HC Kerava - D-Kiekko 5-4 ja (1-0, 1-2, 2-2)
Aluksi on sanottava, että olipa hyvä peli. Kevyesti Mestis-tason kiekkoa. Vauhtia, mutta myös kohtuullisesti järkeä, taklauksia, tilanteita. Kaksi hyvin tälle tasolle tasokkaan oloista jengiä, ja vähän ihmetyttääkin, että ovat avanneet kautensa niinkuin ovat. Voi tosin olla, että jumalattoman kylmä halli pistää jalat liikkeelle ettei kohmetu, Keravan halli oli aika eksoottinen kokemus... kovasti 80-lukuteemaa promotoitiin niin katsomossa SYP Keravan sympaattisine porrasmainoksineen kuin musiikkina soineen Sleepy Sleepersinkin myötä. Itseäni harmitti, kun ei ollut mukana käteistä rahaa - HCK näytti myyvän ei mitään fanipaitoja, vaan viime kauden gameworn-paitoja fanipaidoiksi 25 euroa kappale! Ottakaapa vinkistä vaarin ja menkää ostamaan.
Itse pelistä: D-kiekko hallitsi avauserää selvästi, toista erää lievästi ja kolmas erä oli mielestäni Keravan. Kerava oli kuitenkin terävämpi tilanteissaan, ja varsinkin maalivahti Sami Lämpsä ansaitsee erikoismaininnan, torjui komeasti D-ryhmän lähentelyt. Myös Ville Vähäsalo onnistui tällä kertaa, vaikka kauden alku on ilmeisesti vaikea ollutkin.
Matsille leimallista olivat vastaiskumaalit: Keravan avausmaali ajassa 18.22 syntyi kesken D-painostusjakson, kun Teemu Varjamo oli myöhässä, ja Keravan Jyrki-Petteri Kankaanpää pääsi lyömään reboundin ohi Vähäsalon. D-kiekko tasoitti näyttävästi, kun peliä oli pelattu 24.55. Varjamo nousi vasenta laitaa, heitti lättysyötön maalille ja Jari Pylväs oli mailoineen välissä. Pylvään ohjaus meni Kerava-maaliin kahden yläkulman kautta (!). Kuuluttajalla oli muuten huomattavia vaikeuksia muistaa vierasjoukkueen nimeä, kertaalleen kuulutettiin "Diskoksen maalin toista syöttäjää" ja 1-2-maalissa kuulutus alkoi "Disko...D-kiekon maali". Mutta onpa tuo ns. omillekin ollut vaikeaa välillä.
Maaleja tehtiin vuorotahtiin, yleensä D-kiekko meni eteen ja Kerava tuli perässä. Rehellisyyden nimissä on todettava, että kolmannessa erässä D-kiekko oli hyvin väsyneen oloinen ja luistin painoi siihen malliin, että Keravalla oli monta tilaisuutta ratkaista ottelu. Huomattavan usein laukaukset menivät suoraan Vähäsalon syliin, ja lopussa näyttikin jo siltä, että D-kiekko vie makean vierasvoiton, kun D-kapteeni Tuomo Yläinen tyrkkäsi 3-4-johtomaalin ylivoimalla ajassa 57.27. Kellon näyttäessä 58.45 Keravan nimettömäksi jäänyt puolustaja täräytti kiekon siniviivalta yläputkeen ja kotijoukkue otti seuranneesta pelikatkosta aikalisän. Maalivahti pois, kuvio pyörimään - ja kiekko maalinedushässäkästä maaliin 24 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Tasoitusmaalin teki Vantaalla aikanaan kulttipelaajaksi noussut Matti Luoma.
Jatkoajalla näytti siltä, että pelataan sopuisasti tasapeli, mutta Kerava oli jälleen piirun terävämpi ja se palkittiin ajassa 64.23. D-kiekon Riku Silvennoisen huono kontaktipeli tuotti Jani Telavuorelle avopaikan takanurkalle ja tämä nosti 5-4-voittomaalin ohi Vähäsalon. 24 sekuntia vajaa vierasvoitto kääntyi näin D-kiekon kannalta katkeraksi jatkoaikatappioksi, mutta piste sentään matkasi mukana. D-kiekko oli kiekollisesti selvästi hallitsevampi joukkue, mutta Kerava kuten sanottua terävämpi, ja ottelu saattoi kääntyä kummalle tahansa, tällä kertaa kotijoukkueelle. Ennustan molemmille ryhmille menestystä kohti kevättä, mikäli peli pysyy tuollaisena, siksi hyvätempoista Suomi-sarja-tasolle peli oli.
Erikoismaininta vielä HC Keravan väliaikamyynnille: 1,30 euron hintainen omenapiirakka vaniljakastikkeen kera oli fantastinen! Koskahan liigahallissa olisi moisella hinta-laatu-suhteella tarjolla...