Pitää varmuudeksi jinxata ensi yö "twenties"-clubin varalta.
– Carolina ja Colorado keskinäinen. Aiemminkin nähty, että "suomalaisjengien" kohtaamisista tulee jäsentenvälinen eli kummallakin puolella finskit mättävät pinnoja.
– Barkovilla ja varauksin Laineella on "helpot" vastukset. Lundell harmittavasti sivussa, mutta oisko Lusse Luostarisesta stuntiksi?
– Dallas ja Lehkosen myötä valtiksi taas palannut Montreal eivät pelaa, mutta toisaalta Haula on Pastan rinnalla noukkinut syöttiksiä viime aikoina. Mikke ja Eelikin tarjolla, varsinkin edellinen saattaa tuottaa puskista esim. kolme pistettä.
– Nyt kun tarkemmin tutkin, niin secondaryn puutteeseen kaatunee. Suonenvetokortti on ehkä Donskoilla ja vieläkö Maccelli on ylhäällä... Kapanenkaan ei pelaa, pahus.
Laskeskelin pistekeskiarvoista, että jos kaikki ne suomalaiset pelaisivat, jotka jollain tavalla ensi yön jengien rostereihin on merkattu, suomalaiset tekisivät 8,18 pistettä. Ja siitä pitää heti ottaa pois 1 piste, koska Markus Nutivaara ei ainakaan pelaa. Juolevi ja Lindbohm ovat pistekeskiarvossa laskettuna ihan turhia miehiä, koska niiden pisteodottama on nolla. Lindbohmin kohdalla tää on ehkä hieman epäreilu arvio, koska ei se oo vielä ees pelannut yhtään peliä, mutta silti!
Täytyis muuten melkein ottaa kyllä Teksti-TV Palkintoihin mukaan Kiikaripoika-trophykin, joka annetaan sille suomalaiselle joka pelaa kauden aikana eniten NHL-matseja tekemättä pistettäkään. Maalivahteja ei lasketa, ellei sitten joskus kävisi niin että kaikki kenttäpelaajat jotka pelaamaan pääsisivät, saisivat myös vähintään yhden pisteen. Tämän kauden osalta Olli Juolevi ja Sampo Ranta on tällä hetkellä tasatilanteessa, molemmat 10 pelin 0+0 -saldossa ja kovasti kiinni Kiikaripojassa. Ranta tuskin tulee enää pelejä tällä kaudella saamaan, Juolevin voisi kuvitella Detroitissa pääsevän pelaamaankin, nyt pitäisi olla tarkkana ja pitää kiikarit taulussa jotta Ranta jää taakse. Muut kiikaripojat tämän kauden osalta on Heponiemi, 4 peliä 0+0, ja vanha All Stars -mies Komarov, 1 peli, 0+0.
Viime kautena Kiikaripojan olisi muuten voittanut niukasti Sami Niku, 6 matsia, kaikki 0+0 saldolla. Ville Heinola 5 kiikarimatsilla ja Antti Suomela 4 matsilla roikkuivat tiukasti kintereillä. Sitten oli vielä Juuso Riikola 2 kiikaripelillä, ja Otto Leskinen 1 pelillä.
Historiakatsauksella näyttäisi että tuollaisella 10 pisteen kiikaripelikaudella olisi aika monena kautena saanut jo palkinnon, mutta on siellä kovempiakin lukemia. Kiikarikuningas on Sami Helenius, joka latasi kaudella 1999-2000 33 kiikaripeliä tauluun Coloradon paidassa, sen jälkeen tuli joku ihan ihme 3 pisteen suonenvetokausi Dallasissa, mutta sen jälkeen palattiin normaaliin ja Helenius tinttasi huiman 39 kappaletta pelkkiä kiikaripelejä! Huima saavutus. Tomi Pettinen on Heleniuksen jälkeen lyönyt kovimman lukeman pöytään, kaudella 2005-06 Pettinen pelasi 18 kiikaripeliä Islandersin paidassa. Joona Luoto on hyökkääjien kärkipaikalla, kaudella 2019-20 Luoto pelasi koulukiusaajien kanssa Winnipegissä 16 matsia ilman pisteen pistettä.
Kausi 2001-02 oli kummallinen kausi paitsi Heleniuksen massiivisen kolmen pisteen pistesaaliin vuoksi, mutta myös sen takia että silloin ei yhtään suomalaista kiikarikenttäpelaajaa nähty. Muuten 2000-luvulla on aina ollut ainakin yksi 0+0 -mies. Kaudella 2000-01 Kiikaripoika-palkinto olisi ollut pakko antaa maalivahdille, silloin pelasi vain 3 suomalaismaalivahtia, ja näistä Jani Hurme pelasi eniten, 22 matsia, eikä saanut pisteen pistettä. Miikka Kiprusoff 5 matsilla ja Mika Noronen 2 matsilla oli sitten ne toiset kaksi maalivahtia, eikä niilläkään ollut pisteitä.
Mainittavan arvoinen suoritus on myös Kimmo Timosen viimeinen kausi. Alkuun 16 pelkkää kiikarimatsia kaudelta 2014-15 Chicagon paidassa runkosarjassa, ja siihen päälle vielä 18 kiikarimatsia lisää pleijareissa. Ei ihme että tollasten statsien jälkeen Timonen pääsi toisena nostelemaan kannua voittajana, ja sai vielä Barack Obamalta erityishuomiota Valkoisessa Talossa.
Naiset ja herrat, tässä hän on, voittaja, KIMMO TIMONEN, KIIKARIMIES!