Tulipa sitten koettua se ensimmäinen kerta jalkapallomaajoukkueemme peli stadionilla. Yleensä ekakerroista (asiassa kuin asiassa) on jäänyt mieleen melko epämääräiset mielikuvat, mutta tämä tapaus syöpyi kyllä mieliin. Ja syystä. :-)
Stadionille tuleminen oli jotenkin niin epäsuomalaisen tuntuista... suuret väkijoukot, ääntä, värikkyyttä (kyllä tässä tilanteessa valkoisuus oli juuri sitä), lämmin ja aurinkoinen sää. Tuntui siltä kuin edeltävänä lauantaina ei olisi mitään negatiivista tapahtunutkaan. Vaikutti kerrassaan lupaavalta.
Olin E 49-katsomossa, joten ottelussa syvyysnäkeminen oli hieman hankalampaa. Tunnelma katsomossa oli kuitenkin sen verran hyvä, että tuo pikku puutos korvautui hyvin. Alku meni kyllä ihmetellessäni isoa katsojamäärää suomalaisessa jalkapallossa. Siihen ei ihan noin vain ole tottunut. Kansainvälisellä tasollahan tuon pitäisi olla arkipäivää, mutta kansallisella tasolla siitä voi vain uneksia.
Ottelun tärkeyden merkitys korostui kyllä heti alusta alkaen. Paineita oli, mutta onneksi se ei näkynyt väkisin puurtamisena. Pallo pysyi suhtalaisen hyvin hallinnassa, mutta hieman suoraviivaisuuden puutteesta joutui kärsimään... katsomosta nähtynä. Ilmeisesti Hodgsonin "pelikirja" vain on sellainen, että se ei aina näytä miellyttävältä katsoa. Jos se toimii tarvittavalla tehokkuudella ja maaleja ja mikä tärkeintä... voittoja tulee, niin mikäs siinä. Nyt on asetelmat hieman paremmat kuin muutamaa päivää aiemmin, mutta kyllä se vain siltikin menee tiukoille, että tuleeko se kisapaikka vaiko ei.
Huuhkaja-episodi oli todella mainio "tapahtuma" pelin sisällä. Koskapa se oli täysin sattuma, niin sen aiheuttama ilonpurkaus ja kannustus oli luonnollisesti täysin spontaania. Taisipa jalkapallomaajoukkueemme saada uuden lempinimen tapahtuman myötä.
Huuhkajat on ainakin sellainen nimitys, että sitä ei pysty millään keinotekoisella lempinimenkeksintäkilpailulla aikaansaamaan. Jos Palloliitto jotain muuta yrittää, niin kusevat nilkoillensa.
Summa summarum... onnistunut debyyttini tarkoittaa sitä, että tulen toistekin katsomaan jalkapalloa Stadionille. Ensimmäiseen kertaan meni 43 vuotta, mutta tokaan kertaan ei enää niin paljoa. :-D
Ja vielä loppukevennyksenä...
pelin lopputulos.