Olen itse veikannut Sveitsiä kisojen yllättäjäjoukkueeksi numero 1. Käkikellomaan joukkueen mahdollisuudet piilevät siinä, että joukkue on äärimmäisen lahjakas. Sveitsiläisillä kävi myös hyvä tuuri alkulohkon kanssa, kun vastassa ovat selkeä altavastaaja Togo, täysin voitettavissa oleva E-Korea, sekä ikääntynyt Ranska, jonka sveitsiläiset tuntevat jo karsinnoista. Jos aletaan eteenpäin spekuloimaan - eli jos mennään niin sanotusti asioiden edelle, mahdollisuudet puolivälieriin ovat täysin realistiset: pahin mahdollinen neljännesvälierävastustaja on nimittäin Espanja - lohkovoittaja saa puolestaan vastaansa luultavasti jonkun kolmikosta Saudi-Arabia, Tunisia, Ukraina.
Sveitsin nuorelle, mutta lahjakkaalle joukkueelle MM-kisat ovat kuitenkin vain välitavoite: päätähtäin on EM-kotikisoissa 2008. Siihen nähden oli sveitsiläisten kannalta loistava juttu, että joukkue selvitti tiensä MM-kisoihin. Lähes kaikki tästä joukkueesta pelaavat EM-kisoissa kahden vuoden päästä. Silloin heillä on kokemusta kovista peleistä.
Buumi Sveitsissä on kova ja odotukset sitä myöten ehkä kohtuuttomankin suuret. Ranska-tasurin jälkeen maassa alettiin spekuloida jo lohkovoitolla ja arvatenkin Ranskan eilisen kompuroinnin jälkeen nämä spekulaatiot vain vahvistuvat.
Joukkueen heikkouksia ovat kokemattomuus sekä epävarma maalivahtiosasto. Kokemattomuudellaan joukkue saattaa ryssiä pelinsä altavastaajia (KOR, TOG) vastaan ja siten jatkomahdollisuutensa hyvän avausottelun jälkeen.
Hieman yhteenvetoa pelaajista:
Puolustuksessa Arsenalin Philippe Senderos (s. 1985), Dortmundin Philipp Degen (1983) ja Arsenalin Johan Djourou (1987) helvetin lahjakkaita pelaajia. Djourou taitaa tosin vielä olla aika paljon penkillä, mutta suosittelen seuraamaan, kun pääsee kentälle. Myös "vanhat" puolustajat Grichting (1979), Müller (1976) ja Spycher (1978) erittäin käyttökelpoisia.
Keskikentän ja koko joukkueen ehdoton liideri on Milanin Johann Vogel (1977). Muut avauskokoonpanon miehet ainakin Ranska-matsissa olivat erikoistilanteissa vaarallinen Leverkusenin Tranquillo Barnetta (1985) sekä Ricardo Cabanas (1979) ja taistelija Raphael Vicky (1977). Penkillä lisäksi pari erittäin mielenkiintoista jantteria, nimittäin Lazio-lupaus Valon Behrami (1985) ja Sveitsin mestari Blerim Dzemaili (1986).
Maaleista pitäisi isolta osin vastaaman Alexander Frein (1979). Hiukan epäilyttää, miten Frei kestää sveitsiläisten odotukset. Ranska-pelissä hänen rinnallaan aloitti Bundesliigasta Kölnin riveissä pudonnut Marco Streller (1981). Itse pitäisin Daniel Gygaxia (1981) tai Mauro Lustrinellia (1976) parempana vaihtoehtona, kun maaleja pitäisi saada aikaiseksi. Lisäksi vaihtoehdon tarjoaa Philipp Degenin kaksoisveli David (1983). Hyökkäys onkin ehkä joukkueen "vähiten lahjakkain" osa-alue, mutta suhteellisen nuori ja varmasti kehityskelpoinen on sekin.
Maalissa ehdoton ykkönen on kokenut Pascal Zuberbühler. Hän on parhaimmillaan aivan kelvollinen maalivahti näihin karkeloihin, mutta siitä ei sitten olekaan mitään takeita, onko hän parhaimmillaan ja milloin on. Muut maalivahdit (Coltorti ja Benaglio) ovat liian kokemattomia MM-kisoihin, mutta maalivahdeiksi edelleen nuoria.
Suomalaisena käy hieman kateeksi, kun katsoo tuota potentiaalin määrää. Milloin meillä?
Euroopanmestariainesta 2008?
Sveitsin nuorelle, mutta lahjakkaalle joukkueelle MM-kisat ovat kuitenkin vain välitavoite: päätähtäin on EM-kotikisoissa 2008. Siihen nähden oli sveitsiläisten kannalta loistava juttu, että joukkue selvitti tiensä MM-kisoihin. Lähes kaikki tästä joukkueesta pelaavat EM-kisoissa kahden vuoden päästä. Silloin heillä on kokemusta kovista peleistä.
Buumi Sveitsissä on kova ja odotukset sitä myöten ehkä kohtuuttomankin suuret. Ranska-tasurin jälkeen maassa alettiin spekuloida jo lohkovoitolla ja arvatenkin Ranskan eilisen kompuroinnin jälkeen nämä spekulaatiot vain vahvistuvat.
Joukkueen heikkouksia ovat kokemattomuus sekä epävarma maalivahtiosasto. Kokemattomuudellaan joukkue saattaa ryssiä pelinsä altavastaajia (KOR, TOG) vastaan ja siten jatkomahdollisuutensa hyvän avausottelun jälkeen.
Hieman yhteenvetoa pelaajista:
Puolustuksessa Arsenalin Philippe Senderos (s. 1985), Dortmundin Philipp Degen (1983) ja Arsenalin Johan Djourou (1987) helvetin lahjakkaita pelaajia. Djourou taitaa tosin vielä olla aika paljon penkillä, mutta suosittelen seuraamaan, kun pääsee kentälle. Myös "vanhat" puolustajat Grichting (1979), Müller (1976) ja Spycher (1978) erittäin käyttökelpoisia.
Keskikentän ja koko joukkueen ehdoton liideri on Milanin Johann Vogel (1977). Muut avauskokoonpanon miehet ainakin Ranska-matsissa olivat erikoistilanteissa vaarallinen Leverkusenin Tranquillo Barnetta (1985) sekä Ricardo Cabanas (1979) ja taistelija Raphael Vicky (1977). Penkillä lisäksi pari erittäin mielenkiintoista jantteria, nimittäin Lazio-lupaus Valon Behrami (1985) ja Sveitsin mestari Blerim Dzemaili (1986).
Maaleista pitäisi isolta osin vastaaman Alexander Frein (1979). Hiukan epäilyttää, miten Frei kestää sveitsiläisten odotukset. Ranska-pelissä hänen rinnallaan aloitti Bundesliigasta Kölnin riveissä pudonnut Marco Streller (1981). Itse pitäisin Daniel Gygaxia (1981) tai Mauro Lustrinellia (1976) parempana vaihtoehtona, kun maaleja pitäisi saada aikaiseksi. Lisäksi vaihtoehdon tarjoaa Philipp Degenin kaksoisveli David (1983). Hyökkäys onkin ehkä joukkueen "vähiten lahjakkain" osa-alue, mutta suhteellisen nuori ja varmasti kehityskelpoinen on sekin.
Maalissa ehdoton ykkönen on kokenut Pascal Zuberbühler. Hän on parhaimmillaan aivan kelvollinen maalivahti näihin karkeloihin, mutta siitä ei sitten olekaan mitään takeita, onko hän parhaimmillaan ja milloin on. Muut maalivahdit (Coltorti ja Benaglio) ovat liian kokemattomia MM-kisoihin, mutta maalivahdeiksi edelleen nuoria.
Suomalaisena käy hieman kateeksi, kun katsoo tuota potentiaalin määrää. Milloin meillä?
Euroopanmestariainesta 2008?
Viimeksi muokattu: