Paljon hyvää asiaa tässä. Itsekin olen pohtinut tuota Qui-Gonin ja Obi-Wanin yhdistämistä, mutta olisiko silti ollut toimivampaa vaihtaa päittäin noiden hahmojen luonteet? Qui-Gon olisi ollut se vastuullinen ja Obi-Wan uhmakkaampi. Jos Obi-Wan olisi sitten toiminnallaan aiheuttanut Qui-Gonin kuoleman (ja olisin tehnyt sen niin, että Obi-Wan selkeästi on syyllinen Qui-Gonin kuolemaan), katsoja ymmärtäisi selkeästi miksi Obi-Wan muuttuu vastuullisempaan suuntaan, ja saisimme parempaa kaarta ja kipupistettä tämänkin hahmon taustalle.
Yksi iso ongelma noissa prequeleissa on sen päähenkilöt. Obi-Wan on tylsä pappi ja Anakin kiukutteleva teini. Näiden seikkailua pitäisi sitten seurata kohti sitä, että Obi-Wanista tulee erakko ja Anakinista pahis, eikä kumpikaan kovin paljoa muutu. Toki tuossa voi taas seurata miten asiat kääntyi ja vääntyi, että näin kävi, mutta mielestäni olisi ollut tarinan kannalta parempi, jos näille päähenkilöille olisi oikeasti luotu vähän syvällisempää draamankaarta.
Mitä jos Anakin olisi ollut tuollainen tulisieluinen teini episodi 1, ja se siinä jaksossa olisi keskitytty kertomaan se, miten Obi-Wanista tuli Obi-Wan? Episodi 2:ssa Anakin olisi ollut jo nuori aikuinen, hyvin lupaava, kaikkien mielestä oikeamielinen jedi (jota olisi näytellyt aikuinen jolla on oikeaa karismaa), joka on ihastunut Queen Amidalaan… joka valitettavasti rakastaa hänen parasta ystäväänsä. Ja mitäpä jos tämän jakson lopussa Anakin ikään kuin jättää pelastamatta ystävänsä voidakseen olla Amidalan kanssa (joka ei alkuun olisi ollut edes kiinnostunut Anakinista, jolloin tällä on oikeasti jotain haastetta)? Rakkaus turmelisi Anakinin, joka ei ollutkaan ihan niin ylevä, kuin mitä kaikki luuli. Tämä täytyisi kirjoittaa hillitysti ja uskottavasti, ja se tapahtuisi kaiken sen jedi-mäiskeen ohessa mitä noissa nytkin tapahtuu, mutta se mitä tapahtuu Anakin pään sisässä olisi jotain aidompaa ja inhimillisempää, kuin tuo helppo teiniromanssi, joka episodi kakkosessa nyt on. Kun astuttaisiin episodi 3 Anakin olisi jo valmiiksi hyvin ristiriitaisten tunteiden vallassa, tietäen, ettei ole oikeasti niin hyveellinen kuin mitä häneltä jedinä odotetaan - muistot kaverista kummittelee joka kerta kun hän katsoo Amidalaa, ja hän myös pelkää todellisen luonteensa paljastuvan esimerkiksi Yodalle, jonka poismeno voisi myös olla Anakinille helpotus. Palpatinen ei tarvitsisi enää niin vahvasti kuiskia hänen korvaansa, kun hän olisi jo valmiiksi vähän rikki - josta Obi-Wan voi jälleen ottaa vähän syytä itselleen. Nykyisessä episodi 3 tuo Anakinin muutos tulee ainakin itselleni vähän helposti ja turhan jyrkästi. Enkä syytä siitä näyttelijää, vaan laihaa käsikirjoitusta. Episodi 3 olisi voinut traagisuudessaan olla jotain suurta, jos Anakinin päämäärä olisi ollut siinä yrittää pelastaa ja sovittaa tekonsa jollain tapaa, jotta pääsee jälleen hyvälle puolelle, mutta satunnaisesta syystä lopulta epäonnistuu ja päätyy ”puolustamaan” itseään obi-wania vastaan, joka yrittää lunastaa itsensä tuhoamalla ”virheen”/Anakinin, jonka hän oli auttanut luomaan. Molemmat epäonnistuu. Esimerkiksi jotain tämän suuntaista.
Välillä toivon, että Skywalker saagan esiosat tehtäisiin uudelleen ja osat 7-9 tuhottaisiin maan päältä, mutta pelottaa ajatella millaisia ne olisivat, jos nuo tehtäisiin tänä päivänä uusiksi Kathleen Kennedyn ollessa puikoissa.