Kakon alku ei ole ollut ihan sitä, mitä itse odotin. Muistan, että kauden alussa puhuin täällä jopa mahdollisesta 80 pinnan kaudesta, mutta realismina pidin muistaakseni jotain 40-60 pinnan kautta. No jälkeen ollaan jäämässä. Varsinkin tuosta ekasta arviosta, mutta tällä tahdilla myös toisesta. Pieni palanen realismia taas tännekin suuntaan.
Mutta realismia on ihan hyvä katsoa myös toisesta kulmasta. Moni suomalainen, niin pelaaja, kuin pelin seuraajakin on tällä kaudella saanut kokea sen, että paikkaa auringosta ei oteta helposti. Tällä hetkellä meillä on aimo kasa pelaajia, joista on odotettu ihan huippukavereita NHL:ään asti, mutta eivät ole vielä potentiaaliaan lunastaneet. Listaan alle heitä iän kanssa:
Jesse Puljujärvi (21)
Olli Juolevi (21)
Henrik Borgström (22)
Juuso Välimäki (21, ilman loukkaantumista pelaisi luultavasti NHL:ssä)
Urho Vaakanainen (20, täyttää 21 kahden päivän päästä)
Kristian Vesalainen (20)
Eeli Tolvanen (20)
Jesperi Kotkaniemi (19)
Kaapo Kakko (18)
Ville Heinola (18)
Seuraavaksi listaan nykyisiä huippujamme ja sen, missä iässä omasta mielestäni he ovat nousseet NHL:ssä suunnilleen sille tasolle, jota heiltä odotettiin:
Aleksander Barkov (20v, 3. kausi NHL:ssä)
Teuvo Teräväinen (23v, 4. kausi NHL:ssä)
Sebastian Aho (19v, 1. kausi NHL:ssä)
Joonas Donskoi (27v, 5. kausi NHL:ssä)
Mikko Rantanen (21v, 3. kausi Pohjois-Amerikassa)
Mikko Koivu (23v, 3. kausi Pohjois-Amerikassa)
Mikael Granlund (24v, 5. kausi NHL:ssä)
Rasmus Ristolainen (21v, 3. kausi NHL:ssä)
Kasperi Kapanen (23v, 5. kausi NHL:ssä)
Joel Armia (26v, 7. kausi Pohjois-Amerikassa. Joku voi sanoa, että breikkasi toki jo Winnipegissä)
Patrik Laine on vaikea määritellä. En oikein osaa sanoa, että oliko hän jo ensimmäisellä kaudella sitä, mitä odotettiin, vai onko ollut sitä vasta tällä kaudella. Varmaa on kuitenkin se, että tuo kolmas kausi meni vihkoon.
Sillä tavalla en siis noista yllä mainituista osaa suurimmasta osasta olla huolissani. Tässä ajassa on vaan tyypillistä se, että kaikki pitäisi tulla heti, tai muuten ollaan paniikissa. Lyhyesti jos tuolta muutaman pelaajan poimii, niin ainakin Vaakanainen ja Välimäki tulevat ihan takuulla pelaamaan pitkän uran NHL:ssä. Välimäen tilannetta hidasti paha loukkaantuminen ja Vaakanainen taas on jumissa Bostonissa. Molemmat ovat kuitenkin, niin hyviä puolustajia etten mitenkään näe tilannetta etteivät jossain kohtaa breikkaisi pysyvästi NHL:n puolelle. Kotkaniemi ja Kakko ovat myös ihan auringonvarmoja tulevaisuuden tähtipelaajia. Ovatko sitten +80, vai 40-60 pisteen miehiä, niin sen näyttää tulevaisuus. Mutta NHL:ssä tulevat kuitenkin pitkään pelaamaan. Uskon, että myös Kristian Vesalaisen työmoraalilla varustettu pelaaja tulee jossain vaiheessa jonkinlainen roolin NHL:stä saamaan.
Jäljellä jää sitten Puljujärvi, Borgström, Juolevi, Tolvanen ja Heinola. Puljujärvellä olisi edelleen kaikki eväät olla ihan huippupelaaja NHL:ssä. JYPiä vastaan olin paikan päällä katsomassa ja mietin, että hemmetti jos se jätkä pelaisi koko ajan, kuin sen matsin 1. erässä, niin olisi nyt jo tosi kova pelaaja tuolla rapakon takana. Noista Heinola on vielä liian nuori ja Juolevi toivottavasti kestää nyt terveenä, niin se loikka NHL:n puolelle tulisi mahdolliseksi.
Eniten noista kaikista olen Puljujärven lisäksi huolissani Tolvasesta ja Borgströmistä. Mitä ihmettä juuri Borgströmille on tapahtunut? Pelasi tosi hyvin tehopisteiden valossa viime kaudella ja näytti jo, että on napannut paikan pysyvästi Floridasta. Täksi kaudeksi on kuitenkin pudonnut AHL:n puolelle, eikä sielläkään ole pystynyt tekemään samanlaisia pisteitä, kuin viime kaudella. Tolvasesta olen sen vuoksi pikkaisen huolissani, että pystyykö hän parantamaan vähän kaikkea pelissään tarpeeksi, että se riittää NHL:n puolelle? Toisaalta, kuten nuo myöhemmin mainitut iät kertoo, niin aikaa hänellä on kyllä vielä.