroa, jos Sport vaihtuisi Jokipoikiin/JoKP mikä onkaan.
Hiltusella on selvästi kaksi agendaa mielessään. Ensimmäinen on Liigan pitäminen suljettuna. Se onnistunee, jos on tarpeeksi paksu nahka ja kestää yleisön kritiikin. Toinen on tuoda ilmeisesti jopa neljä uutta seuraa Liigaan. Tämä siksi, ettei Sport olisi enää huonoin.
Mutta harvassa oli silloin Ilves-kannattajien puheet, että sarja pitää sulkea, jotta Ilves ei tipu. Silloin Ipan kannattajien viesti oli: ”Mangard tunkiolle ja uudet voimat tilalle”. Nyt Vaasassa ei paljon vastaavaa protestointia oman seuran johtoa kohtaan näy, vaan fokus on sarjan kiinni pitämisessä ja Mestiksen tason dissauksessa.On kyllä legendaarisia viestejä nämä takkuturkkien kannattajien ja muidenkin viestit. Kovasti on unohtuneet ne ajat, jolloin kaikki nauroi Ilvekselle sen kontatessa liigan peräpäässä. Ilmeisesti silloin oli kuitenkin eri tilanne ja Ilvestä ei olisi pitänyt viedä mestikseen?