Minua on usein mietityttänyt se, kuinka tietyt eri sarjoissa säännöllisen hyvin menestyvät pelaajat jäävät urallaan lähes kokonaan vaille kansainvälistä kokemusta esim. olympia- ja MM-kisoissa sekä Canada-/World Cupeissa. Joillakin edustustehtävät ovat kaatuneet loukkaantumisiin, jotkut taas eivät mahdu kenenkään maajoukkuevalmentajan pelimuottiin. Selityksiä on monia, mutta ihan kaikkia perusteluja ei aina kykene hyväksymään.
Suomalaisista varjoon jääneistä tehomiehistä tulee mieleen mm. Jouni Rinne, Arto Javanainen, Jarmo Mäkitalo, Pasi Saarela, Marko Jantunen, etc. younameit. Näillä pitkän linjan miehillä on muutama arvokisaedustus, mutta uran laatuun nähden käyttöaste on yllättävän vähäinen. Kokemusta on myös miehistä, jotka otettiin vihdoin mukaan,kun ikää on jo kolmekymppiä ja homma toimii silti: Erkki Laine, Erkki Lehtonen, Reijo Leppänen. Tällaisissa tapauksissa jää usein miettimään, mitä maajoukkue onkaan menettänyt aikaisempina vuosina jättämällä hyödyntämättä tarjolla ollutta osaamista.
80-luvulla Suomella oli varaa boikotoida Ruotsin sarjaan siirtyneitä pelaajia (Jutila, Helminen, Eloranta, Mäkitalo, Laine,...) - tämä kaikki kiekkopolitiikan nimissä SM-Liigan puolesta. Nykyäänkin on joukko tehopelaajia (sarjoissaan), jotka eivät millään kelpaa Suomi-paitaan tosipeleissä, jotkut ei edes harjoituspeleihin näyttöjä antamaan: Kuhta, Saarela, (K.Nurminen), Hyvönen, M.Lehtonen, I.Mikkola, Niskala jne.
KANADA/USA: Pohjois-Amerikassa syitä poisjääntiin on ollut esim. henk.koht. syyt ja MM-kisojen aliarvostus eli ei kiinnosta eurooppalainen "pilipali"- turnaus raskaan NHL-kauden jälkeen. Sitä paitsi MM-kisat pelataan samaan aikaan kuin änärin pleijarit. Olympialaisiin ei ammattimiehillä muutenkaan ollut asiaa ennenkuin vasta joskus 80-luvun lopulla. Myös MM-kisoihin ei päästetty NHL-miehiä ennenkuin vasta 70-luvun puolivälin tienoilla. Cam Neely, Tim Kerr, Wendel Clark, D.Savard, ... tähän "OUT"-listaan olisi kiva saada täydennystä Kanada-kiekon seuraajilta ja hieman taustaa poissaololle. Neely ja Kerr käsittääkseni kärsivät useista loukkaantumisista.
VENÄJÄ: Ymmärtääkseni toisinaan jätettiin kovia pelaajia maajoukkueringin ulkopuolelle, esim. jos mies ei vastannut kyllä ZSKA:n kosiskeluihin. Toki maajoukkueessa esiintyi aina joitakin pelaajia muualtakin kuin Moskovan joukkueista, mutta seula oli tiukempi ei-pääkaupunkilaisille. Joku voisi kertoa tietämistään tapauksista. Ainakin Nikolai Drotzetski (?) oli lyhyehkö tähdenlento maajoukkuetasolla, vaikka taitoa oli riittämiin ja vaikka seurakin oli Moskovasta. Olen kuullut kerrottavan, että syynä ongelmiin oli kuningas alkoholi.
TSEKKI/SLOVAKIA: NHL-loikkarit eivät helpolla päässeet maajoukkueeseen. Esimerkiksi Stastnyn veljeksiä olisi tarvittu useasti MM-kisoissa. Nykyajasta puhuttaessa on mielenkiintoista, että Machulda ei tainnut koskaan pelata arvokisoissa. Vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti paljon lisää.
RUOTSI: Sveduihin päti samat rajoitukset kuin muihinkin ammattilaisiin edustusoikeuden suhteen. Mutta en osaa heittää esimerkkejä syrjäänjätetyistä laatupelaajista arvokisoissa. Joku Ruotsintuntija listannee nimiä esiin ?
Suomalaisista varjoon jääneistä tehomiehistä tulee mieleen mm. Jouni Rinne, Arto Javanainen, Jarmo Mäkitalo, Pasi Saarela, Marko Jantunen, etc. younameit. Näillä pitkän linjan miehillä on muutama arvokisaedustus, mutta uran laatuun nähden käyttöaste on yllättävän vähäinen. Kokemusta on myös miehistä, jotka otettiin vihdoin mukaan,kun ikää on jo kolmekymppiä ja homma toimii silti: Erkki Laine, Erkki Lehtonen, Reijo Leppänen. Tällaisissa tapauksissa jää usein miettimään, mitä maajoukkue onkaan menettänyt aikaisempina vuosina jättämällä hyödyntämättä tarjolla ollutta osaamista.
80-luvulla Suomella oli varaa boikotoida Ruotsin sarjaan siirtyneitä pelaajia (Jutila, Helminen, Eloranta, Mäkitalo, Laine,...) - tämä kaikki kiekkopolitiikan nimissä SM-Liigan puolesta. Nykyäänkin on joukko tehopelaajia (sarjoissaan), jotka eivät millään kelpaa Suomi-paitaan tosipeleissä, jotkut ei edes harjoituspeleihin näyttöjä antamaan: Kuhta, Saarela, (K.Nurminen), Hyvönen, M.Lehtonen, I.Mikkola, Niskala jne.
KANADA/USA: Pohjois-Amerikassa syitä poisjääntiin on ollut esim. henk.koht. syyt ja MM-kisojen aliarvostus eli ei kiinnosta eurooppalainen "pilipali"- turnaus raskaan NHL-kauden jälkeen. Sitä paitsi MM-kisat pelataan samaan aikaan kuin änärin pleijarit. Olympialaisiin ei ammattimiehillä muutenkaan ollut asiaa ennenkuin vasta joskus 80-luvun lopulla. Myös MM-kisoihin ei päästetty NHL-miehiä ennenkuin vasta 70-luvun puolivälin tienoilla. Cam Neely, Tim Kerr, Wendel Clark, D.Savard, ... tähän "OUT"-listaan olisi kiva saada täydennystä Kanada-kiekon seuraajilta ja hieman taustaa poissaololle. Neely ja Kerr käsittääkseni kärsivät useista loukkaantumisista.
VENÄJÄ: Ymmärtääkseni toisinaan jätettiin kovia pelaajia maajoukkueringin ulkopuolelle, esim. jos mies ei vastannut kyllä ZSKA:n kosiskeluihin. Toki maajoukkueessa esiintyi aina joitakin pelaajia muualtakin kuin Moskovan joukkueista, mutta seula oli tiukempi ei-pääkaupunkilaisille. Joku voisi kertoa tietämistään tapauksista. Ainakin Nikolai Drotzetski (?) oli lyhyehkö tähdenlento maajoukkuetasolla, vaikka taitoa oli riittämiin ja vaikka seurakin oli Moskovasta. Olen kuullut kerrottavan, että syynä ongelmiin oli kuningas alkoholi.
TSEKKI/SLOVAKIA: NHL-loikkarit eivät helpolla päässeet maajoukkueeseen. Esimerkiksi Stastnyn veljeksiä olisi tarvittu useasti MM-kisoissa. Nykyajasta puhuttaessa on mielenkiintoista, että Machulda ei tainnut koskaan pelata arvokisoissa. Vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti paljon lisää.
RUOTSI: Sveduihin päti samat rajoitukset kuin muihinkin ammattilaisiin edustusoikeuden suhteen. Mutta en osaa heittää esimerkkejä syrjäänjätetyistä laatupelaajista arvokisoissa. Joku Ruotsintuntija listannee nimiä esiin ?