HPK
1. Jari Sailio
Ikitaistelija Sailio näytti jo viime kaudella huimia kehityksen merkkejä otteissaan. Nyt voi olla todellisen läpimurtokauden paikka, jos vain paikat pysyy ehjänä. Sailio on tunnettu junioreista asti erittäin ärssyttävänä pelaajana, mutta hän myös on kehittnyt monella muulla osa-alueella huimasti liigakausillaan. Parhaimmat avut: liike ja fyysisyys.
2. Mikko Mäenpää
Rohkeus, tunne ja taito. Mikko Mäenpää on erittäin hyvä kahden suunnan puolustaja, vaikka hänet tunnetaankin läpimurtokauden pisteistänsä. Hän pelaa erittäin hyvin siniviivalla ylivoimalla ja tekee epäsuomalaisittain nousuja sekä liikkuu hyvin poikittain. Parhaimmillaan Mäenpää saattaa voittaa puolustajien pistepörssin, varsinkin jos kehitys jatkuu. Lisäksi silmiinpistävää miehen pelissä on pelirohkeus.
3. Jukka-Pekka "Lamppu" Laamanen
Lampun paluu Hämeenlinnaan oli varmasti helpotus monelle kannattajalle. Vaikka Laamanen ei ole se kaikista kovin seinille heittäjä tai kulmapainija, niin hänen kiekollinen osaaminen ja offensiivinen panostus on mittava. Kyllä ne meriititkin sen kertoo, että Lamppu on ylivoimalla vastustajan piina.
4. Ville Viitaluoma
Viitaluoma pääsi vihdoin takaisin "tutkaparinsa" rinnalle. Miehellä löytyy varmasti intoa tulevaan kauteen Joonas Vihkon rinnalla. Miehen pelitaidot ovat erinomaiset, joten suuremman roolin saadessaan hän voi vielä nostaa pelitasoaan. Uskon että Viitaluoma yllättää positiivisesti tällä kaudella.
5. Joonas Vihko
"Joko nyt?", jos koskaan olisi Vihkon aika lunastaa odotukset ja pamauttaa reilusti yli 20 maalia kaudella. Potentiaalia mieheltä löytyy, se nähtiin jo Saipan ajoilta, mutta peli on näyttänyt ajoittain väkinäiseltä ja turhautuneelta vaikka yritys on ollut kova. Vihkon työmoraali on ollut aina korkea ja Villen pelatessa rinnalla vieläkin korkeampi.
6. Toni "Toke" Virta
Vanhasta varrestaan huolimatta Toni Virta on edelleen hyvässä iskussa. Vauhtiakin miehellä piisaa ja tässä joukkueessa täytyykin piisata, sillä Rautakorpihan ei tutusti katsele surffaajia. Voipi olla että hyökkäyspäässä tehot eivät ole yhtä suuret kuin parhaimpina vuosina, mutta Token joukkueeseen tuoma kokemus on sitäkin arvokkaampaa.
En kerennyt kirjoittamaan kiireiltäni enempää.
Edit.
7. Teemu Lassila
Teemu sai viime kaudella paljon pelejä alleen Andy Chiodon poistuttua joukkueesta ja sen merkitys tulee näkymään tulevalla kaudella. Jo Finnkampen osoitti sen, että Lassila voi parhaimmillaan olla yksi SM-liigan parhaista maalivahdeista. Kehitystä on varmasti tapahtunut Jari Kaarelan alaisuudessa huimasti sekä henkisellä että pelillisellä puolella. Yksi joukkueen kulmakivistä.
8. Steve Kariya
Edellisellä SM-liiga visiitillään teki huimat tehot runkosarjassa ja kuntouduttuaan pelaa känädäläisellä intensiteetillä ja intohimolla varmasti erittäin tasaisen varman runkosarjan pisteiden valossa. Potentiaali riittää edelleen taistelemaan jopa pistepörssin voitosta. Väkkäränä pelimiehenä osaa myös välttää kovat niitit ahtaissa paikoissa.
9. Se isoin J.K
Janne Kolehmaisen peli oli jo viime kaudella erittäin hienoa seurattavaa ja harjoitusotteluissa kolmen jiikoon koostumus on ollut Kerhon viihdyttävimpää osaamista. Mikäli mies jatkaa räväkällä pelityylillä ja onnistuu ohessa myös maalinteossa, niin varmaa on että kenen nimi kuuluu fanien huulilta tulevalla kaudella. Jo nyt yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Sopivan rotta.
10. Se nuorin J.K
Tähän listaan moni olisi laittanut Laakkosta, Tuulolaa, tai ehkäpä Hämäläistä, mutta mielestäni listaan voi laittaa myös Kemppaisen. Joonas Kemppaista on kehuttu yhdeksi tämän hetken lahjakkaammista suomalaisista tulevaisuuden lupauksista, eikä syyttä. Harjoitusotteluissa miehen alku on pelannut erinomaisesti Karevaaran ja Kolehmaisen ketjussa. Kemppaisen pelinlukutaito on ihailtavaa suhteutettuna pelivuosiin. En yhtään yllättyisi vaikka tässä ketjussa olisi uusi Pärssinen-Kapanen-Hentunen/Miettinen-Santala-Somervuori. Toivon että J.K:t pysyvät terveinä ja saavat luottoa Rautakorvelta myös kauden aikana.
1. Jari Sailio
Ikitaistelija Sailio näytti jo viime kaudella huimia kehityksen merkkejä otteissaan. Nyt voi olla todellisen läpimurtokauden paikka, jos vain paikat pysyy ehjänä. Sailio on tunnettu junioreista asti erittäin ärssyttävänä pelaajana, mutta hän myös on kehittnyt monella muulla osa-alueella huimasti liigakausillaan. Parhaimmat avut: liike ja fyysisyys.
2. Mikko Mäenpää
Rohkeus, tunne ja taito. Mikko Mäenpää on erittäin hyvä kahden suunnan puolustaja, vaikka hänet tunnetaankin läpimurtokauden pisteistänsä. Hän pelaa erittäin hyvin siniviivalla ylivoimalla ja tekee epäsuomalaisittain nousuja sekä liikkuu hyvin poikittain. Parhaimmillaan Mäenpää saattaa voittaa puolustajien pistepörssin, varsinkin jos kehitys jatkuu. Lisäksi silmiinpistävää miehen pelissä on pelirohkeus.
3. Jukka-Pekka "Lamppu" Laamanen
Lampun paluu Hämeenlinnaan oli varmasti helpotus monelle kannattajalle. Vaikka Laamanen ei ole se kaikista kovin seinille heittäjä tai kulmapainija, niin hänen kiekollinen osaaminen ja offensiivinen panostus on mittava. Kyllä ne meriititkin sen kertoo, että Lamppu on ylivoimalla vastustajan piina.
4. Ville Viitaluoma
Viitaluoma pääsi vihdoin takaisin "tutkaparinsa" rinnalle. Miehellä löytyy varmasti intoa tulevaan kauteen Joonas Vihkon rinnalla. Miehen pelitaidot ovat erinomaiset, joten suuremman roolin saadessaan hän voi vielä nostaa pelitasoaan. Uskon että Viitaluoma yllättää positiivisesti tällä kaudella.
5. Joonas Vihko
"Joko nyt?", jos koskaan olisi Vihkon aika lunastaa odotukset ja pamauttaa reilusti yli 20 maalia kaudella. Potentiaalia mieheltä löytyy, se nähtiin jo Saipan ajoilta, mutta peli on näyttänyt ajoittain väkinäiseltä ja turhautuneelta vaikka yritys on ollut kova. Vihkon työmoraali on ollut aina korkea ja Villen pelatessa rinnalla vieläkin korkeampi.
6. Toni "Toke" Virta
Vanhasta varrestaan huolimatta Toni Virta on edelleen hyvässä iskussa. Vauhtiakin miehellä piisaa ja tässä joukkueessa täytyykin piisata, sillä Rautakorpihan ei tutusti katsele surffaajia. Voipi olla että hyökkäyspäässä tehot eivät ole yhtä suuret kuin parhaimpina vuosina, mutta Token joukkueeseen tuoma kokemus on sitäkin arvokkaampaa.
En kerennyt kirjoittamaan kiireiltäni enempää.
Edit.
7. Teemu Lassila
Teemu sai viime kaudella paljon pelejä alleen Andy Chiodon poistuttua joukkueesta ja sen merkitys tulee näkymään tulevalla kaudella. Jo Finnkampen osoitti sen, että Lassila voi parhaimmillaan olla yksi SM-liigan parhaista maalivahdeista. Kehitystä on varmasti tapahtunut Jari Kaarelan alaisuudessa huimasti sekä henkisellä että pelillisellä puolella. Yksi joukkueen kulmakivistä.
8. Steve Kariya
Edellisellä SM-liiga visiitillään teki huimat tehot runkosarjassa ja kuntouduttuaan pelaa känädäläisellä intensiteetillä ja intohimolla varmasti erittäin tasaisen varman runkosarjan pisteiden valossa. Potentiaali riittää edelleen taistelemaan jopa pistepörssin voitosta. Väkkäränä pelimiehenä osaa myös välttää kovat niitit ahtaissa paikoissa.
9. Se isoin J.K
Janne Kolehmaisen peli oli jo viime kaudella erittäin hienoa seurattavaa ja harjoitusotteluissa kolmen jiikoon koostumus on ollut Kerhon viihdyttävimpää osaamista. Mikäli mies jatkaa räväkällä pelityylillä ja onnistuu ohessa myös maalinteossa, niin varmaa on että kenen nimi kuuluu fanien huulilta tulevalla kaudella. Jo nyt yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Sopivan rotta.
10. Se nuorin J.K
Tähän listaan moni olisi laittanut Laakkosta, Tuulolaa, tai ehkäpä Hämäläistä, mutta mielestäni listaan voi laittaa myös Kemppaisen. Joonas Kemppaista on kehuttu yhdeksi tämän hetken lahjakkaammista suomalaisista tulevaisuuden lupauksista, eikä syyttä. Harjoitusotteluissa miehen alku on pelannut erinomaisesti Karevaaran ja Kolehmaisen ketjussa. Kemppaisen pelinlukutaito on ihailtavaa suhteutettuna pelivuosiin. En yhtään yllättyisi vaikka tässä ketjussa olisi uusi Pärssinen-Kapanen-Hentunen/Miettinen-Santala-Somervuori. Toivon että J.K:t pysyvät terveinä ja saavat luottoa Rautakorvelta myös kauden aikana.
Viimeksi muokattu: