Suomen juniorijääkiekon tasosta

  • 8 839
  • 32

Analyytikko_

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, QPR, ManU, Hertha BSC
Tuossa jokin aika sitten oli hyvä artikkeli liittyen näihin peleihin Kiekkolehdessä tai
Jääkiekko lehdessä, jossa puhuttiin juuri näistä, että Suomessa jopa C-junnuilla on kovia pelejä kaudessa noin 15~. Kun Kanadassa mennään siellä 40-50 paikkeilla. Onhan tässä aika iso ero, pelithän ne kehittää.

Tässä on koko homman ydin samoin kuin tuossa nimimerkki okan viestissä alempana. Suomessa nimenomaan treenataan liikaa pelaamisen kustannuksella. Ajatellaan näköjään niin, että hirveällä määrällä toistoja saadaan tusinakamasta hiottua timantteja. Samaan aikaan ne oikeasti lahjakkaat ja tulevaisuuden ratkasijat kypsyvät touhuun, kun mihinkään muuhun kuin lätkään ei jää aikaa. Hinkataan jotakin helvetin pelisysteemiä sisään tuhansilla toistoilla ja ihmetellään, kun loistavasta pelisysteemistä huolimatta tulee kuokkaan. Perustaidot ja kiekonkäsittely, missä pelaa? Taktista osaamista voi kehittää myöhemminkin, mutta jos ne perustaidot eivät ole tulleet opituiksi, niin vaikeaa se on puukäsillä otteluita ratkaista. Mitenkäs se ikivanha totuus menikään: lahjattomat...

Nuorten kundien tulisi saada harrastaa muutamaa muutakin lajia kiekon ohella, jotka tukevat toisiaan ja tehdä sitten ratkaisunsa tuossa 15-16 vuoden kieppeillä, jos lahjoja tiettyyn lajiin näyttää löytyvän. Pahasti mennään metsään, jos 10-vuotiaille ehdotellaan 6xviikossa treenikertoja. Kuinkahan moni jaksaa tuolla menolla edes mopokortti-ikään? Ei ongelma ole harjoitusten määrässä vaan niiden laadussa. Samoin pelaamisen tärkeys ja pelaamisen kehittävyys näyttää unohtuneen täysin tässä maassa. Tulee asian suhteen sama fiilis kuin nykyisen suomalaisen koulutuspolitiikan suhteen, jossa kaikki pitäisi saada koulutettua maistereiksi kyvyistään riippumatta.

Kanadaan ja Venäjään ja niiden juniorituotantoon vertaaminen on täysin mahdotonta. Sieltä löytyy niin paljon enemmän massaa, jota voidaan tuhlata tällaisen koneiston hampaisiin, ettei vertailu pieneen Suomeen ja sen harrastajamääriin mitenkään onnistu. Väkisinkin sillä pelaajamäärällä syntyy huippuja enemmän kuin Suomessa. Suomen kokoisessa maassa ei ole varaa hukata yhtäkään lahjakkuutta liian suurien harjoittelumäärien vuoksi. Ja erityisen pikaisesti on päästävä eroon ajatuksesta maajoukkuevalinnoissa, että valitaan parhaiten joukkueeseen soveltuvat pelaajat. Suomesta pitää valita kisoihin "parhaat pelaajat, jotka sitten muodostavat parhaan mahdollisen joukkueen. "Laidanhinkkaajia" meillä on aivan tarpeeksi, ja näiden puukäsien suosiminen johtaa niiden taitavimpien yksilöiden sorsimiseen. Viittaan tällä esimerkillä tapaus Dufva-Aaltonen (valitsematta jättämiseen).

Oma resepti on pelien määrien lisääminen. Ja nimenomaan kovien pelien lisääminen. Ja tämän on tapahduttava nimenomaan harjoittelun kustannuksella, harjoitusmääriä ei tule lisätä. Samalla harjoitusten laatuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lätkän pitäisi olla harrastus 15-16 vuoteen asti ja sallittava myös muiden lajien (jalkapallo, jääpallo, kaukis, yleisurheilu harrastaminen) ja vasta tuossa iässä pitäisi suorittaa ensimmäisiä lajivalintoja. Tähän päälle normaalit koulunkäynnit, vastakkainen sukupuoli, mopoilut yms. setit, niin eipä siinä jää pelkällä kumilätkän harjoittelemiselle 6 iltaa viikossa+pelit päälle.

Oikeastaan tuntuu siltä, että tämä kummallinen vouhotus pelikirjoista ja taktiikan ylivertaisuudesta on sulkenut monilta silmät erityisen pahasti. Kyllähän taitava pelaaja osaa noudattaa sovittua taktiikkaan aivan yhtä hyvin kuin puukäsi, joka ei kiekon saatuaan välttämättä osaa muuta kuin lyödä sen vastustajan päätyyn. Taitovaje ei johdu Nuori Suomi-projektista vaan siitä, että täällä painotetaan vääriä asioita harjoittelussa ja harjoitellaan liikaa pelaamisen kustannuksella. Ja unohtamatta pihapelien tärkeyttä.

Sihvosen viimeisintä kirjoitusta on hauska peilata sen suhteen, mitä hän kirjoittaa Teemu Selänteestä. Ja kuten kaikki ainakin Teemun kirjan lukeneet tietävät, hän taisi harrastaa myös muutamaa muuta lajia kiekon ohella.

Loppukaneettina sen verran, että ei niistä Löppösistä ja Töppösistä ilman vaadittavaa lahjakkuutta koskaan tule huippupelaajia, vaikka he harjoittelisivat kuinka paljon. Vaaditaan oikeanlaista treenausta ja asenteiden muutosta, myös niiden taitavien pelaajien +(oikukkaiden luonteiden) on saatava pelata pelisysteemistä huolimatta.
 

Basist

Jäsen
jatkoa...

On ilo huomata, että huoli jääkiekon tasosta on täällä yhteinen. On kuitenkin muistettava, että liiton virallinen kanta on edelleen, että kaikki on hyvin. Ja millä ihmeellä niiden jääräpäiden päät saisi käännettyä, kun siellä ei ole käytännössä ainuttakaan ihmistä, jonka asiantuntemus pelistä nimeltä jääkiekko riittäisi siedettävällä tasolla ja tällä tarkoitan johtoryhmää, koska liiton sisällä on myös eriäviä näkemyksiä, mutta niiden tuominen julki sisäisesti haittaisi kritisoijien omaa asemaa, saattaisi jopa nopeassa ajassa joutua lähtemään liitosta jostain kummallisesta syystä... näin toimii liiton hajoita ja hallitse politiikka ja sitä valitettavasti pyörittävät muutamat poliittiset ja oman edun nimissä toimivat henkilöt.

Mitä tulee Jokerit 93-turnaukseen. SKA Pietari ei ollut millään mittapuulla verrattavissa perusvenäläiseen taitokiekkojoukkueeseen. Jopa kaksi vuotta nuorempi 0-16 Jokerit voittanut Moskovan Dynamon joukkue olisi voinut voittaa heidät. Torontosta taas löytyy kaikentasoista porukkaa ja tämä porukka oli kohtuullinen, mutta ei varmasti eliittiä.

Yksi suurimmista syistä, missä suomalaiset antavat tasoitusta muille kiekkomaille, on taklauskielto aina C-junioreihin saakka, eli pelaajat saavat aloittaa taklaamisen vasta 14-vuotiaina, murrosiässä. Ruotsissa oltiin pitkään hölmöjä ja pidettiin taklauskieltoa voimassa C-junioreihin asti. Kun Ruotsin juniorimaajoukkueiden taso romahti, työryhmä kokoontui ja teki muutoksia ruotsalaiseen juniorikiekkoon. Lisättiin pelien määrä ja poistettiin taklauskielto. Suomessa tehtiin päinvastoin... Nyt voi jälkiviisana katsella, mitkä ovat Suomen ja Ruotsin juniorimaajoukkueiden menestyksen kehityssuunnat olleet viime vuosina ja kuinka monta hyvää yksilöä kumpikin juniorimylly on jauhanut..

Analyytikko oli edellä harvinaisen oikeassa: pelejä tarvitaan lisää. Ongelma vain tulee siinä kohtaa, että liitto ei tarjoa tarpeeksi tasaisia sarjoja, puhumattakaan tarpeellisesta määrästä pelejä. Tasoerot näissä nuoremmissa ikäluokissa ovat suuret ja 0-15 pelit eivät palvele ketään, niitä ei pitäisi edes pelata. Vielä C-nuorten SM-sarjassakin tarjotaan mahdollisuus käytännössä kenelle vain karsia paikasta SM-sarjaan ja itse varsinaisessa SM-sarjassa pelataan 14 joukkueen yksinkertainen sarja (13 ottelua). Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi esim. ole alkusyksystä alkukarsintaturnauksia ja sitten pelattaisiin, vaikkapa 10 joukkueen nelinkertainen tai 12 joukkueen kolminkertainen sarja ja playoffit päälle paras viidestä systeemillä...
 

Basist

Jäsen
jatkoa...

On ilo huomata, että huoli jääkiekon tasosta on täällä yhteinen. On kuitenkin muistettava, että liiton virallinen kanta on edelleen, että kaikki on hyvin. Ja millä ihmeellä niiden jääräpäiden päät saisi käännettyä, kun siellä ei ole käytännössä ainuttakaan ihmistä, jonka asiantuntemus pelistä nimeltä jääkiekko riittäisi siedettävällä tasolla ja tällä tarkoitan johtoryhmää, koska liiton sisällä on myös eriäviä näkemyksiä, mutta niiden tuominen julki sisäisesti haittaisi kritisoijien omaa asemaa, saattaisi jopa nopeassa ajassa joutua lähtemään liitosta jostain kummallisesta syystä... näin toimii liiton hajoita ja hallitse politiikka ja sitä valitettavasti pyörittävät muutamat poliittiset ja oman edun nimissä toimivat henkilöt.

Mitä tulee Jokerit 93-turnaukseen. SKA Pietari ei ollut millään mittapuulla verrattavissa perusvenäläiseen taitokiekkojoukkueeseen. Jopa kaksi vuotta nuorempi 0-16 Jokerit voittanut Moskovan Dynamon joukkue olisi voinut voittaa heidät. Torontosta taas löytyy kaikentasoista porukkaa ja tämä porukka oli kohtuullinen, mutta ei varmasti eliittiä.

Yksi suurimmista syistä, missä suomalaiset antavat tasoitusta muille kiekkomaille, on taklauskielto aina C-junioreihin saakka, eli pelaajat saavat aloittaa taklaamisen vasta 14-vuotiaina, murrosiässä. Ruotsissa oltiin pitkään hölmöjä ja pidettiin taklauskieltoa voimassa C-junioreihin asti. Kun Ruotsin juniorimaajoukkueiden taso romahti, työryhmä kokoontui ja teki muutoksia ruotsalaiseen juniorikiekkoon. Lisättiin pelien määrä ja poistettiin taklauskielto. Suomessa tehtiin päinvastoin... Nyt voi jälkiviisana katsella, mitkä ovat Suomen ja Ruotsin juniorimaajoukkueiden menestyksen kehityssuunnat olleet viime vuosina ja kuinka monta hyvää yksilöä kumpikin juniorimylly on jauhanut..

Analyytikko oli edellä harvinaisen oikeassa: pelejä tarvitaan lisää. Ongelma vain tulee siinä kohtaa, että liitto ei tarjoa tarpeeksi tasaisia sarjoja, puhumattakaan tarpeellisesta määrästä pelejä. Tasoerot näissä nuoremmissa ikäluokissa ovat suuret ja 0-15 pelit eivät palvele ketään, niitä ei pitäisi edes pelata. Vielä C-nuorten SM-sarjassakin tarjotaan mahdollisuus käytännössä kenelle vain karsia paikasta SM-sarjaan ja itse varsinaisessa SM-sarjassa pelataan 14 joukkueen yksinkertainen sarja (13 ottelua). Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi esim. ole alkusyksystä alkukarsintaturnauksia ja sitten pelattaisiin, vaikkapa 10 joukkueen nelinkertainen tai 12 joukkueen kolminkertainen sarja ja playoffit päälle paras viidestä systeemillä...
 

Basist

Jäsen
jatkoa...

On ilo huomata, että huoli jääkiekon tasosta on täällä yhteinen. On kuitenkin muistettava, että liiton virallinen kanta on edelleen, että kaikki on hyvin. Ja millä ihmeellä niiden jääräpäiden päät saisi käännettyä, kun siellä ei ole käytännössä ainuttakaan ihmistä, jonka asiantuntemus pelistä nimeltä jääkiekko riittäisi siedettävällä tasolla ja tällä tarkoitan johtoryhmää, koska liiton sisällä on myös eriäviä näkemyksiä, mutta niiden tuominen julki sisäisesti haittaisi kritisoijien omaa asemaa, saattaisi jopa nopeassa ajassa joutua lähtemään liitosta jostain kummallisesta syystä... näin toimii liiton hajoita ja hallitse politiikka ja sitä valitettavasti pyörittävät muutamat poliittiset ja oman edun nimissä toimivat henkilöt.

Mitä tulee Jokerit 93-turnaukseen. SKA Pietari ei ollut millään mittapuulla verrattavissa perusvenäläiseen taitokiekkojoukkueeseen. Jopa kaksi vuotta nuorempi 0-16 Jokerit voittanut Moskovan Dynamon joukkue olisi voinut voittaa heidät. Torontosta taas löytyy kaikentasoista porukkaa ja tämä porukka oli kohtuullinen, mutta ei varmasti eliittiä.

Yksi suurimmista syistä, missä suomalaiset antavat tasoitusta muille kiekkomaille, on taklauskielto aina C-junioreihin saakka, eli pelaajat saavat aloittaa taklaamisen vasta 14-vuotiaina, murrosiässä. Ruotsissa oltiin pitkään hölmöjä ja pidettiin taklauskieltoa voimassa C-junioreihin asti. Kun Ruotsin juniorimaajoukkueiden taso romahti, työryhmä kokoontui ja teki muutoksia ruotsalaiseen juniorikiekkoon. Lisättiin pelien määrä ja poistettiin taklauskielto. Suomessa tehtiin päinvastoin... Nyt voi jälkiviisana katsella, mitkä ovat Suomen ja Ruotsin juniorimaajoukkueiden menestyksen kehityssuunnat olleet viime vuosina ja kuinka monta hyvää yksilöä kumpikin juniorimylly on jauhanut..

Analyytikko oli edellä harvinaisen oikeassa: pelejä tarvitaan lisää. Ongelma vain tulee siinä kohtaa, että liitto ei tarjoa tarpeeksi tasaisia sarjoja, puhumattakaan tarpeellisesta määrästä pelejä. Tasoerot näissä nuoremmissa ikäluokissa ovat suuret ja 0-15 pelit eivät palvele ketään, niitä ei pitäisi edes pelata. Vielä C-nuorten SM-sarjassakin tarjotaan mahdollisuus käytännössä kenelle vain karsia paikasta SM-sarjaan ja itse varsinaisessa SM-sarjassa pelataan 14 joukkueen yksinkertainen sarja (13 ottelua). Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi esim. ole alkusyksystä alkukarsintaturnauksia ja sitten pelattaisiin, vaikkapa 10 joukkueen nelinkertainen tai 12 joukkueen kolminkertainen sarja ja playoffit päälle paras viidestä systeemillä...
 

Glove

Jäsen
Vielä C-nuorten SM-sarjassakin tarjotaan mahdollisuus käytännössä kenelle vain karsia paikasta SM-sarjaan ja itse varsinaisessa SM-sarjassa pelataan 14 joukkueen yksinkertainen sarja (13 ottelua). Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi esim. ole alkusyksystä alkukarsintaturnauksia ja sitten pelattaisiin, vaikkapa 10 joukkueen nelinkertainen tai 12 joukkueen kolminkertainen sarja ja playoffit päälle paras viidestä systeemillä...

Muistaakseni takavuosina pelattiin ensimmäinen alueellinen karsintavaihe jo keväällä. Olisiko syksyllä ollut jokin jatkokarsinta vai alkoivatko SM-sarjat ja divarit heti syksyllä? Ei voi muistaa.
 

IKI-TPS

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, CANADIENS ,#21&#9
Basist kirjoitti:
Vielä C-nuorten SM-sarjassakin tarjotaan mahdollisuus käytännössä kenelle vain karsia paikasta SM-sarjaan ja itse varsinaisessa SM-sarjassa pelataan 14 joukkueen yksinkertainen sarja (13 ottelua). Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi esim. ole alkusyksystä alkukarsintaturnauksia ja sitten pelattaisiin, vaikkapa 10 joukkueen nelinkertainen tai 12 joukkueen kolminkertainen sarja ja playoffit päälle paras viidestä systeemillä...

Kyllä se varmaan onnistuisi,jos joku maksaa kulut.Junnujoukkuiella ei pahemmin ole sponsseja,jotka maksavat kuluja esim.parin päivän pelireissu Ouluun maksaa bussilla pari tonnia+majoitus+ruokailut,joten kulut nousee sitä kautta aivan älyttömiksi.Lyhytkin reissu on 200-400 pelkkä bussi.Idea on loistava,mutta maksajia ei löydy.A-junnuissahan pelataan osittain turnaus muotoisena,se laskisi kuluja,mutta lisänä missä välissä koulut ja muut hommat hoidetaan.Venäjällä esim.on kiekkoakatemioita ja se olisi ehkä ratkaisu täälläkin
mutta mistä rahat,jääkiekkoliitoltako,tuskin.Jos ei hoida koulua ja ammattia itselleen,voi olla kusiset paikat kun junnuajat on ohi.Ammattia kiekosta ei saa kuin todella todella harva.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

PJx

Jäsen
Muistaakseni takavuosina pelattiin ensimmäinen alueellinen karsintavaihe jo keväällä. Olisiko syksyllä ollut jokin jatkokarsinta vai alkoivatko SM-sarjat ja divarit heti syksyllä? Ei voi muistaa.
Sellainenkin asia pitää otta huomioon, että C-junnuissa ei ole "jatkuvuutta". Millä joukkueella kevään karsinnat pelattaisiin? Joukkueet valitaan vasta loppukesästä/alkusyksystä.

Toki hyvällä tahdolla ja järjen käytöllä hommaa voitaisiin järkeistää paljon. Järkevä tavoite voisi olla n. 10(-12) joukkueen SM-sarja ja saman kokoinen divari. Molemmille 2-kertainen sarja.

Yksi mahdollisuus alkukarsinnan otteluiden tason pitämiseksi olisi tehdä jonkun sortin ranking lista ennen kauden alkua. Kärki pelaisi keskenään pääsystä suoraan jatkoon, häntäpää ristiinkarsintoihin. Seuraavasta kategoriasta osa kärki jatkoon, osa viimeiset alas ja osa ristiinkarsitoihin. Aika lailla saman tyylinen systeemi kuin nyt, mutta raaempi. Kaikilla olisi edelleen mahdollisuus hyvällä joukkueella vaikka mihin. Ottelut olisivat kuitenkin tasaisempia ja useimmissa olisi panosta.

Tämä on kuitenkin vielä suht pieni ongelma. Paljon pahempi on valmennuksen taso ikäluokissa 4v-tavoitteellinen kiekko. Lapset eivät ole oppineen urheilijoiksi eivätkä joukkuepelaajiksi tavoitteellisen harjoittelun alkuun mennessä. Kun henkilökohatisiin taitoihin luetaan syöttö- ja syötön vastaanottamisen taito paineen alla sekä pelinlukutaito, niin henkilökohtainenkin taito on pääosin hukassa. Kun katsoo, miten monen laisella tyylillä pojat luistelee, niin ei sitä perustaitoakaan ole opetettu pienille junnuille tarpeeksi aktiivisesti.

Kaiken kaikkiaan tasapaino viihtyvyyden ja totisen lajiharjoittelun välillä on tainnut lipsahtaa liikaa viihteen puolelle. Pienet pojat pelaavat pelejä ja höntsäävät, koska se on kivaa. Pienten lasten ohjaajat eivät kehtaa/viitsi/tahdo/ymmärrä vaatia tarpeeksi eivätkä edellytä riittävää suorituspuhtautta. Jos pohjat olisi tehty paremmin, niin murrosiässä taitoharjoittelun ja pelinomaisen harjoittelun (+pelien) suhdetta voisi rukata pelivoittoisempaan suuntaan.

Jotenkin tuntuu sieltä, että urheiluharjoittelussa "oliko kivaa" ei ole ihan oikea kysymys edes lapsilta. Toki treenamisesta täytyy nauttia, mutta varsinaisesti kivaa se ei voi aina olla. Käsittääkseni lapsilla on sisään rakennettu tarve oppia uusia asioita, jolloin palkitsevuus saavutetaan myös sitä kautta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös