Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2023–2024

[Jack DiBiase]

Meillä on muuten sellainen tilanne nyt suomalaisten NHL-pelaajien osalta, että sitten 1995-97 ikäluokkien ei oikein enää ole tullut kuin sellaista B-luokan staraa tuonne hyökkäyspäähän.

Laine (-98), Tolvanen (-99), Kotkaniemi (-00), Maccelli (-00), Kakko (-01), Lundell (-01)... kaikki vähän sellaisia 2-3 kolmosketjun kavereita, mutta ei verrattavissa Barkov-Rantanen-Aho-Hintz nelikkoon, jotka ovat joukkueidensa ehdottomia TOP2 hyökkääjiä.

Mitä sieltä nyt sitten onkaan tulossa Rädyn (-02), Järventien (-02), Tuomaalan (-03), Lambertin (-03), Kemellin (-04) ja kumppaneiden toimesta, niin vaikea uskoa, että ihan sinne ykkösketjuun ainakaan.

Viisi vuotta sitten näytti vähän liiankin hyvältä, mutta nyt tuntuu taas että USA:lla, Kanadalla ja Ruotsilla on taas tulossa iso etulyöntiasema näiden viimeisten 6-7 draftin osalta.

Varmaan tässä on kyse jonkinlaisesta ilmiöstä, mikä liittyy hyvin vahvasti nykynuorisoon ylipäänsä. Tavoitteet ovat valtavan korkealla, mutta niiden saavuttamiseksi ei haluta tehdä tarvittavaa työtä. Yhtään nostamatta ketään yksilöä tikun nokkaan, mutta yleisesti vaikuttaa siltä, että noiden huippuvuosien jälkeen tulleet pelaajat näkivät vain ne kultajuhlat torilla ja ajattelivat, että heistäkin tulee automaattisesti NHL:n supertähtiä kun tekevät pikkuleijonissa kivoja tehoja ja saavat korkean varausvuoron. Nämä ovat vaan unohtaneet sen, että siitä se työn tekeminen pitäisi vasta toden teolla alkaa, mutta staran esittäminen on paljon kivampaa kuin se työ, mitä todelliseksi staraksi pääseminen vaatii.

Sehän on ihan päivänselvä fakta, että esimerkiksi Patrik Laine & Jesse Puljujärvi olivat paljon lahjakaampi ja potentiaalisempi duo, mitä Mikko Rantanen & Roope Hintz. Mutta nyt kun niistä pikkuleijonien torijuhlista alkaa pian olla 10 vuotta aikaa voidaan tarkastella ketkä ovat juhlien jälkeen laittanut haalarit päälle ja ketkä ovat jatkaneet uraansa vaan niissä juhlatamineissa.

PS. Muistin virkistämiseksi 2015-16 WJC:

(kaikilla 7 pelattua ottelua)

Jesse Puljujärvi (17-v) 5+12=17
Patrik Laine (17-v) 7+6=13
Mikko Rantanen (19-v) 2+3=5
Roope Hintz (19-v) 3 +1=4

 

[FASlapsi]

Meillä on muuten sellainen tilanne nyt suomalaisten NHL-pelaajien osalta, että sitten 1995-97 ikäluokkien ei oikein enää ole tullut kuin sellaista B-luokan staraa tuonne hyökkäyspäähän.

Laine (-98), Tolvanen (-99), Kotkaniemi (-00), Maccelli (-00), Kakko (-01), Lundell (-01)... kaikki vähän sellaisia 2-3 kolmosketjun kavereita, mutta ei verrattavissa Barkov-Rantanen-Aho-Hintz nelikkoon, jotka ovat joukkueidensa ehdottomia TOP2 hyökkääjiä.

Mitä sieltä nyt sitten onkaan tulossa Rädyn (-02), Järventien (-02), Tuomaalan (-03), Lambertin (-03), Kemellin (-04) ja kumppaneiden toimesta, niin vaikea uskoa, että ihan sinne ykkösketjuun ainakaan.

Viisi vuotta sitten näytti vähän liiankin hyvältä, mutta nyt tuntuu taas että USA:lla, Kanadalla ja Ruotsilla on taas tulossa iso etulyöntiasema näiden viimeisten 6-7 draftin osalta.

No joo, toisaalta taas ainakin tuo Barkov-Aho-Rantanen on sellaista timanttia koko kolmikko, että eipä noihin verrattavia pelaajia Suomella ole ollut oikeastaan kuin Kurri ja Selänne. Koivut ja Jokiset ja Tikkaset näyttäisi jäävän aivan noiden jalkoihin tällä nykymeiningillä, Hintzkin on nyt pari kautta vetänyt semmosta liitoa että jos samaa jatkaa niin siinä on vielä neljäs ihmemies näiden kolmen jo olemassaolevan rinnalle.

 

[Naamavelli]

No joo, toisaalta taas ainakin tuo Barkov-Aho-Rantanen on sellaista timanttia koko kolmikko, että eipä noihin verrattavia pelaajia Suomella ole ollut oikeastaan kuin Kurri ja Selänne. Koivut ja Jokiset ja Tikkaset näyttäisi jäävän aivan noiden jalkoihin tällä nykymeiningillä, Hintzkin on nyt pari kautta vetänyt semmosta liitoa että jos samaa jatkaa niin siinä on vielä neljäs ihmemies näiden kolmen jo olemassaolevan rinnalle.

Mutta kyllähän sitä vähän toiveita elätteli ainakin Laineen, Kakon, Rädyn ja Lambertin kohdalla, että sieltä tulisi näitä supertähtiä toisensa perään.

Nyt pitää tosiaan saada ne World Cupit ja olympialaiset NHL-pelaajille ennen kuin on myöhäistä! Mieluiten jo 2025 ja 2026, kuten on vähän suunniteltu.

 

[Vikidiviimenen]

Meillä on muuten sellainen tilanne nyt suomalaisten NHL-pelaajien osalta, että sitten 1995-97 ikäluokkien ei oikein enää ole tullut kuin sellaista B-luokan staraa tuonne hyökkäyspäähän.

Jep, mutta itse en ainakaan odota joka vuosi vastaavia pelaajia. Edelliset taisi tulla ikäluokista 60, Kurri ja 70, Selänne.

 

[Mängimies]

Viisi vuotta sitten näytti vähän liiankin hyvältä, mutta nyt tuntuu taas että USA:lla, Kanadalla ja Ruotsilla on taas tulossa iso etulyöntiasema näiden viimeisten 6-7 draftin osalta.

Pohjoisamerikkalaisiin nyt on turha edes verrata, mutta Ruotsi on meille hyvä mittari. Länsinaapuri tuottaa kyllä määrällisesti enemmän huippupelaajia vuodesta toiseen. Mutta ei se heilläkään mitään ilotulitusta ole mitä noihin mainittuihin hyökkääjien tulee. Pettersson ja Nylander ovat aitoja tähtipelaajia, mutta menevät iältään sinne meidän Aho/Hintz/Rantanen porukkaan. Nuoremmista Raymond on lyönyt läpi ja Leo Carlssonista tulee tähti, mutta siinäpä ne. Loput on sitten tuollaisia Holtzin ja Eklundin tapaisia pelaajia, joista potentiaali loistaa kauas, mutta tulevaisuus kuitenkin kysymysmerkki vrt. meillä Kakko/Kemell/ Lambert jne.

 

[FASlapsi]

Tämän taulukon muistin yhtäkkiä, laitetaans tämä tännekin taas:

	yli 40	yli 30	yli 20	Yhteensä yli 10	Kommentti
2024	Rantanen (55), Teräväinen (45)	4 (Haula, Hintz, Barkov, Kotkaniemi)	1 (Aho)	12 kpl	N. 16 peliä
2023	Rantanen (55)	2 (Hintz, Aho)	3 (Barkov, Laine, Lehkonen)	17 kpl
2022		4 (Barkov, Aho, Hintz, Rantanen)	2 (Laine, Teräväinen)	14 kpl
2021		Rantanen	2 (Barkov, Aho)	10 kpl	n. 60 peliä
2020		Aho	2 (Laine, Barkov)	13 kpl	n. 70 peliä
2019		4 (Barkov, Rantanen, Laine, Aho)	2 (Teräväinen, K.Kapanen)	15 kpl
2018	Laine (44)		6 (Haula, Aho, Rantanen, Barkov, Teräväinen, Granlund)	13 kpl
2017		Laine	4 (Granlund, Aho, Barkov, Rantanen)	14 kpl
2016			Barkov	9 kpl
2015				5 kpl
2014			2 (Filppula, J.Jokinen)	6 kpl
2013				3 kpl	n. 40 peliä
2012			3 (Selänne, Filppula, O.Jokinen)	9 kpl
2011		Selänne		12 kpl
2010		J.Jokinen	4 (Selänne, Hagman, M.Koivu, Miettinen)	11 kpl
2009			5 (O.Jokinen, Selänne, Ruutu, Hagman, M.Koivu)	10 kpl
2008		O.Jokinen	Hagman	12 kpl
2007	Selänne (48)	O.Jokinen	3 (Lehtinen, S.Koivu, M.Koivu)	14 kpl
2006	Selänne (40)	2 (O.Jokinen, Lehtinen)		13 kpl
2004			2 (O.Jokinen, Ruutu)	9 kpl
2003		2 (O.Jokinen, Lehtinen)	2 (Selänne, S.Koivu)	7 kpl
2002			3 (Selänne, S.Kapanen, Lehtinen)	8 kpl
2001		Selänne	2 (Lehtinen, S.Kapanen)	10 kpl
2000		Selänne	S.Kapanen	4 kpl
1999	Selänne (47)		2 (S.Kapanen, Lehtinen)	5 kpl
1998	Selänne (52)		2 (S.Kapanen, Lehtinen)	5 kpl
1997	Selänne (51)			8 kpl
1996	Selänne (40)		S.Koivu	6 kpl
1995			Selänne	3 kpl	n. 40 peliä
1994		Kurri	2 (Selänne, Tikkanen)	4 kpl
1993	Selänne (76)		Kurri	4 kpl

Viime kaudella tosiaan tehtiin sen verran historiaa, että saatiin yksi uusi nimi Kurrin, Selänteen ja Laineen kaveriksi yli 40 maalin tekijöiden joukkoon Rantasesta, ja samalla Rantanen pomppasi kolmantena nimenä yli 50 maalin tekijöiden kerhoon Selänteen ja Kurrin joukkoon. Yli 20 maalin tekijöitä oli yhteensä 6 kappaletta, 7 olisi siinä ollut ennätys, joten sitä ei saatu rikki. Mutta sitten taas yli 10 maalin tekijöitä viime kaudella saatiin 17 kpl, se oli enemmän kuin yhdelläkään kaudella aiemmin.

Tällä kaudella on ihan turhaa vielä lähteä mitään keskiarvoja laskemaan, kun on vasta n. viidesosa pelattu, mutta minä lasken niitä silti. Tämän hetkisellä tilalla Rantanen tulee tekemään yli 50 maalia taas, ja Teräväinen tekee yli 40 maalia saatana. Haula, Hintz, Barkov ja Kotkaniemi tulevat hurjastelemaan yli 30 maalia, Aho jää valitettavasti vain päälle 20 maalin saldoon. 10 maalin yli pääsee 12 pelaajaa, tässä porukassa ei ole mukana Laine. Näin se on. Tilastot ja keskiarvot eivät voi olla väärässä.

 

[Kuuukko]

Meillä on muuten sellainen tilanne nyt suomalaisten NHL-pelaajien osalta, että sitten 1995-97 ikäluokkien ei oikein enää ole tullut kuin sellaista B-luokan staraa tuonne hyökkäyspäähän.

Laine (-98), Tolvanen (-99), Kotkaniemi (-00), Maccelli (-00), Kakko (-01), Lundell (-01)... kaikki vähän sellaisia 2-3 kolmosketjun kavereita, mutta ei verrattavissa Barkov-Rantanen-Aho-Hintz nelikkoon, jotka ovat joukkueidensa ehdottomia TOP2 hyökkääjiä.

Mitä sieltä nyt sitten onkaan tulossa Rädyn (-02), Järventien (-02), Tuomaalan (-03), Lambertin (-03), Kemellin (-04) ja kumppaneiden toimesta, niin vaikea uskoa, että ihan sinne ykkösketjuun ainakaan.

Viisi vuotta sitten näytti vähän liiankin hyvältä, mutta nyt tuntuu taas että USA:lla, Kanadalla ja Ruotsilla on taas tulossa iso etulyöntiasema näiden viimeisten 6-7 draftin osalta.

Kieltämättä muutaman hedelmällisen vuoden jälkeen hieman laihempaa on ollut, mutta nuoriahan ainakin tämän vuosituhannen puolella syntyneet vielä on. Listatuista Laineesta ja Tolvasesta voidaan jo melko varmaa ennustusta tehdä siitä millaisen uran tulevat tekemään, mutta jo Kotkaniemestä alkaen, nuoremmista puhumattakaan, on vielä mahdollisuuksia nousta selkeäksi top6 hyökkääjäksi, tai vaihtoehtoisesti siihen klassiseen kolmosketjun laiturin rooliin. Toki hienoa nähdä, että niin Jepu kuin Maccellikin nyt jo näyttäneet vahvoja merkkejä siitä, että tulevat uransa tekemään tuloksentekoroolissa.

Kakon osalta on jo pari kautta odottanut sitä läpimurtoa sellaiseksi 60 pisteen laituriksi, mutta edelleen odotusta saa jatkaa. Lundell tulee varmasti tekemään pitkän NHL-uran ja on nyt jo saavuttanut solidin kahdensuunnan sentterin roolin middle 6:ssä. Alkukankeutta oli kauden alussa, mutta nyt pikkuhiljaa koneita saanut käyntiin ja uskon muodostavan Floridaan kovan sentterikaksikon Barkovin kanssa pitkäksi aikaa.

Nuoremmista mainituista en niin paljoa osaa sanoa, kuin että Lambert ja Kemell ovat semmoisia jokerikortteja joista voi tulla mitä vain liigapelaajan ja NHL-kärkihyökkääjän väliltä. Sen verran raakileita kuitenkin vielä pelaajina, että vain aika näyttää.

Viime viikolla näin ensimmäistä kertaa Konsta Heleniuksen peliä ja oli kyllä todella lupaavan näköistä tekemistä 17-vuotiaalta sälliltä. Jotain Sepe Ahomaista pelaamisessa oli, paitsi Konsta vaikuttaisi olevan vielä liukkaampi luistimilla. Saatoin jopa innostua. Positiivista, että on vielä righti.

 

[Oles]

Varmaan tässä on kyse jonkinlaisesta ilmiöstä, mikä liittyy hyvin vahvasti nykynuorisoon ylipäänsä. Tavoitteet ovat valtavan korkealla, mutta niiden saavuttamiseksi ei haluta tehdä tarvittavaa työtä. Yhtään nostamatta ketään yksilöä tikun nokkaan, mutta yleisesti vaikuttaa siltä, että noiden huippuvuosien jälkeen tulleet pelaajat näkivät vain ne kultajuhlat torilla ja ajattelivat, että heistäkin tulee automaattisesti NHL:n supertähtiä kun tekevät pikkuleijonissa kivoja tehoja ja saavat korkean varausvuoron. Nämä ovat vaan unohtaneet sen, että siitä se työn tekeminen pitäisi vasta toden teolla alkaa, mutta staran esittäminen on paljon kivampaa kuin se työ, mitä todelliseksi staraksi pääseminen vaatii.

Sehän on ihan päivänselvä fakta, että esimerkiksi Patrik Laine & Jesse Puljujärvi olivat paljon lahjakaampi ja potentiaalisempi duo, mitä Mikko Rantanen & Roope Hintz. Mutta nyt kun niistä pikkuleijonien torijuhlista alkaa pian olla 10 vuotta aikaa voidaan tarkastella ketkä ovat juhlien jälkeen laittanut haalarit päälle ja ketkä ovat jatkaneet uraansa vaan niissä juhlatamineissa.

PS. Muistin virkistämiseksi 2015-16 WJC:

(kaikilla 7 pelattua ottelua)

Jesse Puljujärvi (17-v) 5+12=17
Patrik Laine (17-v) 7+6=13
Mikko Rantanen (19-v) 2+3=5
Roope Hintz (19-v) 3 +1=4

Tämä nyt on tämmöistä ikuista "nykynuoriso on pilalla" ajattelua. Ei me oikeasti tiedetä tarkemmin kenenkään harjoittelumotivaatiosta ja kuinka monta tuntia on vietetty salilla ja jäällä, niin on ihan turha syytellä ketään näiden asioiden puutteesta. En myöskään usko, että Rantasen ja Hintzin ikäerolla Puljuun ja Laineen verrattuna on mitään väliä. Yhtä hyvin voisi nostaa nelikkoa vanhemman Kasperi Kapasen ja kysyä, että miksi hän sitten keskittyy vapaa-ajalla vain supermallien jahtaamiseen ja kännissä kaahailuun? Kyllä se harjoittelumotivaatio löytyy tai ei löydy ihan sukupolvesta riippumatta.

Ja vaikka Puljujärven kiekkotaidoista voidaan olla montaa mieltä, niin tuskin lonkkien heikko kunto on auttanut yhtään. Sama kuin Laineella selän kanssa. Mielestäni tässä on vaan kyse siitä, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Sitä voi tehdä valistuneita arvauksia, että tästä tai tästä pelaajasta tulee hyvä NHL:ssä. Aika sitten näyttää, miten arvaukset pitivät paikkansa.

 

[Mängimies]

Teräväinen tekee yli 40 maalia saatana.

Ei tee. Joo ymmärsin, että alkukauden tahdilla tekee jopa 45 maalia. Mutta ei, ei tee.

 

[FASlapsi]

Ei tee. Joo ymmärsin, että alkukauden tahdilla tekee jopa 45 maalia. Mutta ei, ei tee.

No ei teekään. Eikä Haula tee yli 30 maalia. Kotkaniemi saattaisi ehkä jopa tehdäkin.

Ja toisaalta Aho kyllä tekee yli 30.

Ja Laine yli 10.

 

[Väärävaihto]

Viimeksi Vaakanainen teki maalin viime vuoden harkkapelissä, minkä jälkeen hän loukkaantui, kun hän menetti tasapainonsa ja kaatui laitaa päin.

Hän ei tehnyt tuolloin maalia, vaan oli juuri ehtinyt syöttää Grantin tekemän ottelun avausmaalin, ennen kuin menetti tasapainonsa ja meni rajusti päin laitaa.

Onkohan tuosta Vaakanaisen kolmannesta ekasta NHL-maalista mitään videota, kiinnostaisi nähdä jaksaako siellä kukaan enää edes juhlistaa asiaa ja ehdittiinkö se kiekko taas hakea sieltä maalista. Toivottavasti Vaakanaisella on ne kaikki kolme jossain tallessa.

Ylen sivuilta ainakin löytyy video viimeisimmästä "maalista" ja siitähän selviää, että maalia edelsi paitsio. Kiekko otettiin talteen, mutta kun maali hylättiin heti videotarkastuksen jälkeen, niin eiköhän kiekko pistetty saman tien kiertoon. Se on yleisesti tiedossa, että se ihan ensimmäisen "maalin" kiekko oli Vaakanaisella tallessa, mutta vain jonkin aikaa.

Muistin virkistämiseksi, niin Vaakanaiseltahan löytyy kuitenkin maali harkkaottelusta.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=WUKjkuZ5jQ0

 

[FASlapsi]

Koska autismi on siististi cool, niin minäpäs tongin lisää numeroita suomalaisten tasalukuja ylittävistä kausittaisista maalimääristä, aina Albert Pudasin ja Pentti Lundin valtakausista nykypäivään asti. Tässä olisi taulukkoa kaikilta ajoilta niistä jampoista, jotka ovat ainakin kertaalleen urallaan 20 maalin rajapyykin ylittäneet.

	yli 40	yli 30	yli 20	yht.
Selänne	7​	3​	7​	17​
Kurri	7​	4​	2​	13​
Barkov		2​	6​	8​
O.Jokinen		4​	3​	7​
Aho		4​	3​	7​
Lehtinen		2​	5​	7​
Rantanen	1​	3​	2​	6​
Laine	1​	2​	3​	6​
Tikkanen		3​	3​	6​
Sinisalo		2​	4​	6​
Skriko		4​	1​	5​
S.Kapanen			5​	5​
S.Koivu			3​	3​
M.Koivu			3​	3​
N.Hagman			3​	3​
Teräväinen			3​	3​
Hintz		2​		2​
J.Jokinen		1​	1​	2​
Mäkelä		1​	1​	2​
V.Filppula			2​	2​
T.Ruutu			2​	2​
Mi.Granlund			2​	2​
Ruuttu			2​	2​
R.Ruotsalainen			2​	2​
M.Hagman			2​	2​
Haula			1​	1​
Lehkonen			1​	1​
Miettinen			1​	1​
K.Kapanen			1​	1​

Niinku tuosta nyt näkee noita vihreällä maalatuista, nykyään vielä uraansa jatkavista nimistä, niin aika perkeleellistä terminaattoria tässä nyt on liikkeellä useampiakin kappaleita, vaikka tuolla toisaalla vähän surkuteltiin että ei tässä nyt oikein oo näistä nykypelaajista mihinkään. No ei kai jos vertaa Barkoviin, Rantaseen ja Ahoon, ei tommosia tule kovinkaan usein, nyt on vain jopa hämmentävän monta yhtä aikaa. Ja on kyllä Kurriin ja Selänteeseen silti taas näillä nykyveijoillakin sen verran matkaa, että voipi jäädä saavuttamatta nuo naamat. Voi jumalauta, 7kpl yli 40 maalin kausia sekä Kurrilla että Selänteellä.

On oikeastaan aika käsittämätöntä että Ahokin tuolta vaikkapa on jo yhtä monta rajapyykkikautta vetäissyt kuin valtavia maalimääriä Floridassa kaudesta toiseen paukuttanut Olli Jokinen. Ja kun tässä nyt on Lainetta vähän tökitty taas vaihteeksi että on se paska, niin vaikka se lopettaisi nyt tähän kauteen, niin se on tällä mittarilla mitattuna tehnyt nyt jo kovempaa jälkeä kuin takavuosien myyttiset nimet Skriko, Sinisalo ja Tikkanen.

Koivun veljeksistäkään oo Lainetta voittamaan, ei edes yhteen laskettuna. Hagmanien ja Kapasten suvut Koivut sentään lyövät. Aika hassua että Hagmaneista Nikke voittaa isipappansa.

Ja miksi tässä listassa on mukana Antti Miettinen?

 

[Taccutucca]

Ai että, ottelu alle puolivälin ja Mikkolalta tähän asti jäätäviä niittejä ja onkin enää kahden maalin päässä neljän aiemman kauden yhteenlasketusta maalimäärästä. Toki tilanteessa auttoi Oilersin veskari ja puolustus, mutta kyllä Mii-Colaaalle pitää antaa krediittiä tilanteiden hyödyksi käyttämisestä.

Ukolla kaksi huonoa ottelua tällä kaudella (oman muistini mukaan), mutta muuten suoritustaso kyllä ylittänyt omat odotukseni. Alkukaudessa oli tilaa ottaa vastuuta ja nyt Montourin parina kaveri voi saavuttaa 30p tällä kaudella. Aiempi kausiennätys 13p.

 

[Jack DiBiase]

Tämä nyt on tämmöistä ikuista "nykynuoriso on pilalla" ajattelua. Ei me oikeasti tiedetä tarkemmin kenenkään harjoittelumotivaatiosta ja kuinka monta tuntia on vietetty salilla ja jäällä, niin on ihan turha syytellä ketään näiden asioiden puutteesta. En myöskään usko, että Rantasen ja Hintzin ikäerolla Puljuun ja Laineen verrattuna on mitään väliä. Yhtä hyvin voisi nostaa nelikkoa vanhemman Kasperi Kapasen ja kysyä, että miksi hän sitten keskittyy vapaa-ajalla vain supermallien jahtaamiseen ja kännissä kaahailuun? Kyllä se harjoittelumotivaatio löytyy tai ei löydy ihan sukupolvesta riippumatta.

Ja vaikka Puljujärven kiekkotaidoista voidaan olla montaa mieltä, niin tuskin lonkkien heikko kunto on auttanut yhtään. Sama kuin Laineella selän kanssa. Mielestäni tässä on vaan kyse siitä, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Sitä voi tehdä valistuneita arvauksia, että tästä tai tästä pelaajasta tulee hyvä NHL:ssä. Aika sitten näyttää, miten arvaukset pitivät paikkansa.

Poikkeuksia ja ääripäitä löytyy toki aina kaikista sukupolvista ja kaikki keskustelu täällä Jatkoajassa on ylipäänsä aina enemmän tai vähemmän spekulaatiota. Eikä se pointti ollut, että nämä 96 ja 98 olisivat mitenkään merkittävästi eri sukupolvea keskenään, mutta tuossa jossain 2015-16 tapahtui merkittävä muutos, kun yhtäkkiä pikkuleijonat tulivat kunnolla koko kansan tietoisuuteen ja samalla some-alustat (IG, Snapchat, Tiktok) alkoivat ottamaan vielä entistäkin suurempaa loikkaa, mikä nosti tätä tähti-kulttuuria vielä suuremmaksi. Siitä voi johtaa jotain päätelmiä, kun samaan aikaan instagramin sisältö päivittyy entistä tähtiloistoisemmalla materiaalilla ja samalla otteet kaukalossa tahmaavat. Elvistelijöitä on toki aina ollut urheilussa, mutta nykyään se on vaan vielä niin paljon helpompaa lähteä somealustan kautta sille linjalle. Aiemmin se täytyi tehdä jossain yökerhojen vip-huoneissa ja punaisilla matoilla.

Ja mitä tuohon työntekoon tulee, niin en tarkoita sillä mitään pelkkää treenaamista, vaan se pitää sisällään kaiken, mitä huippu-urheilijan elämään kuuluu, kuten mm. palautumiseen liittyvät asiat, lepo ja lihashuolto, ravinto ja muut elämäntavat. Voihan tuollaiset esimerkin selkä- ja lonkkavaivat olla jotain perinnöllisiäkin, mutta yhtä hyvin kyse voi olla edellä mainittujen asioiden laiminlyönnistä.

 

[Turha Kaukalo]

myyttiset nimet Skriko, Sinisalo ja Tikkanen.

Skriko. Melkein yhtä hyvä kuin Risto Jalo.

 

[FASlapsi]

Piste per peli -junan jatkaessa matkaansa pikaisen pysähdyksen jälkeen, junan ovi kävi, ja sisään astui hengästynyt Roope Hintz, joka oli juuri ja juuri ehtinyt junan kyytiin. Sebastian ja Aleksander tulivat oitis taputtamaan Roopea selkään ja onnittelemaan junaan pääsystä, ja antoivat hänelle hänen lattialle tipahtaneen kultakorttinsa takaisin. Roope tasasi hengitystään polviinsa nojaten, ja katseli kummissaan lattialla yhä hiljaksiin sätkivää Mikkoa.

"Mikäs tolle nyt on tullut", Roope kysäisi. Sebastian ja Aleksander katsoivat toisiaan, ja nielaisivat. Viides hahmo junan sisällä nousi pystyyn, ja kääntyi kohti Roopea. "Minä. Olen. ..." hahmo aloitti, ja Sebastian ja Aleksander ottivat varmuudeksi Roopesta kiinni sen varalta että hänkin pökertyisi lattialle hahmon nähdessään.

Mutta Roope vain riemastui ja huusi "Herra Fucking! Onpa mukavaa nähdä sinuakin! Ei ollakaan pitkään aikaan sua nähty, minne helvettiin sä oikein olet kadonnut!" Herra Fucking ei vastannut, vaan istahti hymyillen takaisin paikalleen. Roope paukkasi Fuckingin viereen, ja alkoi kiihkolla selvittämään Aleksanderille ja Sebastianille että tiiättekö tää jätkä on ihan eläin, kattokaa sillä on kultamitali, ihan oikeista aikuisten kisoista eikä vaan niistä meidän lasten kisoista. Sebastian nyökkäili innostuneena, Aleksander taas ei oikein edes ymmärtänyt mikä on kultamitali, mutta nyökkäili kanssa muiden mukana.

"Ja ei jumalauta, muistatko Herra Fucking sen kerran kun teit pleijareissa hattutempun -", Roope jatkoi intoiluaan, ja samalla Mikko alkoi taas oikein kunnolla sätkimään lattialla.

 

[Kiekoton Mies]

Saros sai 300 peliä täyteen ja voitto sieltä napsahti. Onnea rajapyykistä ja toivotaan treidiä johonkin mestaruusjunaan.

Mikkola on päättänyt olla se seuraava suomalainen, joka ylittää ultimaattisen maagisen 10 maalin rajan änärissä. Vai mitä sanoo Kupari (loukissa), Pärssinen tai Välimäki (loukissa) tähän? Kolme kun näistä edes sen rikkoisi, niin sitten ei Top100 maalintekijöiksi voisi kutsua näitä alle 10 maalin miehiä.

 

[Huppu]

Poikkeuksia ja ääripäitä löytyy toki aina kaikista sukupolvista ja kaikki keskustelu täällä Jatkoajassa on ylipäänsä aina enemmän tai vähemmän spekulaatiota. Eikä se pointti ollut, että nämä 96 ja 98 olisivat mitenkään merkittävästi eri sukupolvea keskenään, mutta tuossa jossain 2015-16 tapahtui merkittävä muutos, kun yhtäkkiä pikkuleijonat tulivat kunnolla koko kansan tietoisuuteen ja samalla some-alustat (IG, Snapchat, Tiktok) alkoivat ottamaan vielä entistäkin suurempaa loikkaa, mikä nosti tätä tähti-kulttuuria vielä suuremmaksi. Siitä voi johtaa jotain päätelmiä, kun samaan aikaan instagramin sisältö päivittyy entistä tähtiloistoisemmalla materiaalilla ja samalla otteet kaukalossa tahmaavat. Elvistelijöitä on toki aina ollut urheilussa, mutta nykyään se on vaan vielä niin paljon helpompaa lähteä somealustan kautta sille linjalle. Aiemmin se täytyi tehdä jossain yökerhojen vip-huoneissa ja punaisilla matoilla.

Ja mitä tuohon työntekoon tulee, niin en tarkoita sillä mitään pelkkää treenaamista, vaan se pitää sisällään kaiken, mitä huippu-urheilijan elämään kuuluu, kuten mm. palautumiseen liittyvät asiat, lepo ja lihashuolto, ravinto ja muut elämäntavat. Voihan tuollaiset esimerkin selkä- ja lonkkavaivat olla jotain perinnöllisiäkin, mutta yhtä hyvin kyse voi olla edellä mainittujen asioiden laiminlyönnistä.

Tämän juttusi ongelma on vaan, että siihen sisältyy oletus että suomalaiset lupaavat pelaajat olisi ja tekisi enemmän tätä kaikkea muuta ja vähemmän oikeaa asiaa kuin muunmaalaiset. Vaikka jotkut varmaan leijumista on harrastaneet niin en yleisellä tasolla usko, että pari junnumestaruutta olisi kaikilta palon hommaan vienyt.

 

[Jack DiBiase]

Tämän juttusi ongelma on vaan, että siihen sisältyy oletus että suomalaiset lupaavat pelaajat olisi ja tekisi enemmän tätä kaikkea muuta ja vähemmän oikeaa asiaa kuin muunmaalaiset. Vaikka jotkut varmaan leijumista on harrastaneet niin en yleisellä tasolla usko, että pari junnumestaruutta olisi kaikilta palon hommaan vienyt.

Tähänjuttuuni sisältyy se oletus, tai fakta, että Suomessa jääkiekko on keskimäärin ihan hemmetin suosittu ja seurattu laji, mutta toisaalta maamme väkiluku on todella pieni. Tällöin ongelma näkyy meillä radikaalimmin, koska meillä ei ole sitä ihmismassaa, josta ammentaa korvattuja pelaajia, jos ikäluokan pari kärkipelaajaa ajautuu sivuraiteille syystä tai toisesta. Pienessä lätkähullussa maassa myös se arvostus kolahtaa helpommin hattuun, kun saat roppakaupalla mainetta ja kunniaa nuoresta pitäen.

Toki ongelmatapauksia on yhtä lailla muillakin, missä erinäköisten asenneongelmien johdosta nuoren pelaajan kehitys on lähtenyt väärään suuntaan, enkä ole missään vaiheessa väittänytkään, että tämä olisi ainoastaan Suomen ongelma. Vaikka nyt esimerkkeinä: Drouin (Kanada), Yakupov (Venäjä), L.Andersson (Ruotsi), Galchenyuk (USA), jne.

 

[palle fontän]

Pohjoisamerikkalaisiin nyt on turha edes verrata, mutta Ruotsi on meille hyvä mittari. Länsinaapuri tuottaa kyllä määrällisesti enemmän huippupelaajia vuodesta toiseen. Mutta ei se heilläkään mitään ilotulitusta ole mitä noihin mainittuihin hyökkääjien tulee. Pettersson ja Nylander ovat aitoja tähtipelaajia, mutta menevät iältään sinne meidän Aho/Hintz/Rantanen porukkaan. Nuoremmista Raymond on lyönyt läpi ja Leo Carlssonista tulee tähti, mutta siinäpä ne. Loput on sitten tuollaisia Holtzin ja Eklundin tapaisia pelaajia, joista potentiaali loistaa kauas, mutta tulevaisuus kuitenkin kysymysmerkki vrt. meillä Kakko/Kemell/ Lambert jne.

Ehkä tällaisen listan tekisin, jos haetaan kovia pelimiehiä vuodesta -96 lähtien.

-96 Nylander
-96 Kempe
-97 J.E. Ek
-98 Bratt
-98 Pettersson
-00 Dahlin
-02 Raymond
-03 Carlsson

edit: Huomionarvoista se, että puolustajatuotanto on hiipunut.

 

[Nick Neim]

Ehkä tällaisen listan tekisin, jos haetaan kovia pelimiehiä vuodesta -96 lähtien.

-96 Nylander
-96 Kempe
-97 J.E. Ek
-98 Bratt
-98 Pettersson
-00 Dahlin
-02 Raymond
-03 Carlsson

edit: Huomionarvoista se, että puolustajatuotanto on hiipunut.

Ei muuta varsinaisesti pointtia, mutta nostaisin Rasmus Anderssonin listoille jos sieltä myös Eriksson Ek löytyy. Kuitenkin Anderssonillakin pari 50 pisteen tienoille pelattua kautta takana puolustajan tontilta ja kolmaskin on hyvää vauhtia sinne menossa, minkä lisäksi häntä voidaan pitää joukkueensa ykköspakkina. JEE on toki paljon muutakin kuin pelkät pisteensä, mutta nähdäkseni aika samalla viivalla Anderssonin kanssa. Andersson on napsun parempi kuin esimerkiksi viime kaudella jonkin asteisen tykkikauden pelannut Forsling ja kuuluu kyllä nähdäkseni listalle.

Paljon on lupauksia ja sellaisia ihan OK NHL-tason puolustajia noista ikäluokista (Forsling, Sandin, Liljegren, Brännström, Boqvist jne) joilla saattaa vielä olla jopa napsu parantaakin, mutta ne todelliset tähdet Dahlinin lisäksi puuttuvat, eikä sitä toki yksi Andersson mihinkään muuta. Toki tuoreimpien draftien pakit sitten erikseen, ja onhan sieltä ainakin Edvinssonia sitten jollain aikataululla tulossa.

 

[Naamavelli]

Pari positiivista suomalaisnimeä nyt näistä vähän nuoremmista:

Tolvanen 21 5+10=15
Maccelli 19 3+12=15

Sellaisia +50 pisteen kausia mahdollisesti tiedossa molemmille, joka olisikin jo sitten enemmän kuin Lundellilla (44), Kotkaniemiellä (43) ja Kakolla (40) tähän saakka. Toki Maccelli keräsi 49 pistettä jo tulokaskaudella.

Maccellin 50 pisteeseen luotan enemmän ihan riippumatta missä ketjussa pelaa, Tolvaselle sopii nyt hyvin tuo Bjorkstrandin ja Gourden kanssa pelaaminen ja mielestäni hyötyy tuosta toimivasta ketjusta. Bjorkstrand ainakin johtaa koko Kraken sisäistä pistepörssiä. Pelejä seuranneet osaavat sanoa paremmin, että onko Tolvanen enemmän ns. matkustaja vai kuski tuossa ketjussa.

 

[npc]

8+9=17p näin nopeesti laskettuna. Olisko top10-suoritus tämä tässä? Missä all-time sarjataulukko-ränkking on? Miksi ei ole enää ventinjahtausketjua?

 

[hooceebruins]

8+9=17p näin nopeesti laskettuna. Olisko top10-suoritus tämä tässä? Missä all-time sarjataulukko-ränkking on? Miksi ei ole enää ventinjahtausketjua?

Viime kevään Rantasen jälkeen mikään ei tunnu enää miltään. Kaikki on pelkkää tasaista harmaata juha ylösmäistä möyrimistä.

 

[npc]

Viime kevään Rantasen jälkeen mikään ei tunnu enää miltään. Kaikki on pelkkää tasaista harmaata juha ylösmäistä möyrimistä.

Ja muutenkin kun se kauan odotettu 20p puhkaistiin niin mennyt vähän maku koko NHL:stä.