FPS:lta muuten sattui menemään tämä loppusarja täsmälleen samoin kuin viime kaudellakin. Kymmenen puhdasta voittoa, yhdet voitot jatkoilla ja rankuilla sekä kolme häviötä.
Sarjan aluksi Grania vastaan ajauduttiin 5-2-johdosta jopa tappioasemaan, mutta peli kääntyi lopulta voitoksi. Seuraavana päivänä Kangasalla nähtiinkin sitten murskavoitto, jossa Jukka-Pekka Koistinen iski hattrickin ja Janne Kari-Koskinen avasi kautensa nollapelillä. Seuraavasta kotipelistä tuli taas paha ja Kuusankoski riehui jäällä 6-0-voiton. Nokialta haetun pistepotin jälkeen vuoden kolmaskin kotiesiintyminen oli sen verran vaisu, että voitto OKK:sta irtosi vasta rankkariskabassa.
Vieraissa homma kulki ja Grani koki kotijäällään joulukuun tavoin yhdeksän maalin selkäsaunan Fopsille. Ja lähtihän se homma luistamaan kotonakin. Voitto Eaglesista irtosi numeroin 9-4 ja pelin viimeinen maali tehtiin milloinkas muuten kuin 36. peliminuutilla. Kuusankosken vierailulla turmioksi koitui vastustajan päästäminen kolmen maalin etumatkalle, mitä ei Jarno Kanteluksen kavennusosumat ja vihreiden laukaussade kohti veskaria pystyneet enää pelastamaan. 6-0-voitto NoPystä mainittiin FPS:n ensimmäisenä nollapelinä kotikentällä Suomi-sarjassa. Toisen sarjakolmanneksen päätteeksi OKK kaatui mukavasti vieraissa.
Kotipeli Grania vastaan oli jälleen vaikea jobi ja tappio kävi nyt vieläkin lähempänä kuin viimeksi. Vieraiden voittomaalilta haiskahtanut isku ehdittiin kuitenkin nokittamaan ajassa 58.48 ja kellonlyömällä 60.08 juonittuun jatkoaikaosumaan taisi napsahtaa Granin selkäranka sarjapaikan suhteen. Kangasalan toisessa näytöksessä tuli yllätystappio, kun Eaglesille taisi osua kohdalle se kuuluisa pöljä päivä.
Viimeiset kolme matsia Palloseura klaarasikin sitten jo komeasti. Kuusankoskenkin oli nyt nöyrryttävä Vorssassa tulokseen 6-3. Paikallispelissä Eaglesiä vastaan nousunsa sinetöineille nokialaisille lyötiin seuraavana päivänä jäitä levyhousuihin, kun taululla loistivat tapahtumiin peilaten ”vain” luvut 0-10. Viimeisessä pelissä tuli 10-1 voitto OKK:sta kännikerhon saapuessa Forssaan halveksittavasti vain kahdeksalla kenttäpelaajalla ja molareilla. Junnujen suusta hallissa kuultu pelleporukka-huuto taisi olla aika osuva.