Kiintoisia huomioita on moni tehnyt, pintaan nousee kuitenkin, että lähes kaikki tuntuvat määrittävän syrjäytymisen henkilöstä itsestään riippuvaisiin tekijöihin ( itsetunto, erilaisuus, ym) totuus taitaa kuitenkin olla, että kyseisen ongelman juuret on paljon muutakin. Periytyvä köyhyys ja sitä edesauttavat poliittiset ohjaavuudet vaikuttavat varmasti syvemmin, kuin lapsuuden itsetunto-ongelmat. Sosiaalinen paine vielä edesauttaa, koska monilla ei vaan ole palikoita määrittyä hyväksyttyjen joukkoon, talouden, pitkään jatkuneen sosiaalisen kurjistumisen tai repaleisten kotiolojen vuoksi. Mielenterveysongelmat on enempi seuraus, kuin syy tässä asiassa. On kummallista latistaa syrjäytyminen ilmiönä johonkin parisuhteen hankkimisen vaikeuteen, kun se on asiassa vain pieni ja mitätön sivupolku. Saattaa toki olla, ettei ilmiötä yksinkertaisesti käsitetä, kun siihen ei tavan tallaajalla ole kosketuspintaa. Ilmiön isoin sylttytehdas varmaan on viimeisen neljännesvuosisadan noudatettu poliittinen ohjaus ja suurella tyhmyydellä tuotu ongelma marginaalista järkyttäviin mittoihin. Kuten luonnollista, hölmöläisten säästötalkoot johtaa kahta suurempiin kuluihin ja tämänkin hinta tulee vielä kuitattavaksi korkojen kera. Tietenkään asia ei ole pelkästään poliittisten päättäjien aikaansaannos, vaan yhteiskunta on muillakin osin indoktrinoitu näkemään ja hyväksymään vain yksi totuus, jossa yhteiskunta ei ole kansalaisten, vaan kansalaiset ovat velvollisia uhraamaan hyvinvointinsa harvojen eduksi yhteiskunnan nimissä.
Muistaa kannattaa myös, että syrjäytyminenkään ei ole vain yhdenlainen ilmiö, syjäytyneeksi luokitellaan myös ne vapaaehtoisesti kelkasta jättäytyneet, jotka omaa oivallusta seuraten haluaa jättää koko toimimattoman paskan taakseen, myös näitä kutsutaan syjäytyneeksi.
Yhtä kaikki, lienee kiistämätön tosiasia kuitenkin, että syrjäytymisen suurin tekijä on taloudellinen eriarvoisuus ja vasta, kun yhteiskunnallinen näkemys muuttuu tämän oikeasti huomioimaan, sille voi jotakin tehdä, kuten totesin, hinta tulee joka tapauksessa olemaan hirveä ja sitä hirveämpi, mitä kauemmin ymmärrystä joudutaan vielä odottelemaan. Kukkenheimit, kikyt ja muu arvoton pelleily pelkästään pyrkii lakaisemaan ongelmia maton alle, tahtotilaa minkään ongelman oikeaan ratkaisuun ei tässä kansassa ole riittävästi, eikä ole näköpiirissäkään.
Muistaa kannattaa myös, että syrjäytyminenkään ei ole vain yhdenlainen ilmiö, syjäytyneeksi luokitellaan myös ne vapaaehtoisesti kelkasta jättäytyneet, jotka omaa oivallusta seuraten haluaa jättää koko toimimattoman paskan taakseen, myös näitä kutsutaan syjäytyneeksi.
Yhtä kaikki, lienee kiistämätön tosiasia kuitenkin, että syrjäytymisen suurin tekijä on taloudellinen eriarvoisuus ja vasta, kun yhteiskunnallinen näkemys muuttuu tämän oikeasti huomioimaan, sille voi jotakin tehdä, kuten totesin, hinta tulee joka tapauksessa olemaan hirveä ja sitä hirveämpi, mitä kauemmin ymmärrystä joudutaan vielä odottelemaan. Kukkenheimit, kikyt ja muu arvoton pelleily pelkästään pyrkii lakaisemaan ongelmia maton alle, tahtotilaa minkään ongelman oikeaan ratkaisuun ei tässä kansassa ole riittävästi, eikä ole näköpiirissäkään.