Kun tätä Suomen Robinsonia vertaa amerikkalaisten Survivoriin voi päätyä lähinnä kahteen loppupäätelmään:
1. Suomalaiset ovat kansana kovin erilaisia kuin jenkit, joilla sosiaalisuus ja myös sen pimeät puolet, kuten juonittelu ja ihmissuhdepelaaminen ovat paremmin hallinnassa. Suomalainen mököttää rannalla ja katsoo että kuis mahtaa käydä, mieluummin kuin ajaa etuaan liittoutumalla tai juonittelemalla. Tuloksena on tylsää tv-ohjelmaa.
tai
2. Jenkkien sarja on taitavasti manipuloitu. Kilpailijat tai jopa "kilpailijat" on huolellisemmin valittu, juonenkäänteitä on käsikirjoitettu sopivasti joukkoon ja ammattitaitoinen tekijäporukkaa hoitaa loput dramaattisilla kuvavalinnoilla ja leikkauksilla. Pohjoismaisin voimin, vaikkakin formaatin keksijämaasta tulevin, syntyy tällaista leppoisaa matkailumainosohjelmaa.
Yhteistä amerikkalaisille tosi-tv ohjelmille on harkittu ärsyttäminen. Amazing race -sarjaan on valittu liekehtivä homopari, juntit keskilännestä, bisneshemmot itärannikolta, vanhat ämmät, uskovaisia, muutama musta pari, tietokonenörttejä jne. Mausteeksi vielä valmiiksi riidoissa oleva pariskunta jne.
Sama juttu Survivorissa. Ihmiset löytävät hyvin helposti omaa maailmankuvaansa peilaavan ja siitä täysin poikkeavan kilpailijan. Kun lisää vielä joukkoon jenkkien jo äidinmaidossa saadun aina eturiviin ja julkisuuteen punkevan luonteenlaadun sekä alhaisen itsekritiikin ja yliluonnollisen itseluottamuksen saadaan joukko niin ärsyttäviä kisailijoita, että ohjelmaa on ihan pakko katsoa päästäkseen edes jossain vaiheessa nauttimaan ihanasta vahinginilosta, jonkun inhokin pudotessa kisasta.
Mutta lopultakin kaikkein hassuinta tässä sarjassa on se, että ihmiset kuitenkin syttyvät tähänkin soopaan niin paljon, että osallistuvat Nelosen ja iltapäivälehtien hölmöihin kännykkä-äänestyksiin. Kuka seuraavaksi pois saarelta? Oliko oikein pudottaa Pekka? jne.
Hey come on, sarja on kuvattu aikoja sitten. Tämä on vähän sama kuin kerättäisiin addressia hallitukselle, jossa vaadittaisiin kieltäytymään YYA-sopimukseen liittymisestä.