Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Saman verran meillä on valoisaa aikaa kuin muuallakin, jakautuu vaan vähän epätasaisemmin.

Juurikin näin. Muutenkin meille tyypillinen voivottelu ilmastostamme (mihin toki itsekin säännöllisesti sorrun) on vähän ristiriitainen ilmiö. Ei Suomen ilmasto ole missään mielessä "huono".

 

[Ann Arbor]

Itse olen sitä mieltä, että voivottelusta pitäisi tehdä täyskäännös ilmastomme nostamiseksi voimavaraksi. Olemme poikkeuksellisen onnekkaita esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdalla ja Suomen tulisi nostaa inhimillinen ilmastomme osaksi markkinointiamme.

Kuinka usein edes käsitämme, miten satumaisen onnekkaita olemme, että tuhoisat luonnonkatastrofit suorastaan loistavat poissaolollaan Suomessa? Ei tuhoisia metsäpaloja, maanjäristyksiä, hirmumyrskyjä, tulivuorenpurkauksia tai hyökyaaltoja.

 

[Kälvis]

Vaikka suomalainen yötön yö onkin tietyssä mittakaavassa maailmankuulu, tulisi se mielestäni ottaa yhä suurempaan rooliin markkinointistrategiassamme. Aito tapa erottautua muihin maahanmuuton suurvaltoihin nähden. Allekirjoittaneellakin juuri valosat illat ja aamut tekevät Suomen kesästä maailman upeimman ja ulkomaalaisille se on myönteistä eksotiikkaa.

Itse huomasin muutamia vuosia sitten Pietarissa, että siellä järjestetään kesäisin Valkeiden öiden festivaali (linkki vie Wikipediaan). Helsingin ja Pietarin olosuhteet ovat pitkälti samanlaiset joten jotain vastaavaa voisi kehitellä tännekin. LUX Helsinki ottaa jo mainiosti hyödyn irti pimeistä talviöistä.

Erilaiset tapahtumat ovat uskoakseni merkittävässä roolissa nostamassa maamme näkyvyyttä.

 

[Ann Arbor]

Itse huomasin muutamia vuosia sitten Pietarissa, että siellä järjestetään kesäisin Valkeiden öiden festivaali (linkki vie Wikipediaan). Helsingin ja Pietarin olosuhteet ovat pitkälti samanlaiset joten jotain vastaavaa voisi kehitellä tännekin. LUX Helsinki ottaa jo mainiosti hyödyn irti pimeistä talviöistä.

Erilaiset tapahtumat ovat uskoakseni merkittävässä roolissa nostamassa maamme näkyvyyttä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka Venäjältä ei mitään vaikutteita mielellään ottaisikaan. Tokihan meillä ikiaikainen keskikesän juhla juhannus on hyvin iltapainotteinen, mutta vain yhden viikonlopun kestävä.

Suomen tulisi toden totta nostaa hienot perinteensä ja tapahtumansa isompaan rooliin markkinoinnissamme. Vaikka vappu kansainvälinen juhla onkin, ovat monet sen perinteet hyvin suomalaisia ja toukokuun vaihdetta olisi hyvä markkinoida esimerkiksi turisteille.

 

[Ann Arbor]

Itse iloitsen sitä, että Suomi on onnistunut kuluvalla vuosituhannella nostamaan profiiliaan lomakohteena. Suomen kesä on mielestäni maailman paras ja uskon, että 20 asteen lämpö on ennen kaikkea vahvuus. Palveluinfra on jo hyvällä tasolla, mutta uskon Helsingin ja Lapin ulkopuolisen Suomen kykenevän vielä nousemaan merkittävästi. Viikko mökillä Päijänteen rannalla tai Hailuodossa voi olla koko elämän läpi muistettava kokemus espanjalaiselle tai kiinalaiselle.

Kun tietoa Suomesta pikku hiljaa alkaa tihkumaan eri puolille maailmaa, uskon että houkuttelevuutemme maahanmuuttokohteena myös kasvaa. Me suomalaiset emme usein käsitä, millaisessa satumaisessa tyyssijassa saamme asua, mikä puutteistaan ja haasteistaan huolimatta on maailman paras maa asua. Olli Rehniä lainatakseni, onnellisten tasavalta.

 

[Ann Arbor]

Suomi ns. eksoottisena kohteena kilpailee yhtä lailla kaikkien muiden pohjoismaiden kanssa tässä pohjoisessa vieraanvaraisuudessa ja huomioiden kroonisen altavastaajan asemamme, näen että meidän on syytä olla erittäin aktiivinen. Järvi-Suomi on käsite, mutta samanlaiset järvet odottavat yhtä lailla Ruotsissa ja Norjassa. Suomen onkin syytä tiedostaa tämä ja laitettava riittävä effortti markkinointiimme.

 

[Steril]

Itse iloitsen sitä, että Suomi on onnistunut kuluvalla vuosituhannella nostamaan profiiliaan lomakohteena. Suomen kesä on mielestäni maailman paras ja uskon, että 20 asteen lämpö on ennen kaikkea vahvuus. Palveluinfra on jo hyvällä tasolla, mutta uskon Helsingin ja Lapin ulkopuolisen Suomen kykenevän vielä nousemaan merkittävästi. Viikko mökillä Päijänteen rannalla tai Hailuodossa voi olla koko elämän läpi muistettava kokemus espanjalaiselle tai kiinalaiselle.

Kun tietoa Suomesta pikku hiljaa alkaa tihkumaan eri puolille maailmaa, uskon että houkuttelevuutemme maahanmuuttokohteena myös kasvaa. Me suomalaiset emme usein käsitä, millaisessa satumaisessa tyyssijassa saamme asua, mikä puutteistaan ja haasteistaan huolimatta on maailman paras maa asua. Olli Rehniä lainatakseni, onnellisten tasavalta.

Minä itseasiassa pidän Suomen kesästä sen verran, että mielellään en kesäaikaan edes lähde ulkomaille, vaan matkailisin kaikista mieluiten kotimaan sisällä. Lämpöä juuri sopivasti, puhdasta luontoa, hulppeita maisemia, hyvää ruokaa ja valoa. Ainakin olosuhteet meillä on ihan priimaluokkaa.

 

[Ann Arbor]

Minä itseasiassa pidän Suomen kesästä sen verran, että mielellään en kesäaikaan edes lähde ulkomaille, vaan matkailisin kaikista mieluiten kotimaan sisällä. Lämpöä juuri sopivasti, puhdasta luontoa, hulppeita maisemia, hyvää ruokaa ja valoa. Ainakin olosuhteet meillä on ihan priimaluokkaa.

Sama. Kaamoksen ytimessä ja työntäyteisen arjen keskellä mieli sinkoaa Koh Taolle, tai Erawaniin, mutta helmi-syyskuussa me suomalaiset pääsemme nauttimaan maailman parhaasta ilmastosta.

 

[Steril]

Sama. Kaamoksen ytimessä ja työntäyteisen arjen keskellä mieli sinkoaa Koh Taolle, tai Erawaniin, mutta helmi-syyskuussa me suomalaiset pääsemme nauttimaan maailman parhaasta ilmastosta.

Kalajoen hiekkasärkät, Koli, Lapin erämaat, Punkaharju... Ihan uskomattoman hienoja kohteita vielä kaiken lisäksi, mitkä on meille monille arkipäivää, niin arkipäivää ettei niitä välttämättä osaa edes samalla tavalla arvostaa kun samaan aikaan monia kaukomaita on "mystifioitu" sellaisiksi paratiiseiksi mihin on pakko päästä. Eikä siinä, maailmalta niitä löytyykin ja matkailu avartaa aina, mutta jotenkin tässä korostuu se ilmiö, että turhan usein kuvitellaan sen ns. taivaan löytyvän jostakin kaukaa kun samalla me olemme jo monelta osin siellä tälläkin hetkellä. Suomi on upea kohde seikkailla siinä missä muutkin maailmankolkat.

Nämä loska- ja jatkuvat pääkalloliukastelukelit on niitä puolia mitkä hyvin ymmärrettävästi monikin haluaisi skipata kokonaan.

 

[Ann Arbor]

Finnish Summer käsitteenä on mielestäni mahdollista nostaa maailmankuuluksi. Kuten niin monella suomalaisella, myös allekirjoittaneelta löytyy ne vakiintuneet luontospotit, minne tulee palattua. Toukokuun käärijänvihreät mustikat ja valkovuokot, kesäkuun vehmaus ja lämpimät illat. Näin uusmaalaisena luonnonystävänä tulee Keravan, Tuusulan ja Sipoon metsiä koluttaessa annettua suoranaisia luunappeja itselle, että tämä kaikki on totta. Mikä paratiisi meitä taas kohta odottaa.

 

[Ann Arbor]

Kalajoen hiekkasärkät, Koli, Lapin erämaat, Punkaharju... Ihan uskomattoman hienoja kohteita vielä kaiken lisäksi, mitkä on meille monille arkipäivää, niin arkipäivää ettei niitä välttämättä osaa edes samalla tavalla arvostaa kun samaan aikaan monia kaukomaita on "mystifioitu" sellaisiksi paratiiseiksi mihin on pakko päästä. Eikä siinä, maailmalta niitä löytyykin ja matkailu avartaa aina, mutta jotenkin tässä korostuu se ilmiö, että turhan usein kuvitellaan sen ns. taivaan löytyvän jostakin kaukaa kun samalla me olemme jo monelta osin siellä tälläkin hetkellä. Suomi on upea kohde seikkailla siinä missä muutkin maailmankolkat.

Itse koin eräänlaisen heräämisen Suomen MM-menestyksen alla toukokuussa 2022. Olen luontoihminen, mutta juuri tuolloin tuli yövuorojen jälkeen tehtyä poikkeuksellisen paljon luontokierroksia... Keravalla. Jep. Kyseisessä "pahamaineisessa" PK-seudun kehyskunnassa buljaan, mutta tuolloin tuli tehtyä paljon aamuvarhaisia kävelylenkkejä lähimetsissä ja tuli tännekin kirjoitettua, että mitä sitä Hokkaidoon, kun koti-Suomessa saa saman vihreän elämyksen. Alkukesä linnunlauluineen ja helottavine vihreineen on jotain satumaista, minkä huumaavaa vaikutusta taas odotan.

Kuten monella suomalaisella, myös allekirjoittaneella on ns. salaiset paikat. Allekirjoittanut on satumaisen onnekas, että omaan laajan Tuomaalan metsän, kuin Ollilan viidakon, mikä pähkinäpensaineen menee ihan Kaakkois-Aasiasta.

 

[Steril]

@Ann Arbor
Oma tällainen ns. voimakeidas löytyy aika läheltä kotoa, eteläisestä Espoosta. Kotiovelta reilu kilometri reitin alkuun, viiden kilometrin rundi vie läpi monenlaisen maiseman ja maaston. Pitkospuita suorämeen seassa, lintutornissa kaislaisen merenlahden ihailua, marjametsää, kallioita ja muinaishautoja kukkulan päällä höystettynä suurella siirtolohkareella. Kaikki tämä melkein naapurissa keskellä PK-seutua, mutta kuitenkin luonnossa tulee tunne kuin olisi jossain kaukana kaikesta.

Tämän reitin ehkä suosikkipaikkani on sellainen suojainen metsäsaareke kapean salmen vieressä josta kulkee saaristovenereitit ohitse. Siellä metsän suojassa pystyy istumaan, taikka viereisellä rantakalliolla merta tuijottaen. Tuossa välillä kun oli hiukan asioita mielen päällä, niin tuolla kävin yksikseni latailemassa akkuja ja meditoimassa syntyjä syviä.

Oho, nyt meni offtopiciksi aika pahasti. Mutta tiedän täsmälleen mistä puhut.

 

[Ann Arbor]

@Ann Arbor
Oma tällainen ns. voimakeidas löytyy aika läheltä kotoa, eteläisestä Espoosta. Kotiovelta reilu kilometri reitin alkuun, viiden kilometrin rundi vie läpi monenlaisen maiseman ja maaston. Pitkospuita suorämeen seassa, lintutornissa kaislaisen merenlahden ihailua, marjametsää, kallioita ja muinaishautoja kukkulan päällä höystettynä suurella siirtolohkareella. Kaikki tämä melkein naapurissa keskellä PK-seutua, mutta kuitenkin luonnossa tulee tunne kuin olisi jossain kaukana kaikesta.

Tämän reitin ehkä suosikkipaikkani on sellainen suojainen metsäsaareke kapean salmen vieressä josta kulkee saaristovenereitit ohitse. Siellä metsän suojassa pystyy istumaan, taikka viereisellä rantakalliolla merta tuijottaen. Tuossa välillä kun oli hiukan asioita mielen päällä, niin tuolla kävin yksikseni latailemassa akkuja ja meditoimassa syntyjä syviä.

Oho, nyt meni offtopiciksi aika pahasti. Mutta tiedän täsmälleen mistä puhut.

Kuvailemasi rundi on toden totta "itsestäänselvyys" useimmille suomalaisille. Luonto avautuu maamme tiheimminkin asutuilla seuduilla melkein jokaisen kotiovelta. Allekirjoittaneen riskialttiina "harrastuksena" on viime vuosina ollut tietoinen eksyminen. Olen lähellä kotia, ettei sinänsä isommalle huolelle ole syytä, mutta on huumaavaa edetä pitkin viidakkoa tietämättä mitä edessä on.

Lappi on luontonsa puolesta koko ihmiskunnan aarre ja statuksensa ansainnut, mutta yhtäältä eteläisen Suomen kohteet ovat arvokkaita. Allekirjoittaneen monivuotisena haaveena on esim. ollut Lohjan Karkalinniemen luonnonpuisto, minkä saavutettavuus näin autottomana on haastava. Keravalta löytyy Haukkavuori ja Sikakorpi, mutta poikkeuksellisen vehmas niemi lienee jotain satumaista.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuton tilastot 2023: Maailman konfliktien ja talouden taantuman vaikutukset maahanmuuttoon | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

Vuoden 2023 viralliset maahanmuuttotilastot on julkistettu. Vuosi oli monellakin tapaa ennätyksellinen, huomionarvoisena, että työperäinen maahanmuutto kuitenkin väheni hivenen vuodesta 2022, mihin oletettavimmin merkittävimpänä tekijänä on heikentynyt taloistilanne.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto | Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi viime vuonna, kertoo Maahanmuuttovirasto

Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan vähenevän tänä vuonna. Myös tilapäistä suojelua hakevia ukrainalaisia odotetaan Suomeen aiempaa vähemmän.

www.hs.fi

Hesarilta mielenkiintoinen uutinen asiaan liittyen. Mielenkiintoinen seikka on mielestäni se, että Suomen kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Pidän erittäin hienona, että virallisesti osaksi kansaamme moni näyttää haluavan.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuton tilannekuva Suomessa | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

Asiasta enemmän kiinnostuneille pitää suositella Migrin tuoretta tilannekuvaa. Erittäin mielenkiintoinen PDF-dokumentti, mistä käy ilmi että esimerkiksi rakennusalan kriisi on vaikuttanut selvästi rakennustyöntekijöille myönnettyjen oleskelulupien selvänä vähenemisenä, mutta yhtää se, että ulkomaalaisten soteammattilaisten maahanmuutto oli viime vuonna ennätyksellistä ja trendi on ollut hyvin voimakkaasti nouseva.

 

[Ann Arbor]

Kolumni | Maahanmuutto tekee Helsingille hyvää

– Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kirjoittaa.

www.helsinginuutiset.fi

Vaikka maahanmuuttajataustaisen väestön kasvavaa osuutta monet pitävätkin ennen kaikkea haasteena, tai peräti uhkana, virkistävä näkemys Helsingin Uutisissa julkaistussa kolumnissa.

Tällä vuosituhannella niin Helsingin kuin muunkin Suomen työllisyyden kasvu on perustunut maahanmuuttoon. Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta. Yritysten kasvu taas synnyttää hyvinvointia, joka hyödyttää kaikkia meitä helsinkiläisiä. Ilman vieraskielisiä kaupunkimme työikäinen väestö olisi dramaattisesti vähentynyt ja tätä kautta meiltä olisi jäänyt monet palvelut saamatta - olipa sitten kyse liikenteestä, hoivasta tai korkean osaamisen palvelualoista.

Viime vuonna Helsinki kasvoi ennätyksellisesti yli 10 000 asukkaalla, joista yli 8 000 oli maahanmuuttajia. Helsingin asukasluku kasvoi siis jälleen ennen kaikkea maahanmuuton ansiosta. Ennusteen mukaan 2030-luvun loppupuolella vieraskielisten osuus ylittäisi 25 %.

Helsingistä onkin tulossa entistä kansainvälisempi kaupunki, joka työvoiman lisäksi tulee saamaan maailmalta tärkeitä vaikutteita kulttuuri- ja elinkeinoelämään. Tämä lisää kaiken kaikkiaan kaupungin diversiteettiä, jolla voidaan katsoa olevan positiiviset vaikutukset elinvoimaan.

 

[Ann Arbor]

Kun Helsinki kansainvälistyy, on tärkeää, että uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi osaksi yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Helsingin kaupunki edistää monin keinoin uusien asukkaiden kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla. Mutta kotoutuminen on niin paljon muutakin. Pienilläkin arjen kohtaamisilla voi olla iso merkitys uusien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Kaupunkilaisten jokapäiväinen kanssakäyminen synnyttää uusia mahdollisuuksia – ja parhaassa tapauksessa myös uusia ystävyyksiä.

Lainaus vielä samasta kirjoituksesta. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä pointti. On meidän ihan jokaisen vastuulla, että tänne nyt muuttavat voivat tuntea olonsa kotoisiksi ja merkityksellisiksi yhteiskuntamme jäseniksi.

 

[Ann Arbor]

Japanilaisnainen Mika päätti olla perustamatta perhettä armottomasta syystä – ”yli 25-vuotiaan naisen arvo hiipuu”

Lapsipulan riivaama Japani joutuu etsimään luovia ratkaisuja, jotta työvoima riittäisi.

www.is.fi

Vaikka Suomen tilanne toki eroaa Japanista, mitä tulee esim. naisten yhteiskunnalliseen asemaan ja suhtautumisessa maahanmuuttoon, tiettyjä yhtymäkohtia laskevan auringon maahan meillä on.

 

[Ann Arbor]

On mielestäni huomionarvoista, että Suomi on ymmärtäneekseni Japanin ja Italian jälkeen koko maailman ikääntynein valtio. Tekemisensarkaa siis riittää menestyvän hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämiseksi todella paljon. Kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon kaikki tämä tiedostaen on se vihoviimeinen tie, mihin meidän ei tule pyrkiä.

 

[Ann Arbor]

Syntyvyyden romahduksen takana raju muutos: Nuoret aikuiset eivät halua "luopua elämäntyylistä" | Verkkouutiset

Väestötutkija kertoo, että lapsettomista kaksikymppisistä jopa neljännes ilmoittaa ihanteelliseksi lapsiluvuksi nollan.

www.verkkouutiset.fi

Verkkouutisten mielenkiintoinen juttu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti romahtaneesta syntyvyydestä.

Väestötieteessä alenevaa syntyvyyttä on usein selitetty talouden laskukausilla, joiden aikana syntyvyys on alentunut elpyäkseen noususuhdanteen aikana.

– Useiden tutkimusten mukaan ei näytä siltä, että talous olisi päävaikutin. Taloussuhdanteet ovat vuoden 2010 jälkeen menneet sekä ylös että alas. Tästä huolimatta syntyvyys ei ole kohentunut. Monet tutkijat ovat päätelleet, että talous ei ole selittävä tekijä, Berg sanoo.

Hän kertoo, että tutkimusten mukaan taloudelliset syyt ovat kärkisyiden joukossa perheillä, joissa mietitään toisten, kolmansien ja sitä seuraavien lasten hankkimista. Tämä johtuu esimerkiksi epävarmasta taloustilanteesta tai liian pienestä asunnosta.

Valtaosan syntyvyyden laskusta selittää kuitenkin esikoisten syntyminen.

– Esikoista miettivien ja lykkäävien keskuudessa taloussyyt eivät kuitenkaan ole tutkimuksissa kärjessä. Esikoisia lykkäävillä ykkössyinä on, että he eivät halua luopua nykyisestä elämäntyylistä sekä haluavat keskittyä muihin itseään kiinnostaviin asioihin, Berg taustoittaa.

 

[MegaForce]

Japanilaisnainen Mika päätti olla perustamatta perhettä armottomasta syystä – ”yli 25-vuotiaan naisen arvo hiipuu”

Lapsipulan riivaama Japani joutuu etsimään luovia ratkaisuja, jotta työvoima riittäisi.

www.is.fi

Vaikka Suomen tilanne toki eroaa Japanista, mitä tulee esim. naisten yhteiskunnalliseen asemaan ja suhtautumisessa maahanmuuttoon, tiettyjä yhtymäkohtia laskevan auringon maahan meillä on.

Tähän liittyen löytyy hyvä dokumentti Yle Areenasta. Voi peilata osin myös Suomeen, "Pohjolan Japaniin".

Pois Japanin mallista

Japanissa on maailman vanhimpiin kuuluva väestö. Lapsia ei synny, työntekijöitä ei riitä. Nyt vanhukset jatkavat työuraa jopa 100-vuotiaiksi ja nuoria patistellaan synnytystalkoisiin. Mutta riittääkö tämä pelastamaan Japanin tulevaisuuden? Ohjaus Heikki Valkama (2024).

areena.yle.fi

 

[Ann Arbor]

Tähän liittyen löytyy hyvä dokumentti Yle Areenasta. Voi peilata osin myös Suomeen, "Pohjolan Japaniin".

Pois Japanin mallista

Japanissa on maailman vanhimpiin kuuluva väestö. Lapsia ei synny, työntekijöitä ei riitä. Nyt vanhukset jatkavat työuraa jopa 100-vuotiaiksi ja nuoria patistellaan synnytystalkoisiin. Mutta riittääkö tämä pelastamaan Japanin tulevaisuuden? Ohjaus Heikki Valkama (2024).

areena.yle.fi

Pitää jossain vaiheessa katsoa kyseinen dokkari. Sikälihän vaikka Suomi ja Japani toisistaan todella kaukana ovatkin ja maidemme väliset kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset erot ovat merkittäviä, eräät yhdistävät tekijät ovat suorastaan aavemaisia. Toki "Aasian Suomeksi" Japania ei ole taidettu koskaan kutsua. Mielenkiintoista muuten sinänsä, että Suomen japanilaistaustainen väestö on suurempi, kuin vastaava naapurimaassamme Norjassa. Tämä siis siitä huolimatta, että Suomi on suhtautunut maahanmuuttoon merkittävästi Norjaa nihkeämmin ja Norja on muutenkin Suomea enemmän "mahdollisuuksien maa".

 

[Ann Arbor]

Suomeen muuton tilastoissa näkyy maailman konfliktit ja taantuman vaikutukset | Kotoutuminen

kotoutuminen.fi

Yhtäältä mielenkiintoinen raportti maahanmuuton trendeistä.

Työperusteinen maahanmuutto nousi vuonna 2022 ennätykselliselle tasolle (20 960 ensimmäistä työperusteista lupahakemusta). Viime vuonna kokonaishakemusmäärä laski, mutta pysyi kuitenkin historiallisessa vertailussa korkeana (16 999 ensimmäistä työperusteista oleskelulupahakemusta). Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 15 081 (2022: 16 081).

Työperusteinen maahanmuutto on korkealla tasolla muun muassa siksi, että yritysten rekrytointiverkostot ovat kehittyneet. Ukrainan sodan vuoksi myös Venäjän kansalaisten hakemukset lisääntyivät vuonna 2022. Talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen vaikuttivat hakemusmäärän laskuun vuonna 2023.

Työperusteisia hakemuksia jättivät eniten vuonna 2023 Filippiinien, Venäjän, Intian ja Kiinan kansalaiset.

 

[Ann Arbor]

Huomioiden maamme väestörakenteen, riittävä maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio nousee yhä merkittävämpään asemaan.

Mikäli syntyvyys olisi 1,26:n sijaan 1,86 Suomen ei tarvitsisi luottaa maahanmuuttoon lähellekään samassa mittakaavassa, mitä nyt. Reilussa vuosikymmenessä länsimaalaisittain korkeahko syntyvyys on kuitenkin pudonnut yhdeksi alhaisimmista, joten mikäli menestyvä hyvinvointiyhteiskunta on intresseissämme myös tulevaisuudessa, on nykytrendin maahanmuutto välttämättömyys.